Stensvik - Kitchen & Rooftop tarjosi herkullisen illan ja upeat maisemat

 

PR-mainos @stensvikkitchen

Pari viikkoa sitten otin suunnaksi Kivenlahden, Stensvik - Kitchen & Rooftopin ja Hybridiarena Hypen. Olin ilokseni saanut kutsun tulla tutustumaan sekä toukokuussa avattuun Hybridiarena Hypeen että myös nauttimaan uuden ravintola Stensvikin herkullisesta tarjoilusta. Hankkeen rakennustyöt alkoivat jo 2023 ja nyt tämä valmis upea komplekti yhdistää liikunnan, kulttuurin ja tapahtumat saman katon alle. 

Uudessa rakennuksessa on yli 15 000 neliömetriä ja mikä parasta se on hyvien liikenneyhteyksien päässä eli Kivenlahden metroaseman vieressä Länsiväylän varrella ja autoileville parkkipaikkojakin löytyy 680. Olin syönyt päivällä vain kevyen lounaan jotta voisin sitten herkutella Stensvik Kitchenin tarjoiluilla. 

Kuva: Hybridiarena Hype / Facebook 

Stensvik - Kitchen & Rooftop löytyy Hybridiarena Hypen 7.kerroksesta. Koko rakennuksen on suunnitellut L Arkkitehdit Oy ja ravintolan sisustuksesta on vastannut sis.arkk. Petra-Miisa Juusenaho, Interiori Oy. Ravintolasta avautuivat todella upeat näköalat merelle, joita vähän toki himmensi vierailupäivälle sattunut taukoamaton vesisade. Pääsimme kyllä kurkistamaan liki 40 metrin korkeudessa sijaitsevaan Rooftop kattotilaan, joka oli huikean kokoinen - 1000 m2! Ulkoilmabaari ravintolapalveluineen sekä iso uima-allas takaavat kyllä aika hulppeat olosuhteet kun ei sada.

Tällä terassilla olisi kesällä varmasti aivan ihana paistatella auringossa tai pulahtaa uimaan!  

Rooftopin yhteydestä löytyy myös Skyline VIP-saunatila, jonka lauteilla löylyä heittäessä voi katsella merelle. Saunatilasta on pääsy Hype Sun Deckin kattoterassin uima-altaalle. Sky Pool tarjoaa ympäri vuoden mahdollisuuden rentoutumiseen myös uima-altaassa, joka toimii kylmäaltaana joulukuusta helmikuuhun ja muina aikoina se on lämmitetty. 

Mutta vatsassa kurni jo siihen malliin, että oli aika siirtyä Stensvik Kitchenin puolelle ja herkkujen ääreen. Meidän lisäksi tilassa oli isompi seurue ja myöhemmin saapui vähän kurjasta säästä huolimatta lisää ruokailijoita joten selkeästi paikka on suosittu. Lainasin oheisen kuvan arkkitehtitoimiston kotisivuilta näyttämään kuinka upeasti luonnonvalo tulvii lattiaan saakka ulottuvista ikkunoista ravintolaan. 

Kuva: L-Arkkitehdit Oy

Ravintolajohtaja Antti Ahokas toivotti meidän tervetulleiksi ja esitteli myös tarjoiltavan menun. Ahokas on pitkän uran tehnyt alan ammattilainen, joka on ehtinyt toimia aiemmin mm. Ravintola Juuressa, Muji Finland Oy:ssä ja Noho Partners Oy:ssä. 

"Stensvikin keittiötä ohjaavat sesongin raaka-aineet, tuoden lautasille makuja merestä, metsistä ja pelloilta. Ruokalistalta löytyy muun muassa ahventa, siikaa, simpukoita sekä laavakivigrillattuja pihvejä, joita täydentävät herkulliset lisukkeet. Ruokalista yhdistää skandinaaviset juuret nykyaikaiseen, kansainväliseen keittiöön – pienellä twistillä, joka yllättää ja ilahduttaa."

Stensvikin syyskauden menussa oli tarjolla metsäisiä makuja. Ensimmäisenä pöytään kannettiin hauskoissa pienissä pannuissa mallasbriossia ja savufenkolivoita. En muista milloin olisin syönyt jotain niin hyvää kuin tuo mallasbriossi! Se vei kielen mennessään savufenkolivoin kanssa. Olin niin iloinen kun "goody bag" -kassista löytyi vielä toinen mallasbriossi, jota pääsin sitten kotona nauttimaan vielä seuraavana aamuna. Stensvikin "signature" pannuleivästä riittää hyvin myös kahdelle ruokailijalle. 

Alkupalaksi tarjoiltiin annos "Siika ja mallas" eli mallasleipävanukasta ja oman savustamon savusiikaa, Västerbotten-juustokreemiä, fenkolia ja siianmätiä. Minä rakastan sekä savusiikaa että myös siian mätiä joten upea makujen sinfonia, jossa vielä lisukkeena suussasulavaa juustokreemiä. Kiinnitin myös huomiota Stensvikin kattauksissa käytettyihin astioihin, joissa on kivaa rouheutta. Alkupala lautasen koboltinsinisen ja deniminsinisen yhdistelmä oli huikea!

Pääruoan kanssa tarjoiltiin Antiche Terre Amarone Baorna, tummapunaisen täyteläistä, luumuista punaviiniä, jonka minä migreenipotilaana jätin suosiolla väliin. Kuva vierustoverin lasista 😉

Minun "punajuuriversio" pääruoka-annoksesta selleriallergiani vuoksi. 

Normaali "Hirvi ja selleri" annos kuvattuna vieruskaverin lautaselta.

Pääruokana meille tarjottiin "Hirvi ja selleri" eli prässättyä, mureaa hirvenrintaa, punaviinikastiketta, pikkelöityä puolukkaa, kanttarelleja, paahdettua selleriä ja selleripyrettä. Koska minä olen allerginen sellerille oli omassa annoksessani selleri korvattu punajuurella. Hirvenliha oli niin mureaa, että se melkein suli suussa. En ole aiemmin syönyt kovin montaa kertaa hirvenlihaa mutta pidin ihan valtavasti tästä makujen yhteissinfoniasta minkä Stensvik oli loihtinut meidän lautasille. 

Ja lopuksi todella makuhermoja kutkutteleva ja erikoinen jälkiruoka "Tatti ja timjami" eli tattijäätelöä ja timjami-valkosuklaakreemiä, timjamikrutonkeja ja mehustettua mustikkaa. Oli todella jännää maistaa jäätelöä, jossa maistui selkeästi tatti mutta jotenkin kielen makunystyrät ja aivot eivät osanneet yhdistää näitä kahta makua yhteen. Pidin kyllä todella paljon! 

Tarjolla oli myös Vege menu, joka sisälsi seuraavat annokset. Mallasbriossia ja savufenkolivoita, Artisokka ja tyrni, Osterivinokas ja tattari, Herukka ja karamelli. Yläolevassa kuvassa on vege jälkiruoka-annos, joka sekin näytti herkulliselta. 

Todella herkulliset makunautinnot ja upeat tilat Svensvik Kitchen ravintolalla. Ehdottomasti pitää käydä nauttimassa lounasta jonain päivänä kun aurinko paistaa ja näkee hyvin upeita merimaisemia. Meillä Espoossa ei ole kovin montaa paikkaa, josta aukeaa korkealta näköalat merelle. Stensvikin À la carte listan lisäksi löytyy myös Lasten lista. Stensvikin Kitchen & Rooftopissa tarjoillaan Isän päivä menu 9.marraskuuta. Stensvikin kolmen ruokalajin joululounaat alkavat 8. joulukuuta. 

Hypen elämysareenalla esiintyy Apulantaa 13. joulukuuta. Tästä pääset katsomaan mitä muita tapahtumia on elämysareenalle tulossa. Hypessä on mahdollista viettää myös vaikka vauhdikkaat ja liikunnalliset lastensynttärit jäällä, kentillä tai vaikka tanssilattialla. 

♥ Kiitos Stensvik Kitchen & Rooftop sekä Pieni Ideapuoti maukkaasta ja hauskasta illasta ♥

Suomenlinnan kirkkopuistossa on koettavissa Alexander Reichsteinin valoteos "Sijoiltaan"

 

Eilen keskiviikkona hyppäsin Suomenlinnan lautan kyytiin varmasti ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Rakastan Viaporin merilinnoitusta, joka on päässyt myös Unescon maailmanperintokohteeksi jo vuonna 1991. Ei ihme sillä Suomenlinnan sotilasarkkitehtuuri on hyvin säilynyttä. Kuuden linnoitetun saaren historialliset kerrostumat kertovat Ruotsin kuningaskunnan, Venäjän keisarikunnan ja Suomen tasavallan ajasta. 

Nykyään Suomenlinna on elävä kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä. Saarelta löytyy myös ala-asteen koulu, joka on toiminut siellä jo 60 vuotta. Suomenlinnan päiväkoti puolestaan vietti nyt kuluneena kesänä 2025 peräti 100-vuotisjuhliaan. Merilinnoituksessa mielenkiintoista nähtävää todella riittää: linnoitusmuureja, tykkejä, tunneleita, kauniita puistoalueita, museoita, kahviloita ja ravintoloitakin. Ympäri vuoden saari tarjoaa myös erilaisia tapahtumia sekä opastettuja kierroksia. 

Suomenlinnan kirkkopuistossa avautui jo 10.lokakuuta taiteilija ja kuvittaja Alexander Reichsteinin valoteos "Sijoiltaan / Displaced". Kuten kerroin jo Håkansbölen Hehku -tapahtumassa tehdyssä postauksessa olen todella suuri Reichstein fani, joten odotin innolla iltaa jolloin sää olisi suosiollinen lähteä Kauppatorin rannasta Suomenlinnan lautalla vartin merimatkalle. Onnistuin jopa hankkimaan matkalipun lauttaan automaatista. En nimittäin edes muista milloin olisin käyttänyt julkista liikennettä viimeksi. 

Kun odotimme puomien avautumista lauttaan tutustuin todella mukavaa rouvaan, joka oli asunut yli 50 vuotta Suomenlinnassa! Hän kertoi huikeita tarinoita kotisaarellaan tapahtuneista sattumuksia mm. turistien kanssa. Kun rouva oli murtanut jalkansa kotipihallaan hän oli päässyt ambulanssi kyydillä merenalaista tunnelia pitkin mantereelle sairaalaan. Menomatka melkein tuntui liian lyhyeltä kun oli niin mukava kuunnella hänen värikkäitä muistojaan Suomenlinnasta. Varmasti todella idyllisen erilainen tapa olla helsinkiläinen, joka asuu saaressa "lähes ydinkeskustassa". 

Moni muukin oli liikkeellä koska mielestäni sekä meno- että myös tulomatkalla Suomenlinnan lautta oli lähes täynnä. Vielä näytti olevan myös turisteja Helsingissä koska kuului sekä englannin että saksankielistä puheensorinaa. Onneksi olin onnistuneesti ostanut matkalipun koska tulomatkalla lautassa oli NELJÄ lipuntarkastajaa. 

Alexander Reichsteinin valoteos oli tuonut Suomenlinna kirkkopuistoon kymmeniä hohtavia evakkohahmoja, jotka kulkevat kohti tuntematonta. Jos vertaan hänen aiempia valohahmojaan Suomenlinnan hahmoihin niin näissä uudemmissa töissä on pelkistetymmin yksityiskohtia. Evakkohahmoissa on vain ääriviivat. Suomenlinnan teokseen kuuluu myös Petri Laakson luoma äänimaisema, joka kuuluu kun liikut hahmojen keskellä. Teos on esillä myös Viapori kekri 2025 -tapahtumassa lauantaina 1.marraskuuta 2025. Suomenlinnan hoitokunta on tilannut teoksen Reichsteinilta. 

Lainasin Suomenlinnan kotisivuilta miten Alexander Reichtsein on itse kuvaillut Suomenlinnan teostaan "Sijoiltaan / Displaced". 

”Tilataideteos käsittelee ukrainalaisten pakolaisvirtaa, jonka aiheutti Venäjän hyökkäyssota. Teos muistuttaa, kuinka sotia ovat paenneet myös niiden maiden kansalaisia, jotka ottavat nyt Ukrainan evakkoja vastaan. Ukrainan pakolaisten lisäksi joukossa on mukana suomalaisia evakkoja vuodelta 1939, neuvostoliittolaisia vuodelta 1941, saksalaisia vuodelta 1945 sekä muiden maiden pakolaisia toisen maailmansodan ajalta. 

Yli 50 ihmiskokoista pimeässä fluorisoivaa evakkohahmoa on tehty aitojen valokuvien perusteella. Petri Laakso on luonut äänitaustan, jossa sekoittuu muun muassa ihmisten askeleet, kaukaiset pommituksen äänet ja pakolaisten kertomat erikieliset tarinat.”

Teos sai ajattelemaan sitä miten onnellisessa asemassa me suomalaiset olemme turvallisessa, omassa  kotimaassamme. Suomen Pakolaisavun sivuilla kerrotaan, että konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin, yli 123 miljoonaa! Pakolaisten määrä on valtava ja heistä vain todella pieni osa hakee turvaa Suomen kaltaisista valtioista. Maailman pakolaisista on 69 % on lähtöisin vain viidestä maasta: Syyriasta, Afganistanista, Ukrainasta, Venezuelasta ja Sudanista.  

Muistan vieläkin lapsuudesta isoäitini lukemattomia kertomuksia Karjalan evakoista. Ihmisistä, jotka evakuoitiin vuonna Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta Karjalassa, Kuusamossa, Sallassa ja Petsamossa. Evakuointeja tapahtui sekä talvisodan (1939-1940) että jatkosodan (1941-1944) edellä ja niiden jälkeen. Isoäiti aina mietti mitä mahtoi ajatella ihminen, "joka sai palata hetkeksi kotiseudulleen, jonka hän kuitenkin joutui lopulta jättämään kokonaan?". Vuonna 1944 luovutetuilta Suomen alueilta evakuoitiin noin 420 000 ihmistä, joista suurin osa oli juuri karjalaisia. Ihmiset asettuivat Etelä- ja Keski-Suomeen. 

Ukrainan sotaakin on käyty jo yli kolme vuotta ja muistan vieläkin elävästi lukemattomat, pelottavat ja pysäyttävät uutiset 24. helmikuuta 2022. Eikä loppua tunnu näkyvän neuvotteluista huolimatta. Pro Ukraina sivuston mukaan "Ukrainaista on paennut 6,3 miljoonaa ihmistä, joista valtaosa on pakolaisina ympäri Eurooppaa. Suomeen ukrainalaisia on tullut 55 000. UNICEFin mukaan yli puolet Ukrainan 7,5 miljoonasta lapsesta on joutunut jättämään kotinsa." 

Kävellessäni Suomenlinnan kirkkopuistikossa "Sijoiltaan" teoksen hahmojen ohi minä mietin miltä tuntuisi jos vaikka huomenna tulisi ilmoitus, että joutuisin lähtemään kodistani/maastani? Kurkkua kuristi ja kädet hikoilivat koska jo pelkkä ajatus tuntui ihan mahdottomalta. Mitä minä osaisin ottaa mukaani johonkin uuteen maahan? Kantaa voisin vain rajallisen määrän tavaraa eli rakkaista tavaroista olisi pakko luopua. Ottaisinko mukaan tärkeitä papereita ja vanhoja paperisia valokuvia? Lämpimiä vaatteita ja hyvät kengät sekä totta kai Mimmin. Mieleni ei pystynyt jäsentelemään rationaalisti mitä ihan oikeasti pakkaisin laukkuihin jos lähdön hetki koittaisi. 

Alexander Reichsteinin äärimmäisen vaikuttava valoteos "Sijoiltaan / Displaced" löytyy Suomenlinnan kirkkopuistosta eli vain muutamien satojen metrien päästä lauttarannasta. Vapaa pääsy ja teos on nähtävissä 2. marraskuuta 2025 asti. Teos on koettavissa pimeään ilta-aikaan eli 19-22. Suosittelen ehdottomasti matkaamaan Suomenlinnaan ja kokemaan koskettavan teoksen. 

♥ ♥ ♥ 

Muita minun blogipostauksiani Suomenlinnasta 2014 kummityttöni kanssa löydät tästä. 

Tasapuolisesti tunneleita, tykkejä ja mustikkatassuja Suomenlinnassa

Hei, hei kesähuone - syksy saapui nyt parvekkeelle

 

Viime perjantaina alkoi kesähuoneen purkaminen kesäkukkien osalta. Tuntui vähän haikealta myöntää, että kun eletään jo lokakuun puoliväliä on syksy kuin varkain hiipinyt myös meidän kesähuoneeseen. Pelargoniat kukkivat edelleen komeasti sekä myös begoniat ja yksi syklaamikin olivat vielä ihan voimissaan. Valkoinen krysanteemi ja marketat olivat jo elinkaarensa lopussa. 

Roikkuva lobelia-amppeli oli jo 26.syyskuuta korvattu lyhdyllä ja viimeiset muurikellon kukat otettu maljakkoon vielä hetkeksi muistuttamaan kesästä. Mietin pitkään olisinko voinut ottaa upeat begoniat sisälle jatkamaan eloaan mutta kun niille ei löytynyt mistään riittävästi tilaa päätyivät nekin sitten biojätteeseen. Muratit jatkavat edelleen ja toivottavasti selviävät taas tulevasta talvesta. 

Selaisin vanhoja postauksiani liittyen syyskukkiin ja kesäkukista luopumiseen. Syksyllä 2018 on parveke ollut syysasussa vasta 31.10., vuonna 2019 10.10., vuonna 2020 18.10., vuonna 2022 28.10. ja vuonna 2023 4.11. Viime syksy 2024 oli poikkeuksellinen koska olin menossa lonkkaleikkaukseen Coxaan ja kukat piti vaihtaa ennen sitä. Taisin kerätä kesän pois jo 15.syyskuuta vaikka itse postaus on blogissa julkaistu vasta 1.lokakuuta 2025. 

Ikuisena kesän venyttäjänä minä siis yritän pitää kesähuoneen mahdollisimman pitkään kesäisenä. Muistan yhden sellaisen syksyn, että aamulla kun heräsin oli pelargonioiden päälle jo satanut vähän lunta! Mutta hyvin ne heräsivät henkiin keväällä kun olivat talvehtineet isäni ikkunalaudalla.

Rusta ja Tokmanni ovat nyt olleet "hovihankkijoitani" sen jälkeen kun Plantagen meni konkurssiin. Rusta osasi myös todella ovelasti lähettää minulle sähköpostin "syyskasvit ale, osa tuotteista -70%". Samalla reissulla kun ajoin Mankkaan Rustaan täydensin myös Mimmille ruokavarastot eli kaksi pussia Royal Canin Jackrussell Adult kuivaruokaa lähti mukaan. Mimmi on syönyt tuota ruokaa heti pentuajan jälkeen ja sen on hänen suurinta herkkuaan. 

Onneksi callunoita löytyi valkoisena, vaaleanpunaisena ja syklaaminpunaisenakin hintaa 1,99 €/kappale. Olen jo vuosia suosinut callunoita koska ne ovat hieman kestävämpi kuin kellokanervat. Muistan yhden talven kun vajaassa parissa kuukaudessa syyskukkien istuttamisen jälkeen huomasin, että parveke oli täynnä kellokanervan irronneita kukkia ja itse kasvit olivat ihan "paljaaksi riivittyjä". Tuon episodin jälkeen olen ostanut vain callunoita.

Onneksi löytyi myös vielä vihreitä callunoita - lajike Calluna Skyline. Minua polttelivat myös syklaamit mutta koska minulla oli niitä jo kolme kesältä päätin etten investoi niihin nyt enää. Toisaalta kun tulin kotiin huomasin, että ainoastaan valkoinen syklaami oli edelleen elinkelpoinen. Vaaleanpunainen ja viininpunainen vetelivät ihan viimeisiään joten nyt on sitten vain yksi syklaami. 

Tänä vuonna jäin myös ilman koristekaaleja koska ne olivat kaikkialta loppu mistä niitä kyselin. Vähän harmitti mutta voin syyttää vain itseäni etten ostanut niitä aiemmin koska yleensä ne pitää hankkia heti kun tulevat myyntiin tai viimeistään syyskuun alussa. Törmäsin muuten somessa todella erikoiseen ruusukaali palmuun. Oheisen kuvan lainasin ystävän Instasta ja tällainen olisi kiva olla omalla parvekkeella ensi kesänä! 

Kuva: Marika Nöjd 

Tänä syksynä en ole ostanut kurpitsoita koska sain ostaa ystävältäni "ikikurpitsoita" sekä myös parvekkeella olevan "syyslehtinauhan". Ystäväni oli ostanut jostain isomman satsin ikikurpitsoita kunnes hän oli kotona todennut, että "ehkä vähän liikaa kuitenkin yhteen talouteen". Ystäväni on hurahtanut Halloween rekvisiittaan ja viime vuonna sain häneltä lahjaksi tekstiilikurpitsoita. Jään mielenkiinnolla odottamaan ensi syksyn "ostoksia"....🎃🎃🎃

Koska tänään oli aurinkoinen päivä istuin iltapäivällä parvekkeella kahvittelemassa - toki villapaidassa ja villasukissa. Tuntui ihanalta nähdä vielä aurinkoa ennen kuin se kohta häviää ihan kokonaan. Mimmi puolestaan otti taas "kerrostalokyttääjän" roolin vai pitäisikö sanoa "Ulla Taalasmaa" rooliin eli kukaan ei kyllä päässyt kulkemaan talonmme ohi ilman ettei neidin häntä olisi heilunut iloisesti. Nyt kun naapuritalon pihagrillissä ei enää iltaisin grillata Mimmin nenään ei onneksi kantaudu ihanan, makoisia tuoksuja...

Minkälaisia syysistuksia tai parveke/terassikukkia sinulla on omassa kodissasi? Suositko callunoita vai kanervia? Mitä mieltä ole värjätyistä callunoita? Itselleni ne ovat ehdoton "NO NO" koska kasveissa pitää minusta olla luonnolliset värit. Mutta ymmärrän toki, että makuja on moneksi. Kivaa uutta viikkoa kaikille!