Kesäiset luonnonvoimat yllättivät kesälomalla - aurinkoa ja ukkosmyrskyä

 

Suomalaisten kesään ja ennen kaikkea kesälomaan latautuu aina valtavasti odotuksia! Kun ruoho alkaa keväällä vihertää, linnut palaavat etelästä ja ensimmäinen perhonen havaitaan luonnossa meidät valtaa ihana kesähuuma ja siihen liittyvä tulevan kesäloman odotus. Me fiksut aikuiset olemme "kuin vasikat laitumella" odottaen pitkän ja pimeän talven jälkeen hetkellistä taukoa oravanpyörässä juoksemiseen sekä ansaittua lomaa työstä ja aamuherätyksistä. Työpaikalla kaikki eivät voi kuitenkaan pitää lomaa samaan aikaan joten kompromisseja pitää usein tehdä. Olen itse monena vuonna jakanut kesälomani kahteen eri osaan juuri helpottamaan sitä etteivät kaikki olisi kesälaitumilla samaan aikaan.

Viime viikkoina on koettu sekä paahtavan helteisiä kesäpäiviä että öitä ja valtavia ukkosia sateineen 🌞⚡️ 💦🔥Suurin ongelma kesälomissa ja niiden pitämisessä on juuri se tosiseikka, että säähän emme voi vaikuttaa. Meteorologien ennustuksia moni seuraa päivittäin ennen lomansa alkamista mutta kannattaa aina muistaa, että Ilmatieteen laitos pystyy ennustamaan noin viikon jakson "hyvällä todennäköisyydellä" mutta sitä pidemmälle menevät ennustukset ovat aina kohtalaisia tai heikkoja.

Kuva kesältä 2021 kun olin pikku Mimmin kanssa tutustumassa Jokioisten Elonkierto - maaseutu- ja kotieläinpuistoon.

Kesäloma stressiä voi myös aiheuttaa sekä ehtiikö tehdä riittävästi suunniteltuja asioita lomansa aikana. Muistan lukeneeni Työterveyslaitoksen tutkimuksen muutamia vuosia sitten ja siinä kiteytettiin hyvin ongelman ydin. "Sitä voi haluta olla kesälomalla joka paikassa ja joka tapahtumassa eli ahnehtii kaikkea kivaa tekemistä, jolloin ei ehdi levätä ja rentoutua lainkaan." Liian tiukat aikataulut voivat tehdä lomasta kuormittavan ja silloin koko loman idea ei toteudu alkuperäisessä tarkoituksessa.

Tässä Työterveyslaitoksen vinkit hyvään lomailuun.

1. Pohdi lomasi jaksotusta

2. Hidasta tahtia loman lähestyessä

3. Pohjusta lomalta paluuta

4. Suunnittele ja fiilistele lomaa etukäteen

5. Anna lomarauha itsellesi ja työkavereillesi

6. Hanki uusia kokemuksia

7. Taltuta lomastressi

8. Laskeudu pehmeästi takaisin töihin

9. Tarkastele hyvinvointiasi uusin silmin

10. Nauti kesästä myös loman jälkeen.

Ja muista, että säähän et voi itse vaikuttaa kuten minäkin taas opin viime sunnuntaina.😉

ELÄINSUOJELUKESKUS TUULISPÄÄ, SOMERO

Viime sunnuntaina 12.heinäkuuta starttasimme Mimmin kanssa kohden Someroa ja Eläinsuojelukeskus Tuulispäätä. Olen jo useana vuonna miettinyt retkeä sinne ja nyt onnistuin pääsemään mukaan vierailuryhmään serkkuni ja tätini kanssa. Olen seurannut Tuulispään Instagram ja Facebook sivuja jo useita vuosia joten upeaa, että vihdoin pääsisin sinne myös vierailulle. Meiltä Espoosta kohteeseen Somerolla oli navigaattorin mukaan matkaa noin 92 km ja ajoaika tunti plus vartti koska siltatyömaan takia reitti oli vähän pidempi. Matkalla pariin otteeseen satoi pieniä ukkoskuuroja ja kun saavuttiin Tuulispäähän näytti vielä ihan hyvältä ilman suhteen. 🦊🐑🐖🐎🐇

Ryhmämme ehti kuitenkin vain katsastaa ketut ennen siirtymistä possujen luokse kun valtava ukkossade, tuuli ja salamointi alkoi. Juoksimme possulaan suojaan ja sieltä myös hävisivät sähköt. Olin jättänyt Mimmin autoon ja osan autonikkunoista auki joten jouduin säntäämään siinä kaatosateisessa myrskyssä takaisin autolle. Olin kuin uitettu koira joten jäin pitämään sadetta autoon.

Tekstailimme serkkuni kanssa ja ohje oli ettei kierrokselle voi lähteä ennen kuin ukkosmyrsky on mennyt ohi. Huomasin, että Tuulispään parkkipaikan läheisyydessä oli kaatunut yksi puu mutta onneksi alle ei ollut jäänyt yhtään autoa. Siinä parkkipaikalla istuessani huomasin, että tätini tuli myös omaan autoonsa sadetta pitämään koska ukkonen ja sade vain jatkuivat. 

Kun myrsky ei ottanut loppuakseen päätin lähteä kotiin mutta se ei ollutkaan ihan helppo juttu. Ajaessani eteenpäin Tuulispään pikkutietä ohitin monia isoja puusta pudonneita oksia mutta sitten matka tyssäsi tien yli kaatuneeseen puuhun. Jo tätä ennen olin nähnyt monia kaatuneita puita tien molemmin puolin. Takaisin parkkipaikalle odottamaan, että palokunta tulisi avaamaan tien. 

Tie saatiin lopulta palomiesten avulla avattua ja isoja kuusia oli kaatunut tielle peräkkäin peräti kaksi. Luonnonvoimille ei voi mitään joten tehdään uusintavierailu ensi kesänä Tuulispäähän. Matkalla pikkutiet tulvivat ja sai ajaa todella aika kieli keskellä suuta. Somerolla sortui myrskyn seurauksena myös sunnuntaina autotie. "Asfaltti taipui armottomille luonnonvoimille Turuntie 256:n kohdalla." Onneksi ei oltu tuolla tiellä. Juttu löytyy mm. molemmista iltapäivälehdistä ja YLEn uutisista. 

GLIMS TALOMUSEO, ESPOO

Seuraava kesäretki tehtiin Talomuseo Glimsiin meidän omassa kotikaupungissa Espoossa. Tämä museo on minulle tuttu jo lapsuudesta eli kävin siellä ensimmäisiä kertoja koulun kanssa. Netissä paikkaa kuvataan seuraavasti "Palanen maaseudun rauhaa ihan keskellä Espoota. Talomuseo Glims johdattaa sinut kiehtovalle aikamatkalle entisajan maalaiselämään. Glims on vanha maatila, joka on toiminut noin 500-vuotisen historiansa aikana myös kestikievarina Karvasmäen kylässä." 

Täällä olemme käyneet Mimmin kanssa kävelemässä myös syyskuussa 2021 kun hän oli vielä pieni pentu eli vain 5 kuukauden ikäinen. Muistan vieläkin elävästi, että lähes kaikki piti maistaa mitä maasta löytyi koska pikku russeliriiviötä kiinnosti kaikki pentuna. 

Bembölessä sijaitseva Glims on toiminut maatilana ainakin 1500-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. Museoalueen muodostavat 11 alkuperäistä paikoillaan olevaan rakennusta, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Alue muutettiin museoksi vuonna 1958. Talomuseo Glims on osa KAMUa eli Espoon kaupunginmuseota. 

Kuva Postbacken / Postimäki 

Glims sijaisee keskellä Espoota niin sanotun Kuninkaantien lähellä. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Kruunun perustuma hollikyyditysjärjestelmä 1734 yhdisti valtakunnan Kuninkaantiellä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtäväksi oli määrätty majoituksen ja ylläpidon lisäksi postin ja asiakkaiden kyydittäminen seuraavaan majataloon. Kun hevoset eivät riittäneet, maatilat velvoitettiin toimittamaan miehiä ja hevosia kievareihin. Sen ajan lain mukaan kaikki ne vieraat, jotka pystyivät maksamaan yöpymisestään oli pakko ottaa vastaan. Kestikievareita tuli olla tienvarsilla kahden peninkulman (20 km) välein ja ne muodostivat verkoston. Glimsin lähellä virtaa myös Glimsjoki.

Kuva Markku Laine, EKM 1984 

Seuraava kestikievari löytyy juurikin 20 kilometrin päästä Glimsistä eli Gransin kestikievari, joka on Leppävaaran vanhin rakennus. Toivottavasti tämä rakennus pelastettaisiin koska se on nyt huonossa kunnossa ja vaarassa romahtaa. Kirjoitin 2021 blogiin postauksen Hylätyt taloja ja autiot pihat kun jouduin hälyyttämään palokunnan nähdessäni Villa Tallbo ilmiliekeissä Gransinmäellä.  

Glimsin pihapiiristä löytyy kaksi yhtä suurta asuinrakennusta. Glimsin päärakennus on talonpoikaistalon ja pienen kartanon välimuoto, johon on lainattu säätyläisrakentamisen piirteitä kuten mm. rakennusten sommittelu. Molemmissa taloissa talon suurin huone on tupa tai sali. Päärakennuksen runko on rakennettu 1790 ja tuparakennuksen 1815. Päärakennus sai nykyisen ulkoasunsa 1800-luvun lopulla kun ulkoseiniä ja kattoa korotettiin. Samalla talo sai uuden uusrenensanssityylisen kuistin sekä koristelun. 

Kun keskikievari on viimeisen kerran Glimsissä 1891-1900 toimi tuparakennus varsinaisena kievaria ja päärakennus asuntona. Kyytipojat asuivat tuparakennuksen tuvassa ja matkustajat ns. salikamarissa. Myös Espoon nimismies asui Glimsissä 1890-luvun alussa. 

Glims on taloryhmänä ja museonakin poikkeuksellinen koska asuinrakennusten lisäksi lähes kaikki tilanhoitoon liittyvät vanhat talousrakennukset ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan. Vain tallin vieressä sijainnut 20 lehmän navetta on tällä vuosituhannella purettu. Myös alkuperäinen riihi on hävinnyt ja sen tilalle on siirretty Snällbackan torpan riihi. 

Koska päivä oli äärimmäisen helteinen jätimme talomuseo kierroksen väliin ja siitä tulee jossain vaiheessa ihan omaa postausta. Kävin kyllä vähän kurkistamassa Glimsin -virtuaalimuseon kautta kuvia sisätiloista ja tuttuja paikkojan nuo ovat jo lapsuudesta. Pihapiiristä löytyy myös vuohia, lampaita ja kanoja. Eläimet ovat paikalla 4H-kotieläinpihan kautta. 

Glimsin alueelta löytyy myös Tilkki-Vihtorin punainen tupa. Mökki on rakennettu 1907 ja se on saanut nimensä entisestä asukkaasta Viktor Sarlénista, joka oli hirsimökkien tilkitsemiseen erikoistunut kirvesmies. Nykyään tämä entinen Vihtorin mökki esittelee miltä 1900-luvun alun kauppapuoti ja työväen asuminen ovat näyttäneet yli sata vuotta sitten. Viktor osti 1920-luvulla pienen mökin, joka oli aiemmin toiminut kauppana. Mökki oli ihan alun perin kuulunut Jorvin tilalle. Hän asui mökissä vaimonsa Anna Sarlénin kanssa. Myös tähän kohteeseen voi tutustua virtuaalisesti Glimsin kotisivujen kautta. 

Kuva Finna - Tilkki-Vihtorin sisätilan kauppa

Talomuseo Glims on avoinna seuraavasti. Kesäkaudella 2.5.-31.8. ti-pe klo 10-17, la-su 11-17, ma suljettu. Talvikauden aukiolot 1.9.-30.4. ti-pe 10-16 ja su 11-16, ma ja la suljettu. 

Ilmaispäivät 2026 - Espoo-päivä la 29.8., talomuseo Glimsiin ilmainen sisäänpääsy joka keskiviikko ympäri vuode. Ilmainen sisäänpääsy myös kesäkuusta elokuuhun torstaisin klo 15-17. 

Liput - aikuiset 6€, alennuslippu 3€ (eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalvelusmiehet, yli 70-vuotiaat)

Glims löytyy osoitteesta Glimsintie 1, Espoo. Parkkipaikka löytyy tien toiselta puolelta.

Kiva vierailukohde - Marjon matkassa suosittelee!

WENNBORGIN TILA, HYVINKÄÄ

Viime perjantaina otettiin suunnaksi Wennborgin tila Hyvinkään Kytäjällä. Olen ihan ensimmäisen kerran käynyt Wennborgin tilalla jo kesällä 2019. Tässä juuri muistelen, että kuulinko tästä paikasta ensimmäisenä Hyvinkäällä asuvalta serkultani vai löysinkö paikan netistä? Samalla vierailulla keräsin myös Wennborgin kukkapellolta ihan kimpun kesäkukkia. Viime kesänä teimme Kampaaja-Kaisun kanssa retken Wennborgiin yhdessä. 

Minnie russeli oli mukana ihan ensimmäisillä tilavierailuilla ja sen jälkeen sitten pikkuinen Mimmi. Wennborgin tilalle vein usein myös edesmenneen isäni koska siellä oli mukava istua juomassa kahvia ja nauttimassa tarjolla olevia marjaherkkuja ulkosalla viihtyisässä kesäkahvilassa. Tällä kertaa koukkasin tätini Hyvinkäältä ensin mukaan ja huristelimme seuraavaksi kohden Wennborgin tilaa. 

Totta kai me aloitimme tädin kanssa kahvittelulla. Tosin minä kyllä valitsin itselleni aivan ihanan Wennborgin mansikkalimonadin. Olin pitkään sitä mieltä, että otan belgialaisen vohvelin kesäisten marjojen kera mutta lopulta päädyin kuitenkin valitsemaan marjakimaran, joka sekin oli äärimmäisen raikas kuumana kesäpäivänä. Mukana oli myös yksi hunajamarja eli haskap, joita sain Wennborgin isännältä Jarkko Hietaselta kokonaisen rasian maistiaiseksi kesällä 2022. Todella jännän makuinen marja. Muistan, että pakastin silloiset hunajamarjat ja söin niitä sitten aamiaisella puuron kera pari aina kerrallaan. 

Mimmi tutki innoissaan Wennborgin pihan hajuja sekä myös isoja mansikoita piti ihmetellä. 

Pari kesää sitten Wennborgin kahvilaan ilmestyi oranssinvärinen traktori - merkiltään Allis-Chamers. Todella upea peli ja minähän iskin siihen silmäni. Minulla on haave saada ajaa joku kaunis päivä ihan oikeasti traktoria. Kävin pari kesää sitten Kovelan traktori- ja maatalouskonemuseossa Nummella eli jos haluat nähdä maatalouteen liittyä koneita ota suunnaksi em. museo. Sieltä ei kyllä löytynyt minusta yhtään Allis-Chamersia mutta paljon muita traktoreita. 

Tilapuodissa olisi ollut tarjolla aivan ihania mansikka villasukkia 🍓🍓🍓

Isoja vadelmia oli tarjolla tilapuodissa ja Wennborgin tilalla on myös vadelmien itsepoimintaa. Vadelmien itsepoiminta toimii ajanvarauksella eli gsm 050 4426009 aukioloaikoina (ma-su 8.30-19.30). Päivittäinen satomäärä marjoille on rajallinen ja siksi itsepoimintaan voi saapua vain ajanvarauksella. Minimipoiminta 1 kg. Jos tämä kiinnostaa niin tilan nettisivuilta löytyy lisätietoa.

Tänä kesänä mansikan itsepoimintaa ei ole.

Ihanat Kaunotar ja Kulkuri hahmot tilapuodissa! 

Marjon matkaan lähti uusia perunoita eli meillä on nyt sitten ollut kotosalla melkoinen "perunateatteri". Perunat toki pestään mutta sen lisäksi niistä pitää saada mahdollisimman paljon kuorta pois ennen kuin ne "ryöpätään kuumassa vedessä" ja sitten perunat päätyvät pakastimeen odottamaan tulevaa joulua. Ostin myös Wennborgin mansikoita mutta ne on jo syöty. Nyt vähän harmittaa etten ostanut mansikoita enempää mutta ehkä piipahdan hakemassa lisää niitä tilalta joku päivä. 

Tässä me istumme Mimmin  kanssa meidän kesähuoneessä Wennborgin reissun jälkeen ja mietimme, että mihin sitä seuraavaksi suuntaisi kesäpäiviä viettämään. Pysy kuulolla niin ehkä se selviää... Kivaa uutta viikkoa kaikille ! 

Kesäkuun viimeinen päivä vaikka juurihan kuukausi vasta alkoi

 

Ensimmäinen kesäkuukausi on mennyt todella sukkelaan! Minusta tuntuu, että juurihan kesäkuu vasta alkoi ja tänään on kuukauden viimeinen päivä. Paljon hauskaa on mahtunut kuluneisiin neljään viikkoon ja sokerina pohjalla on se, että olen syntynyt 30.kesäkuuta eli minä siis vietän tänään synttäreitä. Perinteisesti juhannuksena on aina nautittu ensimmäinen uuden sadon mansikkakakku ja seuraavilla mansikoilla on koristeltu minun syntymäpäiväkakkuni. Mikään ei kyllä voita hyvää mansikkakakkua, jossa on riittävästi myös kermaa. Yleensä nämä kakut häviävät pöydästä melko nopeasti. 

Kesääni kuuluvat aina kesäteatterit ja olenkin tässä kuumeisesti arponut mitä katsomaan seuraavaksi. Kesäkuuhuni on kuulunut jo kaksi teatteriesitystä eli KUT:in Ranskalainen pyjama ja Teatteri Vantaan Rakkauden tekoja -monologi  Nissbackan ateljeessa (Laila Pullinen veistospuisto ja kotimuseo). Ranskalaista pyjamaa esitetään koko kesän mutta Rakkauden tekoja palaa ohjelmistoon taas elokuussa kuudella lisänäytöksillä. Kaksi hyvin erilaista teatteriesitystä - kepeä farssi ja koskettava elämänkerrallinen monologi! Seuraava varattu teatteriesitys on vasta 22.elokuuta Helsingin Kaupunginteatterissa eli musikaali &Julia. Mutta kyllä tähän kesään pitää mahduttaa joku hauska kesäteatteri vielä...

Meillä Espoossa merenrantaa riittää ulkoiluun joten siellä on liikuttu ahkerasti Mimmin kanssa. Hanasaari kierros sopii hyvin koiruudelle iltalenkiksi koska meren läheisyys sekä vienosti puhaltava tuuli tekevät kuumassakin ilmassa kävelyn helpoksi. Valkoposkihanhia poikasineen nähtiin melko monia sekä myös niiden suloisia pikku poikasia. Toki saa olla tarkkana ettei oma karvakaveri poimi suuhunsa maasta hanhien jätöksiä. 

Sekä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys (Tringa) että myös Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY) ovat vahvistaneet ettei hanhien uloste aiheuta kaupunkilaisille terveyshaittaa. Hanhethan syövät vain ruohoa. Koiran vatsan ne toki voivat laittaa sekaisin joten en anna Mimmin popsia niitä. Tosin omalta pihamaalta se nappaa aina rusakon papanoita suuhunsa kun silmäni välttää. Ja kasvissyöjähän se rusakkokin on. 

Hanhien lisäksi Mimmiä kiinnostivat selkeästi myös veneet eli niitä käytiin sitten tarkkailemassa laiturilta. Itse asiassa Mimmi ei ole koskaan ollut veneessä toisin kuin Minnie aikoinaan joten ehkä pitäisi järjestää joku venereissu. Ystäväni on houkutellut minua Sightseeing -risteilylle Helsingin edustalle koko alkukesän. Olen vuosia sitten ollut parillakin risteilyllä joiden teemana on ollut Kieltolaki. Tästä voit kurkistaa ihan minun bloggauksen alkuajoilta 2014 Algot Niskasta, joka oli kuuluisa kieltolakia rikkova salakuljettaja. Tämä risteily päättyi juuri Hanasaareen kalasopan ääreen. 

Parina iltana olemme käyneet Mimmin kanssa kävelemässä Pohjoisrannassa ja ihailemassa vanhoja puulaivoja. Halkolaituri on juuri näiden ihanien, perinteisten purjelaivojen historiallinen kotisatama. Kun Pietari Brahe vuonna 1640 siirrätti kaupungin Vanhankaupunginlahdelta meren äärelle Vironniemelle, rakennettiin ensimmäinen satamapaikka juuri Pohjoisrantaan. Helsingin satama sijaitsi tällä paikalla 1600-1700 -luvulla. Tästä voit kurkistaa postaukseeni 2020, jossa löytyy lisää Helsingin kaupungin siirrosta. 

Onnistuimme Tervasaarta kiertäessämme kohtaamaan kaksi meriharakkaa. Meriharakat ovat jo oranssin nokkansa ja jalkojensa takia todella erikoisia lintuja. Lisäksi ne ovat hyvin pitkäikäisiä kahlaajia. Vanhin eurooppalainen meriharakka on ollut 43 vuotta vanha ja meillä Suomessa rengastettu melkein 24 vuotias. Erikoista on myös se, että meriharakka pesii ensimmäistä kertaa vasta noin 7 vuotiaana. Mimmiä meriharakat myös kiinnostivat mutta linnut eivät olleet russellista mitenkään ihmeissään. Selkeitä citylintuja molemmat! 

Merenrannalla on kävelty myös ahkerasti Haukilahdessa kesäiltoina - tosin uimarannalle ei koirien kanssa tietenkään mennä vaan kuljetaan polkuja tai kävelyteitä. Onneksi jäätelökioski oli vielä illalla auki joten totta kai syötiin jäätelöä. Tai oikeastaan Mimmi sai vain minun jäätelötuuttini "pienen lopun" ettei mene maha sekaisin ja yöunet! 

Kesäkuussa on myös kerätty luonnonkukkia lähes päivittäin. Ensin alkoivat lupiinit nousta tienvarsille joten olen kantanut korteni kekoon eli käynyt keräämässä lähipelloilta maljakkoon. "Jos et ehdi tai pysty hävittämään koko kasvia, katkaise ja kerää lupiinin kukinnot heti kukinnan alussa tai aikana. Näin estät siementen leviämisen." 

Viime kesänä (2025) Väylävirasto myönsi, että "Lupiinia on vuosikymmeniä sitten istutettu pienimuotoisesti teiden varsille tie- ja vesirakennuslaitoksen/tielaitoksen ja tiepiirien toimesta." Minä muistan lupiinit teiden varsilla jo omasta lapsuudestani. Komealupiini luokiteltiin kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi vasta 2019. 

Päiväkakkaroita, maitohorsmia ja koiranputkiakin kimppuun. Löysin myös kävelytien varrelta ukonkelloja, jotka ovat varmasti levinneet tien varteen lähitalojen puutarhoista. Kookas ja komea ukonkello ei meillä Suomessa ole luonnonvarainen. Sitä esiintyy kuitenkin eteläisessä Suomessa karkulaisena asutuksen tuntumassa. Tästä samasta paikasta olen poiminut niitä myös aiemmin. Ukonkello on levinnyt myös meidän taloyhtiön pihalle pensaiden sekaan. 

Olen lisännyt luonnonkukkien veteen kukkaraikastetta ja saanut ne kestämään maljakossa pidempään myös vaihtamalla veden usein. Fiksuinta olisi kerätä luonnonkukat suoraan ämpäriin, jossa on vettä. Usein se ämpäri vain unohtuu kun lähtee koiralenkille. 

Meillä oli viime viikolla todella kiva tapaaminen Allas Sea Poolin terassilla Kauppatorin kupeessa. Ystävämme Krista, joka on asunut viimeiset 20 vuotta Australiassa oli Suomessa käymässä joten sovittiin tapaaminen "ruokailun merkeissä ja meren äärellä". Me kaikki neljä olemme nimittäin olleet "kakkostöissä" Stockmannin lasi- ja posliiniosastolla. Olemme tavanneet toisemme jo 90-luvun alkupuolella ja pitäneet siitä lähtien yhteyttä. Olimme pitkään töissä Hgin tavaratalossa 4.kerroksessa. Nykyään osasto on paljon pienempi ja se löytyy 5.kerroksesta! Minä tein itse asiassa peräti 11 vuotta kahta työtä oli päivätyön lisäksi parina iltana + lauantaina extrasin Stockalla. Todella ihana tapaaminen taas jälleen kerran ja juttua riitti! Ystävät  ♥♥♥♥

Ehdin myös kahvittelemaan ystäväni Kirsin kanssa, joka oli tullut Joensuusta pääkaupunkiseudulle. Kappelissa istuttiin varmaan kaksi tuntia kahvilla ja parannettiin maailmaa. Ihanan tunnelmallinen miljöö. Tämä paikka avattiin jo vuonna 1867 ja täällä tunnetut runoilijat, kirjailijat ja taiteilijat kokoontuivat. Espan lavalla oli musiikkia ja turisteja myös liikkeellä melko paljon. 

Kuva lainattu Elfvikin luontotalon Instagramista.

Laitan tähän loppuun vielä kuvan yhdeltä meidän iltalenkiltä Mimmin kanssa. Kävimme kävelemässä Elfvikin luontopolulla Laajalahden vieressä. Olin odottanut tätä hetkeä jo pitkään eli vihdoin kyytöt ovat taas laiduntamassa Elfvikissä pitäen näin huolta perinnemaisemasta! Koska kyytöt olivat melko pitkällä lainasin tuon toisen kuvan kun oma objektiivi ei ihan riittänyt. Kyytöt ♥

Miten sinun kesäkuusi sujui? Oletko jo lomalla vai vielä töissä? 

Anna"s Farmin kesätapahtuma on avoinna 24.6.–12.7.2026

Keskiviikkona 24.kesäkuuta avautui Mäntsälän Nummisissa Anna's Farmin kesätapahtuma, joka kestää 12. heinäkuuta asti (ke-su). Olin sopinut ensin koiratreffit serkkuni ja hänen äitinsä - siis minun tätini - kanssa, jotta tapaisimme vihdoin serkkuni suloisen 15 viikkoisen, mustan belgianpaimenkoira Iriksen. Mimmi ja Iris tulivat oikein hyvin toimeen keskenään. Kun koirat olivat riittävästi leikkineet keskenään jatkoimme Anna's Farmille katselemaan miltä uusi kesätapahtuma näyttää. Kävimme tällä samalla kokoonpanolla pääsiäistapahtumassa jo aiemmin keväällä. 

Anna ilmoitti 19.toukokuuta Instagramissa, että Anna's Home Collection muuttaa ja uudistuu! Anna kertoi, että hän haluaa tarjota asiakkailleen vielä enemmän ja panostaa sisustusmyynnin lisäksi kokonaisvaltaisiin elämyksiin. Ihan huippu juttu, että Anna's Home Collection on nyt muuttanut tutulle maatilalle, jossa olen monia kertoja vieraillut Anna's Joulumaa -tapahtuman aikaan. Eli jatkossa kausimyynnit ajoittuvat aina vuodenaikojen mukaan: Kesäviikot, Syysmaa, Joulumaa ja Kevätviikot. Verkkokauppa jatkuu ihan normaalisti.

Anna's Farmilla pääsee seuraavien viikkojen aikana (ke-su) nauttimaan maalaismaisemasta peltojen keskellä, aurinkoisesta kesäterassista, herkullisesta kesäkahvilasta, isosta sisustus valikoimasta ja farmin suloisista elämistä: poneista, aaseista, kaneista ja kissoistakin. Minulle oli myös todellinen elämys nähdä miltä farmi näyttää kesäkuussa kun olen aina aiemmin vieraillut siellä joulukuussa ja nyt viime maaliskuussa. 

Jotta jaksaa kierrellä on hyvä tankata jotain todella herkullista ensin. Minä valitsin itselleni makean, mansikoilla ja kreemillä täytetyn croissantin - omnomnom! Tätä herkkua kun pääsin maistamaan jo kevättapahtumassa ja se kyllä vei kielen mennessään. Seuralaiseni valitsivat aivan huikeat jäätelöannokset ja siinähän meinasi taas iskeä se "perinteinen annoskateus". Ehkä ensi kerralla sitten vaikka jotain suolaista tai tuollainen jäätelöannos. 

Me päätimme istahtaa nauttimaan herkkujamme latoon, johon on nyt sisustettu kahvila. Toki toinen vaihtoehto olisi ollut ulkopöytien ääressä istuminen mutta päädyimme kuitenkin latoon. Tässä tunnelmallisessa tilassa järjestetään kesäviikkojen aikana mahdollisuus päästä nauttimana live-musiikista. Ensimmäinen artisti Jere Ijäs esiintyi jo viime lauantaina 27.kesäkuuta. Lauantaina 4.7. klo 19 paikallinen laulaja-lauluntekijä Tommy Huovinen esiintyy ja la 11.7. klo 19.30 on tunnelmanluoja Esa Nummelan keikka. Kaikille keikoille on ilmainen sisäänpääsy. Saatavilla mm. kuplivaa kuohuviiniä, viilentävää olutta ja kesäinen mansikka-raparperilemonade. Perjantai ja lauantai iltana paikka on avoinna klo 22 asti.   

Ladossa on pöytien ja tuolien lisäksi myös aivan ihana punainen Massey Ferguson 35 traktori sekä punainen Pappa-mopo. Muistan edelleen hämärästi mummolan vajassa pölyttyneen Peltolan Papan Massey Ferguson traktorin omasta lapsuudestasi. Missähän sekin mahtaa olla tällä hetkellä? Massey Ferguson 35 mallin on sanottu olevan legendaarinen, luotettava ja ketterä klassikkotraktori. Seuraavalla vierailukerralla on muistettava ottaa valokuvasta itsestään tämä kaunokaisen kanssa! 

Pääsimme näkemään ladossa myös haarapääskyjä, joita lenteli siellä useampia. Yritimme katsella olisiko niillä mahdollisesti ladon kattotuolien, parrun tai palkin päällä pesä. Haarapääsky pesii lähes aina ihmisen läheisyydessä maatalousympäristössä ja taajamien laitamilla. Se rakentaa avoimen, maljamaisen pesän savesta, korsista ja syljestään. Muistan nähneeni pikkutyttönä Peltolan mummolassa lukemattomia haarapääskyjen pesiä juuri ladossa. 

Seuraavaksi siirryttiin katselemaan mitä kaikkea ihanaa, uutta ja kesäistä olisi tullut puodin puolelle. Vaikka oli vasta ensimmäinen aukiolopäivä niin ihmisiä oli ihan mukavasti liikkeellä. Ja sisätilat olivat pulloon monenlaisia kauniita astioita, tuoksukynttilöitä, ikikukkia, koriste-esineitä ja paljon muuta ihanaa. 

Sisääntulon väreinä olivat vaaleanpunainen ja valkoinen. Vaikka olenkin koiraihminen silmiini osuivat todella suloiset kissamukit. Hauskoja olivat myös korallin väriset mukit varustettuna turkoosilla rusetilla. Mukeja koristi kohokuvioinen hanhi, josta tuli mieleen Kirsi Kunnaksen legendaarinen "Hanhiemon iloinen lipas" satukirja. Kun muutin aikoinaan lapsuudenkodista pois niin minulla oli hetkellisesti vaaleanpunainen kausi eli astioissa, aterimissa ja kodintekstiileissä nähtiin tätä väriä. Kun tämä kausi loppui lähes kaikki vaaleanpunainen myytiin kirpparilla. Aikansa kutakin! 

Ihanan merellisen turkoosi ja valkoinen nurkkaus oli todella kaunis! Hennon turkoosin värisiä mukeja, joissa oli kohokuvioina simpukoita ja meritähtiä. Simpukan muotoisia lautasia ja kulhoja. Koristeena pöydällä oli korallia muistuttava koriste. Pienempiin koreilleihin voisi laittaa tuikut. Pöytä oli niin kutsuvasti katettu, että melkein teki mieli istahtaa sen ääreen ja tilata italiaksi jotain oikein hyvää välimerellistä ruokaa. Hauskoja olivat myös rottingilla "päällystetyt karahvit ja kannut".

Olen horoskooppimerkiltäni rapu joten meren ja veden läheisyys on minulle tärkeää. Minä pidän myös lokeista, joita pöydillä tässä meriteemassa oli todella monia. 

Muistan jo lukioajoilta Richard Bachin kirjan "Lokki Joonatan", joka teki minuun suuren vaikutuksen. Saan kiittää tästä kirjasta lukion äidinkielen opettajaa, joka antoi tehtäväksi verrata kahta eri kirjaa (joista toinen oli Lokki Joonatan) toisiinsa aineessa, josta sain kympin! 

Kirja kertoo minusta elämisen riemusta, vapaudesta, unelmien toteuttamisesta, erilaisuuden vahvuudesta ja sen hyväksymisestä sekä ehdottomasti myös rajojen rikkomisesta. Lokki Joonatan on herkkä ja viisas kirja, joka on kannustanut minua itseni toteuttamiseen turhia rajoja miettimättä. Tästä pääset kirjoittamaani postaukseen, josta löytyy enemmän tietoa. 

Marjon matkaan lähti myös Anna's Farmilta pieni majakka, joka koristaa nyt meidän kesähuonetta eli parveketta. Majakkaan voi laittaa myös valon halutessaan - aika söpö! 

Myös vihreää väriä löytyy oman kodin sisustamiseen. Serkkuni oli todella ihastunut noihin narusta tehtyihin lampaisiin tuolla vihreän keskellä. Lammas taulu oli myös todella söpö. Ja minähän olen elänyt omassa sisustuksessani myös vihreän vaiheen. Niin ne mieltymykset aina muuttuvat vuosien kuluessa.

Sininen ja valkoinen näkyvät tällä hetkellä meidän sisustuksessa ja näin on ollut jo pitkään. Varmasti näiden pöytien ja somistusten edessä vietinkin eniten aikaa liikkeessä. Ja hupsista, Marjon matkaan lähti myös yksi sinivalkoinen kulho. Polttelemaan jäivät lautaset ja kannu... Saa nähdä miten käy! Edesmennyt äitini opetti meidät lapset rakastamaan värejä mutta meilläkin useiden eri värikausien jälkeen lopulta päädyttiin sinivalkoiseen. Ehkä se on perinnölllistä 😉

Ihanat aasit Kropu ja Pepa olivat jo laitumella Hertta ponin kanssa. Didi poni puolestaan löytyy tallista. Olisi ollut kiva silitellä aaseja mutta ne söivät niin antaumuksella etteivät ehtineet silitettäväksi. 

Viereisestä aitauksesta löytyivät suloiset lampaat Joulu, Uusivuosi ja Pääsiäinen, jotka ehtivät tulla rohkeasti tervehtimään. 

Meidän vierailupäivänä kanien kesäkoti vielä vielä rakenteilla joten nämä kuvat ovat kevättapahtumasta. Nyt ranskanluppakorvakanit Jasmin, Lumikki ja Prissi sekä pienikokoiset belgiajättikanit Ruska ja Kuura ovat jo ulkosalla. Kanit ovat kyllä niin suloisia otuksia ja taas muistelin kaiholla meidän lapsuuden kaneja, jotka lähes joka yö karkasivat mutta onneksi ne saatiin aamulla aina kiinni. Kissoja emme tällä vierailulla onnistuneet näkemään. 

Anna's Farm kesätapahtuma alkoi 24.kesäkuuta ja se päättyy sunnuntaina 12.heinäkuuta. Paikka löytyy osoitteesta Koivulantie 37, 04660 Numminen. 

Kesätapahtuma on avoinna em. aikavälillä keskiviikkoisin 11-19, torstaisin klo 11-19, perjantaisin klo 11-22, lauantaisin 10-22 ja sunnuntaisin 10-16. 

Tapahtumaan ei ole mitään sisäänpääsymaksua. Myös karvakaverit ovat tervetulleita sekä piha-alueelle että myös sisätiloihin. Mukava kesätapahtuma kaikenikäisille! 

♥ Kiitos Anna ja muu henkilökunta ♥