Stadin silakkamarkkinat aloittivat perinteisesti lokakuun

 

Tänään alkoivat perinteiset Stadin Silakkamarkkinat Helsingin Kauppatorilla joten päätimme suunnata katsomaan minkälaisia venekuntia oli saapunut kalaherkkuineen Kolera-altaaseen. Silakkamarkkinat ovat kuuluneet minun elämääni jo lapsuudesta lähtien. Ihan bloggaamisen alkuaikoina 2013 syntyi myös tänne blogiin postaus tapahtumasta. Isoäitini sisar Aili-täti vei minut jo pikkutyttönä todella monena syksynä lokakuun alussa maistelemaan silakkaherkkuja sekä muitakin kalatuotteita ja aistimaan siinä samalla myös saaristolaistunnelmaa. Opin jo lapsena miten herkkua oli syödä kesällä uusien perunoiden kanssa silliä tai silakkaa. Monet ystäväni eivät ymmärtäneet miten voin edes laittaa suuhuni ällöttävää silliä puhumattakaan marinoiduista silakoista. Heistä kala oli ehdottomasti pahinta ruokaa ikinä ja eikä siitä todellakaan voinut kukaan lapsi pitää. 

Valokuva Finna / Kauppatori syys- eli silakkamarkkinat 1890-luku, Helsingin kaupungin museo 

Valokuva Finna / Silakkamarkkinat Kauppatorilla 1931, valokuva Pietinen, valokuvaaamo Pietisen kokoelma.

Silakkamarkkinoiden järjestämisellä on lähes 300 vuotta vanhat perinteet Helsingissä. Tapahtuma taitaa olla vanhin edelleen vuosittain järjestettävä yleisötapahtuma. Ruotsin kuningas Fredrik I ansaitsee saada kiitokset Helsingin perinteisistä silakkamarkkinoista. Tapahtuma syntyi vuonna 1743 kun Helsinki sai suoraan hänen kuninkaallisen korkeutensa päätöksellä oikeuden järjestää vuosittain kahdet vapaamarkkinat eli Paavalin päivänä 25.tammikuuta ja Mikkelinpäivänä 29.syyskuuta. 

Hieman huolestuneena luin uutisen siitä, että Euroopan komissio on ehdottanut silakan kalastuksen kieltämistä Suomen lähivesillä vuodelle 2024. Jos em. ehdotus hyväksyttäisiin EU:ssa vaikuttaisi se äärimmäisen voimakkaasti Suomen merikalastukseen, kalakauppaan sekä myös Helsingin joka syksyisiin silakkamarkkinoihin. Muistaakseni EU:n antamasta lausunnosta päätetään lokakuun 23.-24. päivänä. Tätä ennen tulee maiden, joita kielto koskee antaa oma lausuntonsa asiasta. Suomi sekä Ruotsi tulevat molemmat vastustamaan ehdotusta joten peukut pystyyn ettei tällainen ehdotus tulisi voimaan!

Väkeä oli Kauppatorilla perinteisesti ensimmäisenä myyntipäivänä runsaasti liikkeellä. Samaan aikaan näytti Senaatintorilla olevan myös vielä myös Kansainväliset Suurmarkkinat meneillään. Olin yllättynyt siitä miten paljon turisteja lokakuisessa Helsingissä vielä oli liikkeellä. Toisaalta syyskuu on ollut todella oivallinen kuukausi viettää lomaa Suomessa koska lämmintä on ollut vaikka välillä on vähän sadellutkin. Syyskuussa harvoin saamme nauttia lähes +20°C lämpötilasta kuten tänä vuonna. 

Oma viehätyksensä Kauppatorin silakkamarkkinoilla ovat myös vanhat puiset purjelaivat, joista tulee jännä nostalginen fiilis satojen vuosien takaa. Lohisoppaa olisi ollut tarjolla purjevaivassa mutta kun kotiin oli hankittu jo muuta ruokaa jätettiin keitto väliin vaikka se varmasti olisi ollut sellaista ihanan paksua ja ruokaisaa kuten aiempinakin vuosina. Siihen vielä kyytipojaksi saaristolaisleipää niin avot! 

Tänään myös jo 1970-luvulta asti toiminut silakkaraati - jonka jäsenet vaihtuvat vuosittain - on valinnut kolme parasta tuotetta Stadin Silakkamarkkinoiden tarjonnasta kahdessa kategoriassa. Vuoden maustekalasarjasarjassa kilpaili tänä vuonna 7 tuotetta ja kylmien silakkatuotteiden silakkayllätyssarjassa peräti 14 tuotetta. Raati pisteytti tuotteet maun, ulkonäön, tuoksun ja koostumuksen mukaan.

Silakkayllätys -sarjassa voittajaksi julistettiin taivassalolaisen Liisa Vainion Herkkusilakka. Vuoden maustekala -sarjan pääpalkinnon voitti Leif ja Gerd Bergman Getasta Ahvenanmaalta. Onnea voittajille! 

Marjon matkaan lähti Stadin silakkamarkkinoilta totta kai maustesilakkaa ja saaristolaisleipää, josta on enää puolet jäljellä. En voinut vastustaa sitä kun on niin hyvää! Piipahdan vielä viikolla hakemassa toisen saaristolaisleivän ja minua kiinnostaisi maistaa tuota voittanutta Silakkayllätystä. Myös tyrnimehua tekisi mieli ostaa itselle. 

Oletko sinä suunnitellut menoa Stadin silakkamarkkinoille? Onko tapahtuma tuttu ehkä jo entuudestaan? Mikä on sinun suhteesi silakkaan? Teetkö silakkaherkkuja vai jääkö syömättä?

Mukavaa uutta viikkoa kaikille ja alkanutta lokakuuta! 

Silakoita, simpukoita, tupsuhäntiä ja syksyä

Kulunut viikonloppu on ollut todella rento ja rentouttava. Ihanaa aurinkoa ja paljon ulkoilua sekä kaupungissa että metsässä. Eilen oli viimeinen hetki piipahtaa Stadin silakkamarkkinoilla, jotka meinasivat mennä minulta tänä vuonna ihan ohi suun. Onneksi lauantaina oli vielä muutamia veneitä Kauppatorin Kolera-altaassa myymässä viimeisiä tuotteitaan ennen markkinoiden loppumista. Ostin saaristolaisleipää ja maustesilakkapurkin. Niistä onkin jo sitten tehty ihania voileipiä MUMS!

Kylmästi mereltä puhaltava tuuli sai pienen vilunpuistatuksen kehoon paksusta takistani huolimatta joten teki mieli syömään jotain lämmintä sekä hyvää. Suuntasimme Kluuvin Ravintola Belgeen jotta pysyttäisiin merellisissä tunnelmissa edelleen. Belgessä vietetään parhaillaan perinteisiä simpukkaviikkoja, jotka päättyvät vasta 14.marraskuuta. Moni tuttuni oli Facebookissa jo syyskuusta lähtien postaillut simpukkakuviaan, joita olin sitten kuolannut miettien koska pistäytyisin itse simpukkakattilan äärellä. Nyt oli sitten simpukoiden aika :) Päädyin tilamaan listalta simpukoita sardelli-valkoviinivoikastikkeessa. Belge oli melko täynnä mutta onneksi saimme pöydän ilman varausta ja pääsimme vielä ikkunapaikalle.

Belge ruokalista on Tintin seikkailujen sisällä :)

Belgen Moules frites annos sisältää simpukoiden lisäksi dijonsinapilla maustettua majoneesia, Belgen perunoita ja leipää. Kastikkeen simpukoille pääse valitsemaan useasta vaihtoehdosta. Monien suosikki näytti olevan simpukat merimiehen tapaan. Belge on ravintolana mutkaton ja annokset ovat reiluja. Sisustus vähän tumma ja pimeä mutta onneksi meillä oli ikkunapaikat. Simpukat hyviä ja annos lämmitti mukavasti kylmän ulkoilman jälkeen. Palvelu ehkä aavistuksen hidasta.

Kluuvista oli lyhyt matka katsastamaan Minna Parikan liikkeen ikkuna ja totta kai piti sujahtaa myös vähän sisälle kurkkimaan uutuuksia. Pupu sneakersit olivat saaneet poninkarvaisen pinnan ja niillä oli ihanat tupsuhännät. Ja mitä värejä - vaaleanpunaista, mustaa, leopardikuvioituja. IIIK!!!!

Myös poninkarvaiset Chelsea nilkkurit olivat aika mageita ja mukana myös syvä syklaaminpunainen! Nämä olisivat todellisest katseenvangitsijat.

Tai jos haluaisi vähän enemmän korkoa nilkkureihin olisivat nämä Bunny Vic nilkkurit oivallinen valinta. Nuo pupunkorvat vaan ovat niin vastustamattoman ihania! Rakastan Minnan hauskaa otetta kenkien suunnitteluun ja leikkisyyttä niissä. Minnan kengät jalassa elämä ei ole turhan ryppyotsaista puuhaa vaan pilkettä silmäkulmassa ja hymyä huulilla.

Seuraavaksi suunnattiin COSin liikkeeseen, jossa oli ihan hirveä tungos. Olin katsellut netistä muutamia paitoja ja villapuseroita mutta en jaksanut jäädä sovittelemaan mitään koska sovitukseen oli tosi pitkät jonot. Ehkä Stockmannin Hullut Päivät ja hyvä ilma olivat saaneet ihmisiä sankoin joukoin ydinkeskustaan shoppailemaan koska muissakin liikkeissä oli ruuhkaa. Pakko muuten tunnustaa etten käynyt fyysisesti Hullareilla ollenkaan tänä syksynä. Olen tilannut netin kautta muutaman tuotteen joten odottelen niitä. Onko otteeni alkanut lipsua Hulluttelun suhteen ;)

Viikonloppuna on hyvän ruuan ja esteettisen nautintojen lisäksi ulkoiltu paljon ja ihailtu ruskaa, joka nyt pakkasöiden jälkeen alkaa olla parhaimmillaan myös täällä etelässä. Punaista, keltaista, oranssia kaikissa eri sävyissä ja joukossa vielä vähän vihreääkin. En ole syksyihminen mutta syksyn värit viehättävät minua ja haluan ehkä siksi myös pukeutua oranssiin.

Toivottavasti teidän viikonloppunne sujui mukavissa merkeissä ja keräsitte energiaa alkavaa uutta työviikkoa varten? Mukavaa sunnuntai iltaa :)

Silakkamarkkinat

Viime sunnuntaina oli mukavan aurinkoinen syyspäivä tehdä pikku kävelyretki perinteisille lokakuun Silakkamarkkinoille. Päätin yllättää Joensuusta tulleen vieraani Minnan viemällä hänet katselemaan Kauppatorin vilinään kun oli vielä markkinoiden avauspäivä. Silakkamarkkinoita on muuten vietetty Helsingissä vuodesta 1743 eli pitkät on perinteet tällä tapahtumalla. Minnalle tämä oli ensimmäinen kerta markkinoilla mutta toivottavasti ei viimeinen :)

Minulle Silakkamarkkinoilla käyminen on taas niitä juttuja, jotka on istutettu lapsuudessa mieleen. Aili-täti - isoäitini sisko - oli todellinen kalanystävä ja kävimme useana syksynä markkinoilla maistelemassa silakkaa ja muita saaristolaisten herkkuja. Pidän silakasta vaikka sitä tuleekin tehtyä kotona melko vähän. Mieleeni tuli silti sellaisia silakkaherkkuja, joita täytyy kokeilla tässä lähitulevaisuudessa kuten silakkapaistos uunissa tai silakkamousse - MUMS!

Tori olikin ihan tupaten täynnä ihmisiä ja Minnien oli hieman haastaavaa seikkailla ihmisvilinässä mukulakivillä mutta hyvin se selvisi ja kalanhaju tuntui koiruutta kiinnostavan erityisen paljon. Kyllä siinä koiran kuono heilui suuntaan ja toiseen kun tuoksuja oli niin paljon ja kaikille piti heiluttaa häntää.

Aili-isotäti opetti, että parhaat kalat kaupataan suoraan veneistä, joten keskityimme katselemaan niitä tällä reissulla. Minusta tuntui, että itse myyntikojuja taisi olla hieman vähemmän kuin viime vuonna tai sitten ihmisiä oli vain niin paljon. Tarkistin myöhemmin netistä, että kalastajaveneitä oli 21 ja torimökkejä 19 joten aika tasoissa oltiin.

Lohikeittoa olisi ollut kiva maistaa mutta olimme päättäneet jo mennä syömään Silakkamarkkinoiden jälkeen La Famigliaan pizzaa joten kalakeitto jätettiin nyt väliin. Samaan aikaan nimittäin vietettiin SYÖ Helsinki tapahtuma ja 10 eurolla sai ruokaa 37 ravintolassa Helsingissä.

Tämä ahvenanmaalainen vene oli somistettu kivoilla nukkehahmoilla - Peppi Pitkätossu ja letit :) Ja myynnissä oli myös tyrninmarjamehua ja hurrrrrjan hyvää saaristolaisleipää! Tähän leipään voi jäädä koukkuun. Ostin leipää tälläkin kerralla ja kohta on viimeinen pala menossa.

Voiko näitä vastustaa?

Silakkamarkkinoilla kokoontuu aina perinteisesti myös silakkaraati maistamaan ja valitsemaan vuoden maustekalat ja silakkayllätykset. Tämä raati sitten palkitsee parhaat tuotteet ja jakaa palkinnot. Olisi ollut kiva nähdä Silakkaraati työssään maistelemassa kaloja....

Vuoden silakkayllätyksen voittaneen Rosépippurisilakan ja kolmanneksi sijoittuneen maustekalan tekijä on Holger Sjögren. Holgerin voittotuotteita sai ostaa Juhani Tammisen veneestä. Komea pysti oli ja sain maistaa näitä silakoita ja olivat ihan älyttömän hyviä. Taidan kipaista hakemaan näitä yhden purkillisen vielä ennenkuin Silakkamarkkinat ehtivät loppumaan.

Veneet oli somistettu niin idyllisesti. Oli syksyisiä kanervia ja callunoita sekä ihania myrskylyhtyjä.

Silakkamarkkinoilta saa toki paljon muutakin kuin silakkatuotteita jos ei ole kalan ystävä. Säilöttyjä kurkkuja, punaposkisia omenoita Kökarin saarelta, saarilampaiden villasta kehrättyjä vaatteita ja käsitöitä.

Ihania kylttejä ja kauniita vanhoja veneitäkin tuli taas bongattua.

Vielä ehtii poikkemaan ja nauttimaan Silakkamarkkinoista. Silakkamarkkinat ovat avoinna 6.- 12.10. sunnuntaista perjantaihin klo 7-19 ja lauantaina klo 7-15. Käyn itse ainakin hakemassa lisää saaristolaisleipää :)