Huhtikuun viimeisen viikonlopun touhuja

Tänään aamiaispöydässä havahduin yhtäkkiä siihen, että ensi viikolla alkaa jo toukokuu! Minusta tuntuu, että huhtikuu alkoi ihan hetki sitten ja nyt se on loppumassa. "Mihin tämä kuukausi on oikein kadonnut?" mietiskelin ihmeissäni. Joka kevät minuun iskee aina pieni paniikki siitä ehdinkö itse mukaan siihen kaikkeen mitä luonnossa tapahtuu. Ensimmäiset leskenlehdet, sinivuokot ja valkovuokot ovat tärkeitä ja niiden näkeminen tuo aina mieleen rakkaita muistoja lapsuudesta. 

Tänä keväänä en ole onnistunut näkemään vielä yhtään siiliä tai sammakkoa mutta ehkä jo ensi viikolla Mimmin kanssa lenkillä onnistun tässäkin bongauksessa. Meidän parvekkeella on ollut lentelemässä jo pullean karvaisia kimalaisiakin narsissien seassa. Hiirenkorvat ovat taas jo vähän suurempia ja pulleita silmuja näkyy siellä täällä yhä enemmän. Kevät etenee kylmästä säästä huolimatta!

Viikonloppuisin on ihan parasta se ihanan joutilas kiireettömyys kun voi istua rauhassa syömässä aamiaista ja lukea Hesaria. Mimmi on nykyään aamu-uninen eli hän ei onneksi halua rynnätä heti ulos vaan syö oman aamupalansa ja menee vielä nukkumaan sen jälkeen. Hesarissa oli niin uskomattoman järkyttävä uutinen, että hetkeksi jäi syöminenkin kesken kun luin juttua niin keskittyneesti. 

"Melkein puolitoista vuotta sitten omistajiltaan kadonnut kääpiömäyräkoira on löytynyt elossa ja hyvinvoivana Australiassa sijaitsevalta Kengurusaarelta.

Mäyräkoira karkasi saarella retkeilemässä olleelta pariskunnalta vuoden 2023 marraskuussa. Pariskunta etsi Valerie-koiraansa tuolloin tuloksetta.

Valerie ehti olla kauan karkuteillä, sillä paikalliset luonnonsuojelijat ilmoittivat perjantaina saaneensa koiran vihdoin kiikkiin pitkän metsästysoperaation jälkeen."

HUH HUH! Onneksi Valerie mäyräkoira löydettiin elävänä koska tuolla Kengurusaarella asuu lehtijutun mukaan monenlaisia pienelle koiralle vaarallisia eläimiä kuten käärmeitä, liskoja ja kotkia. Jos Mimmi jostain syystä katoaisi ja karkaisi olisin varmasti huolesta ihan suunniltani. Aikoinaan Minnie jackrussellini lähti metsässä rusakon perään mutta onneksi löysin sen hetken etsimisen jälkeen. Siellä Minnie oli rusakon kotikolon vierestä, jonne se kovasti olisi halunnut kyllä mennä.

Kuva HKT, valokuvaaja Heli Blåfield

Lauantaina olin päivänäytännössä katsomassa Helsingin kaupunginteatterissa draamakomediaa Jenny Hill, joka on keski-ikäisen naisen kasvutarina. Pidin todella paljon näytelmästä, joka oli voimaannuttava, inspiroiva, oivalluksia ja samaistumispintaa antava sekä teatterissa sai myös nauraa sydämensä kyllyydestä. Sari Haapamäki Jenny Hillin roolissa on todella hyvä. En ollut lukenut Minna Rytisalon romaania Jenny Hill, johon näytelmä perustuu mutta nyt täytyy ehdottomasti laittaa se lukulistalle. Nyt on sitten viimeinenkin teatterilippu käytetty joten täytyy alkaa suunnitella uusia näytelmiä mitä menee katsomaan. 

Lauantaina kävin pitkästä aikaan myös trooppisessa eläintalossa Tropicariossa Sturenkadulla Helsingissä. Kuvassa Filippiineiltä kotoisin oleva purjelisko paistattelemassa päivää. Tästä äärimmäisen mielenkiintoisesta Pohjoismaiden suurimmasta eläintalosta on tulossa ihan omaa postausta kun olen ehtinyt käydä valokuvani läpi. 

Jo viikolla huomasin, että Lauttasaaressa yksi kirsikkapuu oli puhjennut kukkaan. Minusta tämä sama yksilö Isokaaren R-kioskin lähellä on monena vuonna kukkinut ihan ensimmäisenä. Kyllä kirsikankukat ovat todella kauniita joten vietin sunnuntaina "oman pienen hanami hetkeni" siinä puun katveessa vain ihaillen tuota vaaleanpunaista kauneutta niin nupuissa kuin jo auenneissa upeissa kukissa. Joku ystäväni oli laittanut valokuvia Instagramiin Roihuvuoresta eli sielläkin oli osa puista jo kukkimassa. Täytyypä ajella joku päivä tarkistamaan tilanne Roihuvuoren kirsikkapuistossa. 

Seuraavaksi suuntasimme Mimmin kanssa Kallahden ulkoilualueelle katsomaan miltä siellä näyttää pitkästä aikaa. Tämä mereen työntyvä hiekkainen Kallahdeniemi on minulle tuttu paikka eli kävimme täällä jo aikoinaan Minnien kanssa usein ulkoilemassa. Itse asiassa koko niemi on jääkauden muodostama harju. Jo ajaessaan autolla parkkialueelle (Kallvikinniementie 39) tulee jännä tunnelma, että todella ajetaan kapeaa tietä harjulla, jonka molemmin puolin maasto laskee kohden merta. Harju sekä rantaniitty ympäröivine vesialueineen kuuluvat Euroopan Unionin arvokkaiden luontokohteiden verkostoon (Natura 2000). 

Kallahden luontopolku on 1,5 kilometrin mittainen ja sen varrelta löytyy seitsemän opastaulua, jotka kertovat harjualueen luonnosta. Suojellulla rantaniityllä saa liikkua ainoastaan merkittyjä polkuja pitkin kasvillisuuden kulumisen estämiseksi ja lintujen ruokailurauhan turvaamiseksi. Keväällä ja syksyllä niittyalueet ovat aina kosteita mutta silloinkin voi ulkoilla kun kävelee ns. Kuningattarenpolkua pitkin. Luonnonsuojelualueella ei saa pyöräillä eikä reitillä on myöskään talvikunnossapitoa. Kävimme Minnien kanssa tuolla myös talvisaikaan mutta silloin liikkuminen on lumen takia rajallisempaa. 

Kun ajaa Kallahdenniemellä näkyy tien molemmin puolin myös taloja, joista osa on ihania vanhoja huviloita. Osa kauniista villoista on rakennettu jo 1900-luvun alkupuolella mutta joukossa on myös ihan viime vuosinakin nousseita uudisrakennuksia. Täytyy etsiä aiempia postauksista tästä samasta paikasta ja linkata niitä tähän myöhemmin. 

Kun ajoimme Meri-Rastilan kautta pois Kallvikinniemeltä huomasin komeasti kukkivan kirsikkapuun yhden kerrostalon pihamaalla. Auton ikkunasta sain napattua kuvan upeasta vaaleanpunaisesta kirsikkapuusta. Rajaus ei ihan mennyt nappiin mutta seisoin liikennevaloissa joten onneksi sain edes nopean räpsäisyn tästä kaunottaresta. Voi kun meidänkin kotitalon pihalla kukkisi samanlainen kirsikkapuu joka kevät! 

Kotimatkalla kävimme katsomassa ovatko Torkkelinmäen magnoliat jo avautumassa. Ja onneksi menin tarkistamaan tilanteen koska sekä valkoinen että vaaleanpunainen magnolia olivat jo osittain aukaisseet nuppujaan. Jos ilmat nyt lämpiävät niin kohta siellä kukkii jo todella kauniisti. Myös idänsinililjat eli skillat kukkivat puistossa. 

Keväällä 2019 kirjoitin magnolioista blogissa näin "Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon mutta magnoliat selvisivät jääkausista ja lukuisista muista luonnonmullistuksista, joita 65 miljoonaan vuotta sitten tapahtui. On sanottu etteivät maapallon magnoliat ole ulkoisesti juurikaan muuttunut näiden kymmenien miljoonien vuosien aikana. Ehkä myös tieto siitä, että katsoo jotain todella vanhaa ja sitkeästi maapallolla säilynyttä saa myös lumoutumaan magnolian kauneuden lisäksi." Edelleen allekirjoitan nuo lauseet. 

Miten sinun viikonloppusi on sujunut? Mukavaa uutta alkaa vappuviikkoa kaikille!

Japanilaisen puutarhan lumoissa

 

Aina keväisin kirsikanpuiden kukinnan aikaan minä haaveilen matkasta Japaniin. Mielessäni olen jo monta kertaa lentänyt Tokioon viettämään hanamia eli kirsikankukkien katselua upeiden vaaleanpunaisten kirsikkapuiden alle. Tähän mennessä on reissuni pääsääntöisesti huhti-toukokuun vaihteessa kuitenkin johtanut vain Roihuvuoren kirsikkapuistoon. Tammikuussa sydämeni jätti pari lyöntiä väliin kun luin uutisen, että tulevana keväänä kirsikkapuut eivät välttämättä kukkisikaan Roihuvuoressa kuten lukemattomina muina vuosina. 

"Lähes sadan kirsikkapuun kukinta on todennäköisesti jäämässä totuttua heikommaksi urakoitsijan virheellisen hoitotyön vuoksi Roihuvuoressa." tiedotti Helsingin kaupunki. Koko puistossa kirsikkapuita on 150 mutta suuri osa niistä tulee kukkimaan vain osittain. Kaupungin puuasiantuntijan mukaan kukinnan palautuminen entiselleen voi joidenkin puiden kohdalla kestää kahdesta neljään vuoteen. Olin sekä vihainen että myös surullinen miten tällaista voi tapahtua! 

Ennen pääsiäistä kaipaisin lisää kukkia parvekkeelle joten päätin ajella pitkästä aikaan Viherpajan Vintage puutarhaan Vantaalle. Olisin toki saanut kukkia lähempääkin mutta kaipasin Viherpajan ihanaan Japanilaiseen puutarhaan, jossa kulkiessa mieli aina lepää. Tämä puutarha rakennettiin jo 1985-1986 Koivuhakaan. Japanilaisen puutarhan kasvit hankittiin maailmalta ja myös lammikossa uivat karpit lennätettiin Suomeen Japanista. Muistan lukeneeni jostain, että Japanilaisessa puutarhaa säädettiin myös kasvihuoneen lämpötila ja kosteuskin samanlaisiksi kuin Tokiossa olevissa puutarhoissa. 

Helsingin Viikissä oli myös aikoinaan Gardenian japanilainen kivipuutarha ulkotilassa ja siellä taisin ensimmäistä kertaa käydä heti kun paikka avattiin 2001. Ulkopuutarhaan oli aina vapaapääsy ja siellä olevassa japanilaisessa puutarhassa oli japanilaisen puutarha-asiantuntijan meidän suomalaisesta kivestä suunnittelema vesiaihe. Trooppinen sisäpuutarha oli puolestaan keskittynyt Kaakkois-Aasian hyötykasveihin ja siellä oli mm. hedelmä- ja maustekasveja. Valitettavasti Gardenia sulki ovensa jo 2015. 

Myös Roihuvuoresta löytyy Japanilaistyylinen puutarha, joka on rakennettu vanhaan liuskekivilouhokseen. Kun puutarha valmistui vuonna 1998 sille myönnettiin Vuoden ympäristörakenne -palkinto. Tämä paikka löytyy Roihuvuoren 12-16 osoitteesta. Tästä voit kurkistaa Mimmin ja minun retkeen sinne syksyllä 2021. 

Japanilaiset puutarhat ovat hyvin erilaisia jos niitä vertaa meidän länsimaisiin puutarhoihin. Me olemme tottuneet puutarhoihin, jossa on värikkäitä isoja kukka-asetelmia ja patsaita sijoitettuna hyvin geometriseen ja myös kurinalaiseen muotoon. Hyvä esimerkki länsimaisuudesta on kaikille tuttu Esplanadin puisto, joka on suorakaiteen muotoinen alue, joka rajautuu Esplanadeihin. Keskellä puistoa on kookas Runebergin patsas, jonka ympärillä on kukka-istutuksia ja vanhat lehmukset ympäröivät puistoa. Pienempiä patsaita löytyy useita puistosta ja vesiaihekin on sijoitettu lähelle Espan lavaa. Puiston läpi kuljetaan hiekkakäytävää, jonka varrella on penkkejä istuskelua varten. 

Japanilaisia puutarhoja löysin netin uumenista ainakin kolmea erilaista tyyppiä eli tsukiyama (mäkipuutarha), karesansui (kivipuutarha) ja chaniwa (teepuutarha). Viherpajan puutarhasta minulle tuli mieleen edustaisiko se juuri "teepuutarhaa" koska puutarhan takaosasta löytyi teehuone, johon sai kurkata sisälle mutta sinne ei saanut mennä. Perinteisestä japanilaisesta puutarhasta löytyy joko aitona tai kuvainnollisesti: järvi tai lampi, saari, kiviä, vesiputous ja joki tai puro. Viherpajassa oli jokea tai vesiputousta lukuun ottamatta kaikki muut elementit. Puutarhassa kuljettiin kivetyllä polulla, joka kiersi koko puutarhan ihanassa rauhassa ja hiljaisuudessa. 

Japaninvaahteroiden kauniin punaiset lehdet toivat väriä muuten hyvin harmoniseen väritykseen. Teepuutarhat ovat aikoinaan syntyneet juuri kiinalaisten vaikutteiden pohjalta. Itse asiassa puutarhassa ei punaisten vaahteranlehtien ja muutamien kirsikankukkien lisäksi näkynyt kuin rauhoittavia vihreän eri sävyjä. Sypressejä, marjakuusia, puksipuita eli koiranpensaita ja pitsimäisen kauniita saniaisia ainakin tarttui silmiini. Lisäksi polun varsilla oli myös syvänvihreää sammalta.

Astuessaan sisälle Viherpajan Japanilaiseen puutarhaan näkyy ensimmäisenä kaunis kaarisilta, joka vei pienen lammen toiselle puolelle. Polku puutarhassa on rakennettu sillä tavalla, että se mitä seuraavaksi tuli silmien eteen oli ikään kuin yllätys eli isommat puut tai pensaat kätkivät uuden, näkyviin tulevan maiseman taakseen. Puutarhojen sommitteluun ja rakentamiseen on saatu vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta. Myös uskonnolliset suuntaukset ovat vaikuttaneet siihen minkälaisia puutarhoista on aikojen saatossa tehty. 

Kun kurkkasin teehuoneeseen melkein näin sieluni silmin sisällä muutamia geishoja yllään perinteinen japanilainen yhdestä kappaleesta muodostettu nilkkamittainen kimono, joka on sidottu vyötäröltä paksulla obi-vyöllä. Mielikuvissani geishat istuivat lattialla ja he olivat riisuneet korotetuilla pohjilla varustetut zori-varvassandaalit joten vuoritetut tabi-kangassukat, jossa on erilliset sekä erikoiset kolot isovarpaille näkyivät. "Japanissa teetaide on taidemuoto ja henkisen oppimisen polku, joka keskittyy vihreän teen valmistamiseen ja nauttimiseen." kertoo kaikkitietävä Wikipedia. 

Kovin montaa kirsikankukkaa ei ollut näkyvillä vielä mutta nekin olivat todella kauniita. Kirsikankukka symboloi japanilaisten sielua ja sitä pidetään hyveen sekä kauneuden symbolina. Japanissa kirsikankukka on myös uuden alun vertauskuva ja buddhalaisuudessa se kuvastaa katoavaisuutta. Sitä on käytetty myös symbolina soturin elämästä. 

Japanilaisessa puutarhassa on myös jänniä kivilyhtyjä, jotka muistutivat vähän pagodeja. Tōrō lyhtytyyppi on alun perin Kiinasta kotoisin ja sitä on käytetty mm. puutarhoissa sekä buddhalaisissa temppeleissä Kiinassa ja Japanissa. Lyhdyn historia ulottuu Han-dynastian ajalle asti. Minusta nämä lyhdyt olivat äärimmäisen kauniita esineitä puutarhassa. 

Japanilaisessa puutarhassa oli myös karppeja, joista minulle tuli heti mielleyhtymä Talvipuutarhan karppilammikkoon. Koikarppi eli koristekarppi on siis alun perin ruokakalaksi kasvatetun karpin värimuunnos, joka levisi Kiinan kautta Japaniin ja sieltä toisen maailmansodan aikana myös Eurooppaan. Karpit voivat elää lähes ihmisiän ja ne voivat kasvaa 60 cm mittaisiksi ja painavat useita kiloja. Karpit kesyyntyvät helposti, syövät suoraan kädestä ja oppivat myös tunnistamaan ruokkijansa. Tuijotin lumoutuneena näitä värikkäitä karppeja todella pitkään.

Tämä karppi muodosti kanssani jonkun jännän yhteyden koska se seurasi minua aina kun olin lammen äärellä. Muut yksilöt uivat parvena mutta tämä rohkelikko halusi tehdä tuttavuutta kanssani. 

Sakura, kirsikankukka on Japanin kansalliskukka. Kirsikankukka on erittäin tärkeä osa Japanin kulttuuria ja perinteitä. Yleensä kirsikankukinta on Japanissa maalis-huhtikuussa mutta se voi alkaa jopa tammikuussa tai myöhäisimmillään vasta toukokuussa säästä riippuen. Usein kukinta on kuitenkin lyhyt mutta todella upea tapahtuma. 

Viherpajan omilla nettisivuilla kerrotaan, että Vantaalla kirsikoiden "loistelias kukinta-aika on maalis-huhtikuun taitteessa. Ensiksi puhkeaa Prunus kiku-sikare sakura, joka kukkii kaarisillan päällä. Sen jälkeen puhkeaa loistoonsa Prunus serrulata kanza isoine". 

Viherpaja löytyy osoitteesta Hakamäenkuja 13, Vantaa. Aukioloajat ovat seuraavat.

Ma - Pe 9-19

La - Su 9-17

Vappuaattona 9-20

Vapunpäivänä 10-17

Japanilainen puutarha avoinna myymälän aukioloaikojen mukaisesti

Oletko käynyt Japanilaisessa puutarhassa? Viime kesänä löysin ihanan jutun Meillä kotona -lehdestä, jossa esiteltiin porilaisen perheen japanilaishenkinen puutarha, josta löytyy myös karppilammikko. Tästä pääset kurkistamaan tuohon aivan ihanaan pihapiiriin. Mukavaa viikonloppua kaikille! 

Pääsiäinen - hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja vähän herkkujakin

Hyvää 2.pääsiäispäivää eli pääsiäismaanantaina kaikille! Hetki sitten lopeteltiin todella makoisa pääsiäisruokailu joten nyt on taas vatsa pullollaan pääsiäisherkuista. Kohta on kiirehdittävä viemään Mimmi ulos ja samalla myös emäntä voi vähän polttaa pöydän antimia luonnon helmassa. 

Tänä vuonna ei kyllä voi kehua pääsiäispäivien säätä ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla sillä jo toista päivää peräkkäin taivaalta tulee vettä. Muistelen kaiholla pääsiäistä 2023 jolloin ilmojen haltijat olivat todella suosiollisia eli sinisellä taivaalla ei näkynyt yhtään pilvenhattaraa. Toki pieni sade on puhdistanut ilmaa valtaavasta siitepöly ja katupöly määrästä sekä saanut myös ihanan vihreät hiirenkorvat moniin puihin sekä pensaisiin.  

Minä jouduin harmikseni siirtämään molemmat kauniit perunanarsissi purkit yhden päivän jälkeen parvekkeelle koska ne aiheuttivat aivastelua. Oli ihan pakko googlettaa voiko myös sipulikukille olla allerginen ja vastauksena oli "kyllä voi". Pahimmillaan sipulikukat saavat silmät vuotamaan, nenän tukkoon ja myös hengitys voi vaikeutua. Mehiläisen työterveyslääkäri kertoi artikkelissa, että "vuosien saatossa sipulikukille voi herkistyä niin, että jopa työkyky on vaarassa". 

En ole koskaan saanut onneksi tulppaaneista mitään allergisia reaktioita ja meillä narsissit sekä helmililjat ovatkin aina vain parvekkeella. Luulen, että aivastelu tuli enemmän perunanarsissin voimakkaasta tuoksusta. Koivun siitepölyä ei Etelä-Suomessa vielä ole mutta olen toki aloittanut jo allergialääkityksen koska luonnossa tulee kuljettua. Ystävä Oulusta viestitteli, että siellä koivu kukkii jo todella paljon (3.taso) vaikka etelässä ei vielä olla kuin 1.tasolla.

Kuva lainattu netistä, joskus 10 vuotta sitten. 

Oli tarkoitus myös värjätä pääsiäismunia käyttäen sipulinkuoria mutta unohdin. Löysin jo vuosia sitten Pinterestin kuvasta ohjeet miten sipulinkuorien lisäksi voit värjäämiseen käyttää myös mustikkaa, kurkumaa, punajuurta, punakaalia ja kiinanruusun kukkia. Olen aiemmin värjännyt vain sipuleilla mutta ensi pääsiäisenä täytyy kokeilla myös punajuurta tai punakaalia. Voimakkaan verenpunaiset pääsiäismunat kuuluvat usean maan pääsiäistraditioihin. Muistan vuosia sitten alaluokilla saaneeni luokkatoveriltani kauniin punainen pääsiäismunan ja hän kertoi, että se on osa ortodoksien kirkon pääsiäisperinnettä. 

Kuva Pinterest 

Parvekkeella kukat kiittävät vedestä eli niitä pieni sade tai auringon puuttuminen ei häiritse. Pääsiäisloman aikana olen yrittänyt tarkkailla myös valppaana näkyykö meidän parvekkeella mustarastaita. Yksikään niistä ei ole tullut tarkemmin tutkimaan mahdollista pesäpaikkaa kesähuoneessamme vaikka mustarastas uroksia pihapiirissämme on useita. Ehkä naaraat eivät ole vielä paluumuuttaneet...

Tein perinteisesti pääsiäispöytään munanpuolikkaita mutta ensimmäisen kerran elämässäni en onnistunut kuorimaan munia. Olen kymmenvuotiaasta keittänyt kananmunia joten minä siis todellakin osaan tämän homman. Ensimmäisenä tarkistin olivatko munat kenties liian vanhoja mutta niiden viimeinen käyttöpäivä oli 13.toukokuuta joten ei hätää. 

Jo vuosikymmeniä sitten opittu perinteinen tapa on iskostettu mieleeni eli "kananmuna pitää pelästyttää". Keittämisen jälkeen annetaan kananmunien hetki levätä ja sitten ne upotetaan joko jääkylmään veteen tai laitetaan kylmän juoksevan veden alle hetkeksi. Ei toiminut jostain syystä ja kananmunien valkuaiset näyttivät "ikävän nypityiltä". Onneksi sentään maistuvat hyvältä! 

Pääruokana meillä oli kanan rintafileitä mausteiden sekä sipulin kera uunissa kermakastikkeen kanssa. Ensi kesänä pitää muistaa laittaa pakastimeen riittävästi uusia perunoita, jotta niitä perinteisen jouluaterian lisäksi riittää myös pääsiäiseen. Onneksi tässä ei enää menee kauaa ennen kun uusia perunoita saa jo ostaakin koska niiden makua ei mikään voita OMNOMNOM!

Meillä on perinteisesti ollut pääsiäisenä myös graavattua ja tuoretta lohta mutta tänä vuonna ne päätettiin jättää pois. Tarjolla oli myös kaikkien rakastamaa mätiä, smetanaa, silputtua sipulia ja jättikatkarapuja. Ja totta kai runsaasti vihreää salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikoita ja mozzarellaa. 

Tänä vuonna pääsiäiskattaukseen valikoitu Arabian Paratiisi sarjan astioita. Ihanan värikäs Birger Kaipiaisen suunnittelema Paratiisi on kuulunut meidän suomalaisten kattauksiin jo vuodesta 1969. Minä rakastan sarjan vallattomina rönsyileviä hedelmäköynnöksiä, orvokkeja ja herukoita. Pitäisi ehdottomasti jossain vaiheessa hankkia myös Paratiisi sarjan liemimalja ja soikea vati, joita en vielä omista.

Hemtexistä hankin jo ennen pääsiäistä pari huovutettua hiirtä. Jouluun liittyviä huovutettuja hiiriähän minulla on melkoinen joukko ja ovat seikkailleet mm. joulukalenterissani, joka ilmestyy aina joulukuussa sekä blogissani että omassa Facebookissani. Olen jopa innossani tilannut myös yhden hiirihahmon huovutussetin mutta vielä en ole alkanut sen työstämistä. Pakko myös rehellisesti myöntää etten koskaan ole huovuttanut yhtään mitään mutta varmasti Youtubesta löytyvillä ohjeilla saatan onnistuakin. Ja hyvä nyt, että on pari pääsiäishiirtäkin. 

Minua vähän harmitti etten onnistunut samaan enää lähempänä pääsiäistä Fazerin iki-ihania Mignon munia koska ne oli kolmesta meidän lähikaupasta jo loppuunmyyty. Toisaalta pakko myöntää, että jo ennen pääsiäistä söin jo kaksi Mignon munaa koska en vain voinut vastustaa. Lapsena Mignon munista en niinkään välittänyt koska täyssuklaiset munat eivät sisältäneet mitään yllätystä. Jos Tsaarin herkun Mignon munan historia kiinnosta tästä voit lukea mitä kirjoittelin siitä blogiin 2014. 

Fazerin vierailukeskuksesta löytyy myös "Mignon jänis" tai niin minä sen olen ristinyt. Tästä pääset kurkistamaan käyntiini tuolla "namipaikassa", jossa jo lapsen pääsin vierailemaan. Ehdottomasti suosittelen visiittiä sinne koska Fazerilla on pitkä ja makoisa historia. 

 Anna's Home Collectionin ihania pupuja - kupissa köllivä tältä vuodelta ja isompi 2024 keväältä. 

Miten pääsiäinen on sujunut? Minkälaisia pääsiäisherkkuja teillä syödään pääsiäisenä? Onko perinteisesti lammasta, kanaa, kalaa tai ihan jotain muuta? Oletko värjännyt pääsiäismunia luonnollisesti esimerkiksi sipulinkuorilla? Kuuluuko Mignon muna sinun pääsiäisherkkuihin? Hyvää 2.pääsiäispäivän iltaa kaikille!

Talvipuutarhan ihana pääsiäinen jatkuu 21.4. asti

 

Talvipuutarhan pääsiäinen avautui jo 5.huhtikuuta joten minähän totta kai kipaisin sinne heti seuraavana päivänä ihailemaan 2025 kevään koristelua. Talvipuutarha on perinteinen pääsiäiseeni liittyvä tärkeä traditio, joka on aina yhtä sykähdyttävä ja kaunis. Puutarha on ihanan rauhallinen keidas, jossa pistäydyn usein vain aistimassa kasveja, värikkyyttä ja vanhan rakennuksen tunnelmaa. Koristelut virittävät hyvin myös pääsiäisen tunnelmaa. 

Olen jopa joskus käynyt keskellä työpäivää vartin rauhoittumassa sekä lataamassa akkujani Talvipuutarhassa ja sitten taas jatkanut töihin. Hammarskjöldintien kanat, tiput, puput ja kiltit noidatkin ovat taas vallanneet yli sata vuotta vanhat lasiset kasvihuoneet 21.huhtikuuta saakka. Tilaisuuteen on vapaa pääsy joten ehdottomasti kannattaa käydä fiilistelemässä jos vietät pääsiäistä pääkaupunkiseudulla. 

Minä rakastan keltaisia narsisseja! Voimme kiittää englantilaisia siitä, että he aikoinaan jalostivat luonnonvaraisista villinarsisseista narsisseja ja aloittivat varsinaisen kukkavillityksen jalostuksellaan. Narsissit edustavat minusta hyvin kevään mukanaan tuomaan pirteyttä, iloisuutta ja luonnon heräämistä. Jos asuisin rivi- tai omakotitalossa haluaisin ehdottomasti, että minulla olisi keväällä aina puskemassa mustan mullan alta ihania narsisseja.

Keväällä 2018 kävin Gullön saarella, jossa Blomdalen-Kukkalaaksossa kukki 40 000 narsissia! Gullösta löytyy yli 30 erilaista narsissilajia. Kannattaa seurata netistä milloin kukinta alkaa eli tästä linkistä löytyy lisätietoa. Ehdottomasti tänään kevään on matkattava taas Tammisaaren Kukkalaaksoon ihailemaan. 

Pääsiäiseen kuuluvat noidat ja niitä näkyi myös Talvipuutarhassa luutineen sekä kahvipannuineen. Pääsiäisnoidat, pääsiäistrullit ja trullit liittyvät pääsiäisen mytologiaan. Historiallisesti trullit ovat olleet erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisesti uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Uskottiin, että pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana kotieläimet ovat erityisen alttiina pahalle. 

Nykyinen lasten pukeutuminen pääsiäisnoidiksi on yhdistelmä vanhaa trulliperinnettä ja palmusunnuntain virpomisperinnettä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla pääsiäisnoidat käyvät kodeissa pääsiäislauantaina meidän palmusunnuntain sijaan. 

Voi miten kauniin vaaleanpunaisia liljoja kukkikaan Talvipuutarhassa. Vaikka pääsiäiseen liitetään yleensä keltainen, valkoinen ja vihreä olivat minusta nämä vaaleanpunaiset kukat ihana väriläiskä pääsiäisen vietossa kun Talvipuutarhasta löytyi myös vaaleanpunaisia pääsiäismunia. 

Pikku tipuset katselivat ihan pää kallellaan Talvipuutarhan läntisessä siivessä lähes katon rajassa luudallaan lentävää pääsiäisnoitaa. Noita on aikoinaan voinut luudan lisäksi lentää myös saunavihdalla, pellavaloukulla tai jopa lampaan, vuoden tai vasikan selässä pääsiäisenä. Vanhoissa noitaoikeudenkäynneissä ei koskaan ole mainittu luutaa joten se on tullut noitaperinteeseen mukaan vasta 1700-luvulta eteenpäin.

Entä se kahvipannu sitten siinä noidan luudassa - miten se mahtaa liittyä pääsiäiseen? Valistuksen aikana 1700-luvulla ns. noitaoppi alkoi menettää merkitystään. Noidista tuli enemmän viihteellisiä tai jopa karnevalisoituja hahmoja, jotka sitten 1800-luvun aikana liittyivät juuri pääsiäisen juhlintaan. Kahvin juominen yleistyi samaan aikaan kansan keskuudessa uutena nautintoaineena. Noita esitettiinkin kahville persona vanhana naisena, joten siksi tuo kahvipannu keikkuu noitien luudan varressa. 

Talvipuutarhaan oli ilmestynyt ihan uusia, todella söpöjä keltaisia pupusia, joita en koskaan ennen ole nähnyt siellä. Vähän olin harmissani siitä ettei isoja puisia pupuhahmoja näkynyt missään tänä vuonna ja myös pääsiäiskranssejakin oli vain yksi esillä. Minun mottoni omassa pääsiäiskoristelussa ei todellakaan kotona ole "less is more" vaan usein kaivan aika monia koristeita esille. Tänä vuonna kun vielä Anna's Home Collection lifestyle myymälästä meille muutti neljä uutta pääsiäispupua. 🐰🐰🐰🐰

Palmuhuoneessa kukkii todella kauniin värinen Filippiineiltä kotoisin oleva Medinilla. Tämä tropiikissa kasvava kasvi kukkii kevään ja kesän aikana jopa puolimetrisillä, lehtihangasta roikkuvilla vaaleanpunaisilla kukkaryppäillä. Olen kerran ollut jo hankkimassa tätä kaunotarta itselleni kunnes ymmärsin ettei minun hortonomin taidoillani tätä kasvia pidetä hengissä kovin pitkään. Medinilla on ensinnäkin tilaa vaativa kasvi, joka tarvitsee lämpimän sekä kostean paikan itselleen. Vetoa se ei siedä ja kasvi tulee pitää jatkuvasti kosteana. Aivan liian vaativa minulle joten jatkan upean kukan ihailua jatkossakin vain Talvipuutarhassa.

Kukaan ei tänä vuonna käynyt meillä virpomassa Palmusunnuntaina joten uusia virpomisvitsoja ei ole tullut meidän talouteen. Harmillista kun virpojia ei näkynyt koska olin varannut heille myös pääsiäismunia ja muitakin namuja. Talvipuutarhassa oli näin kauniita pajunoksia höyhenkoristeilla. 

Talvipuutarhan tämän vuoden ainoa tai siis ainakin minun näkemä pääsiäiskranssi löytyy heti sisääntulossa. Näitä olisi saanut olla enemmän kun ovat aina olleet niin kauniita. 

Pääsiäiskukko ja pääsiäiskana löytyivät Palmuhuoneesta vartioimasta pääsiäismunia. Kukkoa on käytetty jo vanhassa kirkkotaiteessa valppauden ja kestävyyden vertauskuvana. Kukko löytyy myös monien kirkontornien ja kellotapuleiden huipulla kun osaa vain katsoa. Raamatun kertomuksen mukaan kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolmesti. 

Minä muistan lapsuudestani, että meillä pääsiäiskukko tai pääsiäiskana kävivät munimassa 1. ja 2. pääsiäispäivän aamuna tai yleensä munat ilmestyivät pesään yön aikana. Monta kertaa yritin urhoollisesti valvoa, jotta näkisin milloin munat ilmestyivät mutta aina nukahdin. Pääsiäispupu saattoi myös tuoda pääsiäismunia mutta tätäkään hahmoa en koskaan onnistunut näkemään. Aina ne pääsivät kuitenkin hiipimään meille suklaamunien kera!

Pääsiäistiput ja pääsiäismunat symboloivat meille pääsiäisenä uskoa uuteen elämään. Muna muistuttaa pääsiäisen sanomasta. Tuoreen munan kuori näyttää vähän kuin kiveltä, mutta silti sen sisällä on uuden elämän alku eli munasta syntyy pääsiäistipu. Pääsiäisen värit ovat valkoinen, keltainen ja vihreä. Pääsiäispuput ovat alun perin olleet keskieurooppalainen tapa. Pääsiäispupu tuo Keski-Euroopassa suklaamunat ja piilottaa ne puutarhaan, josta lapset sitten etsivät niitä. 

Talvipuutarhassa kukkivat myös keltaiset tulilatvat ja keltaiset ruusut. Yritin eilen etsiä Lidlistä keltaisin hyasintteja mutta myymälässä, jossa asioin ei ollut niitä yhtään enää jäljellä. Onnistuin kuitenkin saamaan kaksi perunanarsissia ruukuissa ja komeat tulppaani niput. Ehkä keltaisia hyasintteja voisi vielä löytyä jostain toisesta Lidlistä. Täytyy yrittää huomenna käydä etsiämässä. 

Ennen kotiinlähtöä kävin vielä katsomassa Talvipuutarhan upeita karppeja. Karpit ovat suurikokoisia makean veden särkikaloja, jotka alun perin ovat kotoisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren väliseltä seudulta. Koikarppi eli koristekarppi on alun perin ruokakalaksi kasvatetun tavallisen karpin välimuunnos. Kala kesyyntyy helposti ja se oppii tuntemaan ruokkijansa, jonka kädestä se mielellään syö. 

Talvipuutarha on avoinna 19.-21.4. klo 10-16 ja sinne on siis vapaa pääsy. Ehdottomasti  kannattaa käydä kurkkimassa upeaa pääsiäiskoristelua ja katselemaan kauniita kukkia sekä kasveja. Talvipuutarhaan voi ottaa mukaan omat eväät ja vaikka kahvia termoksessa koska siellä saa syödä ja juoda läntisessä siivessä, josta löytyy myös penkkejä, tuoleja ja pöytiä. 

Hyvää lankalauantaita kaikille.🐣🥚🐥