Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit

elokuuta 06, 2026

Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko heräsi uuteen loistoon

 


Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka Sastamalassa. Kirkko seisoo ylväästi Rautaveden perinteisessä kansallismaisemassa Kallialan kylässä. Suomen keskiaikaisten kirkkojen tutkija ja tuntija Markus Hiekkanen on ajoittanut väitöskirjassaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon valmistumisen vuoden 1510 paikkeille. Myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko on noin kolmen kilometrin päässä Vammalan keskustaajamasta. Kirkko rakennettiin aikoinaan kapealle Vanhankirkonniemelle eli Rautaveteen loivasti laskeutuvalle kallionniemekkeelle, joka on kirkon rakentamisaikaan ollut saari. 



Vanhankirkonniemen tyvessä sijaitsee Kallialan vanha ryhmäkylä, joka on säilyttänyt keskiaikaisen sijaintinsa. Kylätien ympärillä vanhojen punamultaisten talojen lisäksi löytyy vain muutamia uudempia rakennuksia tästä kauniista perinnemaisemasta. Rantaveteen laskevat pellot, vehreät laidunmaat ja hakamaat kehystävät itse kylää. Vedessä ui myös laulujoutsen perhe vierailumme aikana. Tyrvään vanhan kirkon maisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkku-Tyrvää maisema-aluetta.  

Kuva Finna, Sastamalan seudun museo, valokuvaaja Antti Prusi 1955

Pyhän Olavin kirkko rakennettiin vanhalle palvontapaikalle, jossa on mahdollisesti aiemmin ollut kaksikin puukirkkoa. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko oli alun perin katolilainen. Kirkko nimettiin  norjalaisen pyhimyksen Pyhän Olavin mukaan ja Turun piispa Arvid Kurki vihki kirkon käyttöön kesällä 1515. Suomen siirtyessä uskonpuhdistukseen Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan johdolla katolilainen kirkkorakennus muutettin luterilaiseksi. 

Kirkko paloi 1600-luvun alkupuolella, jolloin sen sisustus jouduttiin rakentamaan käytännössä ihan alusta. Kirkkoa käytettiin edelleen 1800-luvun puoliväliin saakka, mutta kun Tyrvään pääkirkko valmistui 1855 Pyhän Olavin kirkko jäi autiokirkoksi. Kirkon uusi aika alkoi 1900-luvun puolivälissä ja kirkkoa korjattiin ahkerasti joten siitä tulikin hyvin suosittu turistikohde ja vihkikirkko. 

Kuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1997, paanukatto talkoot 

Museovirasto kiinnitti huomiota Pyhän Olavin kirkon paanukaton huonoon kuntoon 1990-luvun alussa. Kuuluisan kirkonrakentaja Antti Piimäsen Tyrväällä 1748 toteuttamaa kolmiokuvioitua paanukattoa pidettiin ainutlaatuisena mutta se kaipasi kipeästi korjaamista. Erityisesti etelälappeen katto pitäisi uusia. Myös pohjoislape, asehuone ja sakariston katot olivat korjauksen tarpeessa. Kunnan päättäjät kävivät tutustumassa Elimäen ja Sodankylän kirkkojen paanukattoihin. Vammalassa päätettiin lopulta elvyttää entisajan rakentamistraditio eli käynnistetään suurtalkoot ja veistetään paanut käsin. Paanutalkoot toteutettiin 1995-1997. Perinteinen menetelmä oli työläs mutta viisas, sillä kirveellä veistetty pinta kestää sään ja lämmön vaihtelun sekä uv-säteilyn paremmin kuin sahattu.  

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon vaivaisukko kirkon ovella. 

Kuvat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, tuhopoltto 21.9.1997 - tein itse kollaasin kirkon kuvista

Vain kolme viikkoa paanutalkoiden valmistumisen jälkeen syksyllä 1997 murtovaras sytytti kirkon tuleen 21.syyskuuta 1997. Nopeasti varmistui, että palon syy oli tuhopoltto koska kirkossa ei ollut sähköä, lämmitystä tai muuta syttymisen aiheuttavaa syytä. Kirkkoviiniä etsivä varas asetti palavia kynttilöitä kirkonpenkkien alle peittääkseen sormenjälkensä. Palokunnan saapuessa paikalle kirkko oli jo kokonaan liekeissä. Kaikki puuosat paloivat ja kuumuus vaurioitti myös kivimuureja. Muistan tämän pysäyttävän uutisen ja minua itketti kirkon kohtalo. 

Mauri Kunnas, Koiramäen Joulukirkko

Lastenkirjailija, graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas on kotoisin Sastamalan Vammalasta, jossa hänellä on edelleen sukua ja myös rakas kesäpaikka. Oma lapsuuden kyläkirkon tuhopoltto järkytti Kunnasta aikoinaan syvästi ja hän halusi auttaa kirkon uudelleenrakennusprojektissa. Kunnas ehdottikin kustantajalleen Otavalle, että voisiko yhtiö painaa hänen piirtämänsä joulukortin kirkon rakennusrahaston hyväksi. Yhteistyössä Otavan kanssa tehtiin joulukortin sijaan pieni kirja "Koiramäen Joulukirkko" 1997. Kunnas piirsi ja kirjoitti kirjan runsaassa kahdessa viikossa ja tuotto lahjoitettiin kirkon uudelleenrakentamiseen. Kirja tuotti yli miljoona markkaa eli euroissa noin 180 000 € ollen näin suurin yksittäinen lahjoitus. 

Sastamalasta löytyy myös hurmaava Herra Hakkaraisen talo mutta valitettavasti en enää ehtinyt sinne kirkon jälkeen. Tämä elämystalo lapsille ja lapsenmielisille löytyy osoitteesta Marttilankatu 10.

Kuvat Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, jälleenrakennus talkootyönä ja perinteisin menetelmin 1997-2000

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon korjaustyön suunnittelu aloitettiin Museoviraston ja Vammalan evl-seurakuntayhtymän kanssa jo syksyllä 1997. Kirkon korjaamisessa tarvittiin myös osaavia restauroijia. Toiset paanutalkoot käynnistettiin koska kattoon tarvittaisiin 34000 paanua joten töissä ahkeroi todella paljon tekijöitä. Paanut valmistuivat lopulta 2000 tammikuussa ja ne tervattiin 4000 litralla hautatervaa. 


Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat veistivät kattoristikot 1999. Ensin ruodelaudat, tarvittavat tuohet, paanujen naulaaminen paikoilleen ja lopuksi vielä tervaus. Ulkokatto valmistui syksyllä 2000. 

Arkkitehti Ulla Rahola suunnitteli kirkon kauniin puisen sisäkaton ja hän vastasi myös uusien sisätilojen suunnittelusta. Häntä avustivat arkkitehti Maija Kairamo, akateemikko Juha Leiviskä ja monet Museoviraston työntekijät. Taiteilijaprofessori Silja Rantanen puolestsaan auttoi uuden saarnasstuolin suunnittelussa. Kirkon puiset penkit valmistettiin käsityönä, puuliitoksin ja ilman nauloja. Alttari valmistui 2002 ja saarnastuoli sekä alttarialueen penkit 2003. 

Kuva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen 2005-2009

Taidemaalarit Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen ovat maalanneet Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon 101 työtä vanhojen 1700-luvun kuva-aiheiden pohjalta. Kirkosta löytyy kuvia apostoleista, viimeisestä tuomiosta, Kristuksen kärsimystiestä, luomiskertomuksesta ja paratiisista. Keskiaikainen, vanha arkkitehtuuri ja uusi maalaustaide luovat mielestäni todella mielenkiintoisen kokonaisuuden. Istuin pitkään kirkon penkissä ja katselin töitä sekä niiden yksityiskohtia. 





Kuutti Lavonen on maalannut lehtereiden kaidepaneeleihin apostolit, viimeisen tuomion ja Kristuksen kärsimystien. Lavosen töissä on hyvin vahvoja ja murrettuja värejä. Hänen ihmiskasvot ovat todella ilmeikkäitä ja puhuttelevia. Lavosen töissä on minusta myös viittauksia eurooppalaiseen 1500- ja 1600-lukujen italialaiseen renenssanssiin ja barokkiin. 





Osmo Rauhalan osuus kirkossa on alttarialueen luomiskertomus, paratiisi ja syntiinlankeemus sekä saarnastuolin maalaukset. Saarnastuoli on maalattu uuden testamentin hengessä "Alussa oli sana." Kirkon pohjoisreunalta löytyy luomiskertomuksen seitsemän päivää eli kuva jokaiselle päivälle. Rauhalan usein käyttämä peura näkyy myös Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksissa. 

Kirkosta keskeltä löytyy taiteilijoiden alueita yhdistävät yhteisesti suunniteltu ja maalattu pilari. 



Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta löytyy todella ystävällisiä oppaita, jotka kertovat ja neuvovat. Kirkon sisääntulosta löytyy "jalkapuu", joka on vanha monissa maissa käytetty häpeärangaistuksen väline. Siinä on päällekkäin kolottuja hirsiä, joiden väliin laitettiin rangaistavan jalat ja joskus myös kädet. Hirret lukittiin sitten kiiloilla ja tuomittu joutui kärsimään kunniaansa kohdistetun rangaistuksen näkyvällä paikalla kuten kirkon pihalla tai eteisessä. Päätös jalkapuun käytöstä tehtiin Suomessa tehtiin 1660 ja se lakkautettiiin 1848. 

Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ehtii vielä kuluvan kesänä aikana. Kirkko on avoinna 17.5.-31.8.2026 su-pe klo 11-16. Syyskuussa 2026 avoinna sunnuntaisin klo 11-16. Minä vierailin Tyrväällä kesällä 2025 heinäkuussa ja ihmisiä arkipäivänä oli ihan sopivasti. Viikonloppuisin voi olla enemmän turisteja vielä liikkeellä. Kirkko löytyy osoitteesta Kallialan kirkkotie 50, 38210 Sastamala. 










heinäkuuta 13, 2026

KOTKA ART 26 – Biennaali – on avoinna 26.7.2026 asti

 


Viime perjantaina otin suunnaksi Kotkan ja sen kesän 2026 tarjoamat taide-elämykset. Tuttuni vinkkasi minulle somen kautta Kotka Art 26: kaksi tilaa, kaksi tapaa kokea Nuoruus -näyttelystä ja minähän kiinnostuin tästä heti totta kai! Tampereen Hiedanrannassa Vinstage-tapahtumaa järjestänyt Jaana on tuttuni jo kesältä 2017. Nyt hän on palannut takaisin kotiseudulleen Kotkaan ja kutsui minut tutustumaan paikalliseen taidebiennaaliin. 

Kotka Art -tapahtuma sai alkunsa tekstiili- ja kuvataiteilija Helena Paakkisen aloitteesta ja sen tavoitteena on ollut tuoda Kotkaan korkeatasoinen, maksuton ja kaikille avoin nykytaiteen kokonaisuus, joka samalla myös lisää Kotkan vetovoimaisuutta kesän matkailukohteena. Vuoden 2026 Kotka Art biennaali onkin jo seitsemäs taidetapahtuma. Taidehankkeen takana on Kotkan Taiteilijaseura, vaikka sen toteutus on alkuvuosien tapaan hoidettu työryhmävetoisesti. KTS on myös ylläpitänyt Galleria Uusikuvaa jo vuodesta 1982.

Saksalais-sveitsiläisen taidemaalari Paul Kleen (1879-1940) sanoja lainatakseni "Taide ei jäljennä näkyvää, vaan se tekee näkyväksi." Joten karvakaveri mukaan ja auto kohden Kotkaa sekä tulevia taidenautintoja! 


KOTKA ART 26 biennaali julisteen on suunnitellut Miska Kukkohovi.

Kotkansaaren vanha sairaala ja Galleria Uusikuva toimivat näyttelytiloina Kotka Art 26 -biennaalille, joka avautui 5.kesäkuuta ja jatkuu Meripäivien yli, 26.7.2026 saakka. Kotkassa nähdään kahdessa keskenään hyvin erilaisessa tilassa taidetta ja näyttelykokonaisuus rakentuu Nuoruus teeman ympärille. Näyttelyyn osallistuu 15 nuorta taiteilijaa sekä biennaalin kuraattorina sekä yhtenä taiteilijoista toimiva kuvataiteilija Kristo Saarikoski. 

Kotkan näyttelyihin osallistuu taiteilijoita sekä eri puolilta Suomea että myös erilaisista kulttuuri- ja koulutustaustoista. Mukana on kuvanveisto-, maalaus-, tekstiili- ja performanssitaidetta sekä kuva- ja äänipohjaista tilataidetta kuten Uljas Kaitalan The death in between (2026), jossa on mukana kenttä-äänityksiä ja valokuvia New Yorkin metrosta. Äärimmäisen autenttinen teos ja toi mieleen omat kokemukseni Nykistä! 

Olen valinnut tähän postaukseen mukaan itseäni eniten puhuttelevia töitä. Kaikki näyttelyiden työt olivat todella upeita ja suuri kiitos ihan kaikille näyttelyyn osallistuneille taiteilijoille    

GALLERIA UUSIKUVA, Satamakatu 9 Kotka 


Aloitimme Jaanan kanssa kierroksen Galleria Uusituvasta, joka sijaitsee osoitteessa Satamakatu 9 lähellä Kotkan vanhaa Kantasatamaa. Olen lukemattomia kertoja ajanut tämän upean jo vuonna 1912 rakennetun jugendtalon ohi matkallani Merikeskus Vellamon näyttelyihin. Nyt pääsin kurkistamaan ensimmäistä kertaa tämän Tukkukaupantalona tunnetun arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelemaan jugendkaunokaiseen myös sisältä. Rakennus on toiminut sekä asuin- että myös liikekerrostalona ja mm. Oululaisen leipomo ja Rosalia Gurovitshin parturinliike ovat sijainneet siellä historian saatossa. Nykyisin sieltä löytyy mm. hotelli Merikotka ja taidenäyttelytila Galleria Uusikuva. 

Jugendajan henkeen galleriasta löytyi myös huikea syvänvihreä kakluuni sekä laattalattia. 1900-luvun alun jugendlattiat tehtiin usein joko kuusikulmaisista hexagon-laatoista tai kuvioiduista sementtilaatoista. Upea valko-punainen lattia ihastutti! Jännä kontrasti nykytaiteen ja yli 100 vuotta vanhan arkkitehtuurin välillä toimi erinomaisesti. 

KRISTO SAARIKOSKI

Kristo Saarikoski, Hehkuva 2026 - öljyvärit ja kukan siemenet

Kristo Saarikoski on valmistunut Vapaasta Taidekoulusta 2024. Hän toimii sekä näyttelyn kuraattorina että myös näyttelyn kuvataiteilija. Saarikoski on itse sanonut "Taiteellinen työskentelyni ei rajoitu yhteen maalaustekniikkaan, vaan työskentely mukautuu usein materiaalien ja intuition johdattelemana. Epätäydellisyys, rosoisuus ja eräänlainen kömpelyys viehättää minua sillä juuri nämä piirteet luova maalauksesta inhimillisen."

IISA LEPISTÖ

Iisa Lepistö "Tyttärelleni / To my daughter" 2025 - koostuu käsin kaiverretuista ruotsalaisesta ja virolaisesta hiekkakivestä sekä petsatusta vanerista, vesiväristä

Iisa Lepistö on kiven parissa tekstin ja veiston keinoin työskentelevä taiteilija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2020. Hänen omalle tyttärelleen omistettu teos on minusta todella koskettava  

SAARA SIMONEN 

Saara Simonen, Olin unohtanut miltä se tuntuu I 2026 - polymeerisavi ja akryyliväri

Saara Simonen, Olin unohtanut miltä se tuntuu II 2026 - polymeerisavi ja akryyliväri / tämä työ löytyy Kotkansaaren vanhan sairaalan puolelta 

Saara Simonen on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee maalauksen ja kuvanveiston parissa. Hän valmistui taiteiden tutkimuksen kandiksi Helsingin yliopistosta 2024 ja viimeistelee parhaillaan maisterintutkintoa estetiikasta.

Simosen töissä on ihanaa "lapsuuden ja nuoruuden" teemaa liikkeen ja ajan kulumisen kautta. Minä rakastan myös karuselleja ja keinumista. Aina joulun aikaan Tuomaan markkinoilla mietin kehtaanko mennä vielä lastenkaruselliin pyörimään kuin lapsena...

NOORA EL HAROUNY  











Noora El Harouny, Umpeen kasvanut polku, sarjasta Palsta87 2026 - kirjonta luonnonvärjätyillä tekstiilimateriaaleilla: silkki, villa, puuvilla / luonnon väriaineet: hierakka, jättipalsami, koiranputki, kotkansiipi, mesiangervo, ohdake, peltokorte, pietaryrtti, pujo, ranta-alpi, vadelma 

Noora El Harouny, Ojan muta haisee, sarjasta Palsta87 2026 - kirjonta luonnonvärjätyillä tekstiilimateriaaleilla: silkki, villa, puuvilla / luonnon väriaineet: nokkonen, ojan muta, peltokorte, ranta-alpi, rentukka

Noora El Harouny on Helsingissä asuva ja työskentelevä taiteilija, joka on valmistunut taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta. Nooran teokset ovat osa jatkuvaa Palsta87 (2024-) -teossarjaa, jossa hän pyrkii ymmärtämään syvemmin viljelypalstansa olemusta tallentamalla siellä piileviä värejä kankaisiin ja lankoihin kokeellisen luonnonvärjäyksen keinoin.

Työt olivat äärimmäisen kauniita kuten myös niihin tehty kirjonta. Aurinkoinen kesäpäivä ja ikkunasta galleriatilaan sisälle tuleva valo saivat kankaat näyttämään satumaisilta. 

EEVA LIETONEN 








Eeva Lietonen, Nosey 2026 - enkaustiikka tekniikka

Eeva Lietonen, Lovers 2026 - fresco

Eeva Lietonen on helsinkiläinen taiteilija. Hän maalaa maanläheisellä väripaletilla käyttäen töissään freskoteknikkaa ja öljymaalausta. Maalaus, fresko ja taottu rauta muodostavat hänen työskentelynsä perustan. Äärimmäisen mielenkiintoisia töitä, jotka veivät minut ajatuksissa Italiaan ja Pyhän Calixtuksen katakombiin Via Appia Antican varrelle Roomaan monia vuosia sitten... Hyvin mystisiä töitä! 

LEMPI HEISKANEN



Lempi Heiskanen, Nimetön 2026 - öljy pellavalle

Lempi Heiskanen valmistui kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2024. "Heiskasen töissä sekoittuvat usein arkipäiset havainnot kaupunkiluonnosta, viittaukset todellisiin tai kuviteltuihin historiallisiin ja taidehistoriallisiin lähteisiin, näkyjen ja unien kautta kerätty tieto sekä löydöt, jotka nousevat väristä ja materiaalista." Pidin tuosta unenomaisuudesta sekä väreistä paljon hänen töissä. 

ANTTI HEIKKINEN


Antti Heikkinen Kulkijat 2026 (vasen) ja Kazimirin ruukku 2026 (oikea)

Antti Heikkinen on kuhmolainen kuvataiteilija, joka asuu sekä työskentelee Helsingissä. Hän opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Kotkan vanhan sairaalan miljöö ja sen pysähtynyt ilmapiiri tarjoaa paljon nähtävissä olevaa, mutta myös tulkinnann varaa jääviä yksityiskohtia. "Biennaalia varten Heikkinen on pyrkinyt suhteuttamaan omaa työskentelyään tilaan, joka omaa vahvan luonteen ja historian."  Yllä olevat taulut löytyvät Galleria Uusikuvasta.

TYÖRYHMÄ VIRTANEN & MALMI


Työryhmä Virtanen & Malmi, Cigarette Farm Girls -performanssi 

Kotkan biennaalin avajaisohjelmassa nähtiin Riikka Virtasen ja Ida Malmin performanssi. Galleria Uusikulmassa oli myös esitys tallenteena ja siihen liittyvä valtava linnunpesä. Tämä olisi ollut todella mielenkiintoista kokea ihan livenä avajaisissa. Riikka on valmistunut taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta 2024 ja nyt hän opiskelee tekstiilisuunnittelua. Ida puolestaan työskentelee performanssin lisäksi myös maalauksen, piirroksen ja tatuoinnin parissa. 

KOTKANSAAREN VANHA SAIRAALA, Keskuskatu 31 Kotka






















Kuva YLE, Kiira Ikävalko

Seuraavaksi siirryttiin oppaani Jaana kanssa Kotkansaaren vanhaan sairaalarakennukseen, joka on toinen KOTKA ART 26 -biennaalin tila. Kotkansaaren sairaalarakennus on arkkitehti Kaarlo Könösen (1892-1965) suunnittelema 1920-luvun klassismia edustava päärakennus, joka valmistui 1925. Könösen piirustuspöydällä on syntynyt myös em. tyylisuuntaa edustavia kerrostaloja, joista tunnetuin on 1927 valmistunut Vuorelankulma, joka on minun mielestäni todellinen helmi Kotkan kaupunkikuvassa. 











Näin kauniisti kukkivat Kotkansaaren vanhan sairaalan pihalla keijuangervot (Spiraea japonica). 

Toivottavasti tästä satavuotiaasta rakennuksesta tulee jossain vaiheessa luovien alojen keskus paikallisille kulttuuritoimijoille Kotkassa. Rakennus on upea jo arkkitehtuurinsa takia ja ollut nyt tyhjillään jo yli kymmenen vuotta. Vanhojen talojen suurena fanina toivoisin, että rakennus otettaisiin käyttöön mahdollisimman pian. 

Kotkansaaren vanha sairaala tarjosi täysin erilaisen rouhean ja kerroksellisen ympäristön, jossa vanha eri tarkoitukseen suunniteltu tila vaikutti myös esillä olevien teosten kokemiseen. Näyttelytilojen välillä on selkeä kontrasti, joka käsitteli Nuoruus -teemaa. Pidin molemmista tiloista koska ne toivat erilaisia ajatuksia mieleen taidetta katsoessa. 

OLESYA NEDOSTOYNAYA   


Olesya Nedostoynaya, Temppelinavain 2023 - tempera liitupohjalle. Kuva lainattu Vapaan Taidekoulun sivuilta koska oma valokuvani epäonnistui näyttelykierroksella. Teos oli jo myyty ja se oli minusta äärimmäisen kaunis! 












Olesya Nedostoynaya, Tunteet järjestyksessä -installaatio 2026 - tussi paperille ja kartonki 












Olesya Nedostoynaya, Kaikella on merkitys, mutta kaikkea ei voi ymmärtää -installaatio 2026 - tussi kartongille 

Olesya Nedostoynaya on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän valmistui taidemaalariksi Vapaasta Taidekoulusta 2026. Minua hänen työnsä koskettivat paljon ja jo myyty Temppelinavain oli maagisen kaunis  

"Nedostoynayan töiden temaattisen ytimen muodostavat olemisen kauneus ja tragiikka, hän haluaa käsitellä vaikeita aiheita antamatta periksi epätoivolle. Elämän ambivalenssi saattaa tuntua musertavalta, mutta hänen taiteessaan on aina toivon siemen, myös silloin kun hän käyttää tummia sävyjä."

SANNA PÖYSÄ











Sanna Pöysä, Habitants (tomb II) 2026 - sekatekniikka ja kollaasi

Sanna Pöysä on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka on opiskellut kuvataidetta Pekka Halosen akatemiasssa, opiskellut estetiikkaa Helsingin yliopistossa ja suorittaa taidemaalarin ammattiopintoja Vapaassa Taidekoulussa. Ylläolevassa kuvassa oleva työ puhutteli minua!

"Lähestyn teoksiani kollaaseina - myös silloin, kun tekniikka ei ole perinteinen. Rakennan kuvia visuaalisista muistoista, muistiinpanoista ja havainnoista, joita kerään lähes pakonomaisesti. Työskentelyni muodostaa visuaalisen arkiston, joka nostaa esiin materiaalin, kuluman, sattuman ja menetyksen rikkauden. Olen kiinnostunut ihmisen suhteesta materiaan, keräilyyn ja vaalimiseen sekä siitä, miten nämä teot vaikuttavat materiaalin omaan toimijuuteen. Haluan tallettaa hellyyden, joka syntyy jonkin näennäisen mitättömän äärellä."

MILJA HAVAS
















Milja Havas, Päämaja 2026 - puu, valettu pronssi 



Kotkan vanhasta sairaalasta on syntymässä luovien alojen keskus paikallisille kulttuuritoimijoille, Videosoitin

Milja Havas, Viimeinen puraisu 2026 - lyijykynä pariisinpaperille 

Milja Havas on Helsingissä toimiva taiteilija, joka työskentelee kuvanveiston ja piirtämisen keinon. Hän on valmistunut puuartesaaniksi Omniasta 2018 sekä kuvantaiteen kandidaatiksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2023. Milja viimeistelee maisterin tutkintoaan Taideyliopiston Kuvataideakatemian kuvanveiston opetusalueella. 

Joulukuussa 2025  Torikortteleiden taideikkunoiden tapahtumassa näin ensimmäistä kertaa Miljan töitä. Milja oli yhdessä Emma Vilppulan kanssa tehnyt  Rinnakkaiset -taideikkunan. Ihastuin tuohon todella paljon. Äärimmäisen taitavaa puunkäsittelyä! 

"Havas ja Vilppula ovat luoneet ikonisesta Stockmannin jouluikkunasta inspiroituneen installaation. Teoksessa puusta veistetyt hahmot näyttävät kukin olevan keskittyneinä omaan toimintaansa. Yhdessä he muodostavat sympaattisen ja omituisen joukkion, jossa kaikki elävät rinnakkain. mutta omissa maailmoissaan."

MISKA KUKKOHOVI













Miska Kukkohovi, No one has seen you in years 2026 - oil on canvas














Miska Kukkohovi, Profilicity - oil on canvas  













Miska Kukkohovi, Che vuoi? 2025 - oil and oil pastel on canvas 











Miska Kukkohovi, Tech - oil on canvas

Miska Kukkohovi suorittaa tällä hetkellä kandidaatin tutkintoa Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa maalauksen osastolla. Hänen taiteellista praktiikkaa sävyttää kaipuu pois minkä tahansa todellisen tai välittömän ääreltä. Minä ihastuin Miskan töihin ihan hurjasti. Värien käyttö ja sarjankuvanomaisuus viehättivät! 

AINO SUIKKANEN 


Aino Suikkanen, Kyynellähde 2026 - öljy kankaalle 

Aino Suikkanen on helsinkiläinen kuvataiteilija ja valmistui Vapaasta Taidekoulusta taidemaalariksi 2025. Ainon työt käsittelevät paljon mielentiloja ja tunteita, jotka paljastuvat ulko- ja sisätilojen sekä ihmismäisten figuurien kautta. Töissä on minusta unenomaisuutta ja jotain jännää jännitettä. Aino opiskelee kuvataiteen kandidaatin koulutusohjelmassa Kuvataideakatemiassa.   

Molemmat KOTKA ART 26 - biennaalin näyttelyt ovat avoinna 26.7.2026 saakka. Kotkassa on siis tarjolla "Kaksi tilaa, kaksi kokemusta" täysin veloituksetta upeissa hyvin erilaisissa tiloissa. Galleria Uusikuva löytyy osoitteesta Satamakatu 9 ja Kotkansaaren vanha sairaala osoitteesta Keskuskatu 31. Me kävimme Jaanan kanssa kahvilla voisilmäpullan kera Marina Cafe Laiturissa taidekierroksen päätteeksi. Pionipuistoakin oli tarkoitus käydä ihailemassa mutta kukinta-aika oli jo ohi. 

Kiitos Jaana mukavasta tapaamisesta ja taide-elämyksen jakamisesta kanssani 

Jos Kotkassa päin liikut kesällä niin tässä suositus muutamista paikoista missä itse olen käynyt.




Tästä voit tarkistaa mitä näyttelyitä  Merikeskus Vellamossa on nyt esillä/avoinna.