Pääsiäispäivien tunnelmia, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa ♥

Toinen pääsiäispäivä on kohta lopuillaan ja nyt tulee se luvattu herkkupostaus pääsiäisen osalta. Kerroin edellisessä postauksessa niistä minulle tärkeistä perinteistä ja uusistakin traditioistani mutta tuolla ruokapuolella on parikin sellaista juttua, jotka kuuluvat kyllä jokaiseen pääsiäiseeni. Tänään aamiaisella yritin syödä terveellisen kevyesti kun muuten on tullut taas herkulteltua oikein kaksin käsin usean päivän aikana. Tuo kananmuna on muuten ehtaa luomua Mietoisista ystäväni kanalasta. Kiitos Leena ♥ nämä munat maistuvat vapaan kanan munilta ja tänään söin sen viimeisen. Täytyy kesällä EHDOTTOMASTI tulla tekemään täydennystä tuohon pinkkiin lahjoittamaasi munakennoon!

Parveke muuttui kertaheitolla keltaiseksi kun narsissit saatiin ruukkuihinsa. Risupupukin pääsi taas käyttöön talven jälkeen. Meillä on alkamassa ikäväkseni ikkunoiden maalausremontti joten kovin pitkää ilo ei kukista taida olla. Tämä tietää myös sitä ettei ikkunoiden pesua kannata edes ajatella...

Pääsiäisen kunniaksi otin jo Kevätmessujen aikaan esille Snön keltaiset korut. Nuo pallot muistuttavat muuten ihan ananaskirsikoita... :) Nämä ovat sellaiset iloisen keväiset korut.

Loviisan Kuninkaanlammesta ostettu valkoinen pupu sai yhden tulppaani syliinsä ja siirtyi keittiön ikkunalaudalta olohuoneen pöydälle muiden pääsiäiskoristeiden pariin. Pupu minulla on esillä ympäri vuoden koska sen tehtävä on muistuttaa minua siitä ettei pidä säntäillä kuin Valkoinen Kani Liisa Ihmemaassa kirjassa hokien "Voi hyvänen aika, olen myöhässä."  

Fazerin ihania peltisiä pääsiäismunia ihailen vuodesta toiseen mutta vieläkään en ole ostanut yhtään itselleni. Viimeksi vähän ennen pääsiäistä Fazer Vierailukeskuksessa hypisteleni näitä mutta ostoskoriini sujahti Mignon-munia, jotka kuuluvat ehdottomasti minun pääsiäisherkkuihini.

Minnie lähetti ystävilleen Facebookissa oman pääsiäistervehdyksensä ja täytyy sanoa, että kyllä minulla on niin kiltti ja niin mielellään valokuvissa poseeraava terrieri ettei tarvinnut edes pelätä, että narsissivaasi oli kaatuu sohvalle kuvaussession aikana. Jos haluat seurata Minnie The Dog koiran seikkailuja Facebookissa niin tästä pääset niihin mukaan. 

Ehdoton pääsiäisen kahvipöydässä oleva leivonnainen on rahkapiirakka tai piimäpiirakka kuten sitä meillä kotona lapsena kutsuttiin. Rahka, kerma, muna, sokeri ja vaniljasokeri mitataan aina äidiltä saatujen ohjeiden mukaan. En ole tottunut siihen, että rahkapiirakkaan laitetaan rusinoita tai sitruunaa. Perheemme perinteisen ohjeen mukaan rahkapiirakka tehdään pullataikinapohjaan mutta nyt oikaisin vähän ja tein sen muroraikinapohjaan. Jos olisin leiponut pääsiäispullia olisi siitä riittänyt pohja myös piirakalle. Koristelin piirakan suklaamunilla (LUE: kummityttöni siis veljeni tyttö ei syö avaamiaan suklaamunia joten "munankuoria" oli runsaasti tarjolla) ja viinirypäleillä. MUMS!

Uunilohi oli minun valmistamaani, samoin salaatti ja täytetyt munapuolikkaat. Veljeni puolestaan teki lammasta uunissa punasipulin, porkkanoiden ja rosmariinin sekä mausteiden kera. Maistoin pienen palan ja oli erittäin mureaa. Itse en ole suuri lampaanlihan ystävä mutta tästä kyllä pidin.

Meillä oli pääsiäiskattauksessa retrolasit 70-luvulta ja vanha käsinkirjailtu pöytäliina isoäidin jäämistöistä. Vanhat kirjailut liinat ovat muuten heikkouteni eli kaikilla kirppareilla ja antiikkitapahtumissa jään aina haaveilemaan niiden ääreen. Kauniita ovat ja taidokkaasti tehtyjä!

Pääsiäismunista saa nykyään vain muovisia koottavia hahmoja. Toista oli minun lapsuudessani kun sieltä sai aina ihania sormuksia. Lupaan kaivaan muistojen laatikon jossain vaiheessa esille kellarinkomeron uumenista ja näyttää aarrearkkuni. Sen takaan, että paljon suklaamunia on tullut lapsena syötyä ja pakko myös tunnustaa, että tänäkin pääisiäisen muutamia...vai oliko se enemmän... kuka niitä nyt laskee niin tarkkaan :D

Tämä veijari oli varmasti jonkun pääsiäismunan yllätys ja nyt se seisostekeli Talvipuutarhassa yhden valaisimen päällä. Sopi kyllä väriensä puolesta oikein hyvin pääsiäiseen siellä :)

Talvipuutarhan pääsiäisessä käytiin pistäytymässä tänään päivällä ja sitä ennen vielä kaffella Mumin Kaffessa. Puutarhan olivat vallanneet kukot, kanat, tipu, pääsiäisnoidat ja väkeä oli paljon liikkeellä kun sääkin oli aurinkoinen. Talvipuutarhassa saa muuten nauttia myös omia eväitä ja termarikahvia. Kyllä se kevät tulee koska tänään näin ensimmäisen VÄSTÄRÄKIN. Kun aloin kaivaa kännykkää taskusta ottaakseni kuvan västäräkki heilautti iloisesti pyrstöään ja lennähti pois. Ei ihme, että sitä englanninkielellä kutsutaan nimellä wagtail. 

Talvipuutarhan pajunkissakranssit olivat ihania. Jonain vuonna minä vielä teen tuollaisen

Kummityttö innostui opettelemaan kuvausta järkkärillä ja kukkokuva on hänen ottamansa!

Metsälenkki oli ihan pakollinen juttu  kaiken syömisen ja herkuttelen jälkeen. Vanhat tutut lapsuusmaisemat olivat jo sinisenään sinivuokoista. Luonto heräilee pikkuhiljaa ja onnistuimme näkemään myös tikan - taisi olla käpytikka siellä etsimässä itselleen pääsiäisherkkuja puunrungosta.

En malta vielä korjata pääsiäiskoristeita pois vaan pidän vielä muutaman päivän. Voitteko uskoa, että viikko sitten Kevätmessuilta ostamani tulppaanit vaihdoin vasta tänään uusiin! Ihan käsittämättömän kestävä 50kpl nippu kymmenellä eurolla! Good bargin indeed :)

Huomenna koittaa taas arki mutta viikko on lyhyt joten tsemppiä ja aurinkoa kaikille ♥
Seuraavat pääsiäispostaukset sitten vuoden kuluttua...

Fazerin uusi vierailukeskus on todella namu

Lokakuun 1. päivänä avattiin Fazerin uusi, upea vierailukeskus Fazerilaan Vaaralassa. Pääsin itse jo hieman ennakkoon maistelemaan, haistelemaan ja tutkimaan mitä 125-vuotias Fazer tarjoaa meille makeannälkäisille herkkuhiirille juuri valmistuneessa uudisrakennuksessaan Fazerintiellä. Mieleeni on syöpynyt lapsuudesta mainoslause "Sanokaa Fazer kun haluatte hyvää!" ja ajaessani vierailukeskukseen tämä putkahti jostain muistini sopukoista esiin ja samalla maistoin myös Fazerin Sinisen pehmeän maun suussani. Fazer ja lapsuusmuistot ♥

Olen aina ollut Fazer fani ja tämä juontaa juurensa varmaan siitä, että isoäitimme sisko Aili-täti oli vuosikymmeniä töissä juurikin täällä Vaaralassa. Taisin olla vasta 1. luokalla koulussa kun pääsin ensimmäistä kertaa Fazerilaan tehdaskierrokselle ja vapaata vastaan opettaja vannotti, että hampaat tulee pestä hyvin vierailun jälkeen. Minulle on jäänyt elävästi mieleen lämmin suklaamassa ja lakritsin tuoksu tuotantotiloissa. Vierailu taisi vähän jännittääkin mutta kummasti makea sai olon rentoutumaan. En syönyt karkkia liikaa mutta hämärästi muistan, että jollekin lapselle tuli paluumatkalla bussissa vähän paha olo herkkujen ahmimisesta. 

Aili-täti toi aina myös tuliaisiksi Fazerin tehtaanmyymälästä kaikkia herkkuja: suklaanappeja, Kettukarkkeja, Marianneja, Susuja, Geishaa, Vihreitä Kuulia...ja Aili-tädillä on itsellään aina Pectus-aski käsilaukussa. Toinen voimakas Fazer muisto liittyy Fazerin sekalaisiin, joita tarjoiltiin aina molemmissa mummoloissa ja suosikkejani olivat Jääkarhu ja KisKis. Piti aina vältellä ettei missään tapauksessa ota "niitä pahoja karkkeja" joiden nimiä en enää muista mutta hyvin kyllä osaisin kuvailla niiden käärepaperit. 

Fazerin uusi vierailukeskus on elämys, joka kannattaa ehdottomasti käydä itse kokemassa. Sen lisäksi, että täällä hemmotellaan makunystyröitä on paikka itsessään todella WAU-efektin aiheuttava! Rakennus on Arkkitehtitoimisto K2S:n - Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen - käsialaa. Rakennus on muotokieleltään jännän pyöreä ja hyvin valoisan valkoinen. Pyöreä muoto tulee Fazerin logosta. "Suomalaiset materiaalit hallitsevat vierailukeskuksen sisä- ja ulkopintoja. Rakennuksen kattoa peittää kaareva mäntyverhoilu, jonka pyöreä muoto sulkee koko vierailukeskuksen pehmeän puisen peitteen alle." kertoo Fazerin oma tiedote. 

Fazerin uudessa vierailukeskuksessa on otettu huomioon myös kestävä kehitys esimerkillisesti. Vierailukeskuksen lämmitykseen käytetään biokaasua, jonka tuottamisessa hyödynnetään tuotantohävikkiä. Lisäksi keskus tulee jatkossa saamaan sähköä konttorirakennusten katoille asennettavista aurinkopaneeleista. "Kiertotalous on muutenkin huomioitu eri puolilla vierailukeskusta: esimerkiksi ulkopuutarhan katemateriaalina on käytetty kaakaopapujen kuorirouhetta." Hyvä hyvä Fazer!

Uuden Fazerin vierailukeskuksen elämyksellisestä ja kokonaisvaltaisesta suunnnittelusta rakennuksen sisällä on vastannut Ateljé Sotamaa - Tuuli ja Kivi Sotamaa. "Sisarukset Kivi ja Tuuli Sotamaa toimivat laajasti taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun kentillä ja niiden välimaastossa, ja heillä on poikkeuksellinen kyky toteuttaa hankkeita rakennusten mittakaavasta pieniin esineisiin." Fazer Experience on voimakkaan aistillinen ja vuorovaikutukseen perustuva elämys. Sotamaat ovat suunnnitelleet yli 20 näyttelyteoksen lisäksi keskuksen audiovisuaalisen kokonaisuuden, myymälän, opasteet sekä oppaiden vaatteet. 

Kivi Sotamaa kertoi, että he olivat haastatelleet useita kymmeniä Fazerin työntekijöitä ennen suunnittelutyön aloittamista. Fazerilla on todella hyvä henki työyhteisössä, pitkiä työsuhteita ja Fazer on voittanut Suomen paras työpaikka kilpailun 2003 ja ollut monena muunakin vuonna kilvan kärkipäässä. Tästä rakennuksesta ei ole haluttu tehdä perinteistä yrityksen myyntinäyttelyä vaan elämyksellinen Fazerin arvoja korostava tila ja tässä on mielestäni onnistuttu äärimmäisen hyvin. Tämä tila henkii sitä, että Fazerilla on hyvä olla töissä ja työtekijöitä arvostetaan Vaaralassa. 

Ihana huippu oli minusta tämä tyhjistä, pestyistä kananmunankuorista tehty jänis, jonka itse ristin heti Mignon-pupuksi. Se ikäänkuin toivottaa vieraat tervetulleiksi vierailukeskukseen. Pupussa taisi olla lähemmäs 10000 kananmunaa ja sen on suunnittelut Viktor Krogius. Olen ihan Mignon-muna hullu joten mietin mielessäni mitä jos saisin itselleni tällaisen kotiin... Olen pitänyt Mignon-munista ihan lapsesta saakka vaikka niiden sisällä ei ollutkaan sitä yllätystä. Suklaamassa on ihanan täyteläistä...

Rakennuksessa on myös trooppinen puutarha. Me saimme pujahtaa hetkeksi tähän tilaan, jonka lämpötila on +28°C ja ilman suhteellinen kosteus varmaan lähemmäs 100%. Tässä puutarhassa näimme tropiikin kasveja kuten kaakaopuita, kahvipensaita, pippuriköynnöksi, sitruunoita ja ananaksia. Puutarhan tarkoitus on tutustuttaa vierailijat Fazerin tuotteissaan käyttämiin eksoottisiin raaka-aineisiin. Tiedättekö, että musta-, valko- ja viherpippuri ovat täsmälleen saman köynnöskasvin marjoja? Vain niiden poimiminen ja käsittely muuttaa ne erilaisiksi. Täällä tuli ihan hiki ja tuntui ihanalta - melkein kylmältä - mennä takaisin lasin toiselle puolelle. 

Keskialueen aulatilassa on todella massiiviset ja hyvin istuttajat Ateljé Sotamaan suunnittelemat värikkäät nojatuolit. Itse kaipailin tälle alueelle vielä jotain mattoa istuinryhmän alle. Tässä pisteessä on aina ajankohtaisia asioita esillä ja nyt voi jättää mietteitään ruokahävikin vähentämisestä. Tuoleissa oli muuten todella hyvä istua ja niiden suojissa oli kuin piilossa muilta. Tuolien taustalla näkyy upea taideteos Fazerin henkilöistä eli lähdetään Karl ja Bertha Fazerista ja mukaan ovat mahtuneet niin Mannerheim kuin Tove Janssonkin sekä paljon muita fazerilaisia. Tyylikäs teos!

Fazerin vierailukeskukseen on avattu totta kai myös Fazer Café, jossa voi lähteä sille samalle matkumatkalle, joka on alkanut jo 1891 avatusta Kluuvinkadun kahvilasta. Tarjolla on makeita ja suolaisia herkkuja, suklaita ja leivonnaisia. Tottakai valikoimaan kuuluvat myös erikoiskahvit ja smoothiet sekä maistuva lounasvalikoima, jossa on salaatteja ja toasteja. Me nautimme omista herkuistamme ennen vierailukierroksemme alkua. 

Yksi jännä yksityiskohta vierailukeskuksessa on puinen puusepäntyönä tehty kaapisto. Kivi Sotamaa kertoi, että idea oli tullut vanhasta ruotsalaisesta "aarrekaapista", johon on kerätty kaikkea kallisarvoista ja katselemisen arvoista. Tähän Fazerin kaapistoon ovat päässeet kunniapaikalle niin vanhat metalliset Fazer purkit kuin Tove Janssonin kuvittamat karamellirasit. 

Omassa lokerossaan olivat vanhat, kauniilla kansilla varustetut makeisrasiat ja toisessa taas metallisia Fazer suklaamuotteja ja työkaluja. Kaapin nurkalla vaani valkoinen kettu. Näitä valkoisia kettuja ja muutama ruskeakin repolainen näkyi ympäri vierailukeskusta. Ketulla on tärkea rooli Fazerin perinteessä - tämä taitaa olla se Kettukarkkien tai siis Pihlajanmarjojen kettu.... Tuolla yhdessä kuvassani vilahtaa myös lokerikon avaimenperä, joka sekin oli Kettukarkkien kettuhahmo. 

Aarrekaapin taakse kannattaa myös kurkistaa sillä näin kauniisti maalattuja mainoksia näkee enää harvoin. Nämä eivät siis ole mitään tusina julisteita! Tuo raidallinen kissa pitelee käsissään liköörikonvehteja, joista me veljeni kanssa lapsena tyhjensimme pahalta maistuvan "sisuksen" ja söimme vain suklaat. Liköörikonvehteja Fazer on valmistanut vuodesta 1900!

Muistan itse pienenä tyttönä käyneeni myös Fazerin tehtaan puolella mutta nykyään elintarviketeollisuuteen ei saa enää mennä joten oppaamme esitteli meille suklaanvalmistusprosessin tämän pienoismallin avulla. 3D-laseilla ja -palloilla pystyimme kyllä kurkistamaan sinne tuotannon puolelle ja näytti sekin paljon kehittyneen minun tehdasvierailujeni jälkeen. 

Tässä niitä suklaan raaka-aineita nyt on rivissä. Yhden 200g suklaalevyn valmistamiseen tarvitaan kolme lasillista maitoa. "Vuosittain tuoretta maitoa kuluu 20 miljoonaa litraa, mikä "työllistää" noin 3000 lehmää." kertoo Fazer omilla nettisivuillaan." Lehmät ovat tärkeitä Fazerille ja suklaalle!

Postauksen alussa näkyvästä karkkimetsästä sai ottaa vapaasti kierroksen aikana namusia ja kävihän se käsi pari kertaa ainakin Dumble ja Marianne kupeissa. Ai, miten niin pidän makeasta :D Jottei totuus pelkästä makean mässyttelystä ottaisi ylivaltaa saimme seuraavaksi koota itsellemme lautasmallin. Tässä piti ihan miettiä Rouva Sanan kanssa kuumeisesti, että mitä kaikkea sitä oikeasti pitäisi lautaselleen ottaa päivän aikana? Sitten lautanen kiikutettiin armottomille tuomariroboteille, jotka ilmoittivat läpäisikö lautasmalli suositukset. Saimme 4/5 joten jäljillä ainakin oltiin :)

Fazerin Sininen on muuten tullut markkinoille 1922 eli pitkä historia tälläkin herkulla jo on. Fazerin käyttämä sininen väri on rekisteröity tavaramerkki. Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa kautta aikojen kun väri on hyväksytty rekisteröitäväksi tavaramerkkinä. Fazer voi siis myydä suklaatuotteittaan sinisissä pakkauksissa välttämättä lisäämättä niihin nimeään. Tämä nurkkaus Fazerin vierailukeskuksessa on pyhitetty Fazerin Siniselle ja vastuullisuudelle. 

"Fazerin hankinnassa huomioidaan hankintaketjun ympäristö- ja sosiaalinen vastuu, raaka-aineiden turvallisuus ja jäljitettävyys sekä kestävät kaupankäyntitavat ja kumppanuudet."

Saimme myös omin silmin nähdä miten 3D-tulostusta tehdään käyttäen raaka-aineena aitoa suklaata - kuinkas muutenkaan kun ollaan kerran suklaantehtaalla! Tässä tehtiin vain suklaaruusua mutta vitriinissä oli pieniä Eiffel-tornejakin joten kaikkeen se suklaakin taipuu. 

Kierroksemme päättyi lakritsi tastingiin - jännää tällaista en ollutkaan aiemmin tehnyt. Saimme kuulla, että viinejä voidaan käyttää myös mukana tässä maistelussa mutta nyt tyydyimme vain maistelemaan lakritsia ja salmiakkia sekä tuntemaan niiden eroja. Itse taisin kallistua enemmän sinne salmiakin ja suolaisuuden puolelle - toki lakustakin pidin. 

Meidän tunnin mittainen kierroksemme päättyi tähän Toivomuspuun juurella, jonka alla valkoinen kettu taisi kytätä myyrää. Oli aika kiittää opastamme hyvästä esittelystä. Kävelin vielä itsekseni fiilistelemässä muutamia paikkoja uudelleen ja ottamassa pari valokuvaa ennen siirtymistä pihamaalle, joka sekin on melkoinen elämys. Talon edessä kasvaa auringonkukkia ja kotimaiset viljat heiluivat syyskuun tuulessa. Tällä pihalla on niitä suomalaisia Fazerin käyttämiä raaka-aineita vastapainona trooppisen kasvihuoneen kasveille sisätiloissa.

Jos minulle lapsena oli jännän makoisaa käydä Fazerilassa oli perjantaina visiitti erilainen, aikuisen kokema elämys. Tämä paikka on tehty henkilöstön, luonnon ja vierailijoiden ehdoilla vastuullisesti. Rakennus ja sen sisustus on kokonaisvaltainen ja todella mieleenjäävä. Ehdottomasti haluan mennä tänne vielä uudelleen ja uskon, että Fazer tulee kasvattamaan huikeasti kävijämääriä tässä uudessa vierailijakeskuksessa, joka vain on ihan mieletön paikka. Tämä houkuttelee sekä lapsia että aikuisia ja niitä lapsenmielisiä totta kai myös :) 

Kiitos Fazer mukavasta iltapäivästä!

Fazerin vierailijakeskuksen tarkemmat aukiolot ja ohjeet löydät tästä.

Fazerin vierailukeskuksen yhdessä on myös myymälätila, jossa itse en ehtinyt vierailla sekä kokoustiloja, joita voi tarvittaessa vuokrata tai järjestää siellä vaikka asiakastilaisuus. Fazer vierailukeskus järjestää myös suklaa- ja pullakouluja ja siellä voi pitää vaikka lastensynttärit!