Hyvää Helsinki päivää

Vaikka pidän itseäni espoolaisena olen silti sydämeltäni todella suuri Itämeren tyttären Helsingin fani. Vietin sitä paitsi viisi ensimmäistä elinvuottani maamme ihanassa pääkaupungissa - ensin Taka-Töölössä ja sitten Etelä-Haagassa. Okay, pakko myöntää etten ole koskaan asunut ihan ytimessä :) 

Helsinki päivää on vietetty vuodesta 1959 ja minulle tästä päivästä tulee aina mieleen edesmennyt isotätini Aili-täti. Maalta kaupunkiin muutettuaan hän asui koko elämänsä Helsingissä mm. ihanan vanhassa WSOY:n talossa Bulevardilla Ruttopuiston laidalla ja myöhemmin Albertinkadulla. Aili-tädin kanssa käytiin lapsena monissa Helsinki päivän tapahtumissa Kauppatorilla, Senaatintorilla ja Esplanadilla. Sain aina syödä jäätelöä ja muitakin herkkuja kun kaupungilla oltiin juhlimassa. 

Lapsena sitä katsoi Helsinkiä ehkä vähän erilaisin silmin ja mietti miten pieni ja vaatimaton meidän pääkaupunki on. Täällä ei ollut korkeita pilvenpiirtäjiä ja isoja rakennuksia kuten jossain muualla. Ja kun pääsin ensimmäistä kertaa matkustamaan vanhempien kanssa Tukholmaan sen jälkeen stadi tuntui todella tuppukylältä. Tähän saattoi toki vaikuttaa se, että Ruotsiin olivat rantautuneet jo kaikki sellaiset vaatemerkit ja muotijutut, joita me teininä Suomessa vasta olimme kuulleet tai lukeneet lehdistä. 

Kun minä olin teini ei internettiä ollut edes keksitty vielä eikä edes kännykkään :D Mutta teininä piti ehdottomasti päästä matkustamaan stadiin ja se oli juhlapäivä kun sain mennä ostamaan syntymäpäivä rahoilla itsenäisesti kengät stadista itselleni. Tosin ostin niin korkeat kengät, että äiti lähetti minut seuraavalla bussilla vaihtamaan ne vähän maltillisemmalla korolla varustettuihin, että voisin mennä kengillä myös kouluun. Ja Helsinki oli ja on stadi ei Hesa :)

Tein pienen kuvakollaasin minulle rakkaista paikoista Helsingissä. Jotkut kuvista ovat uusia, osa on koneen uumenista kaivettuja ja saattanut esiintyä jo blogissakin. Paljon kuvia oli pakko karsia pois kun niitä "sydäntä lähellä olevia juttuja" vain oli niin paljon ♥

Mistä sinä pidät Helsingissä? Onko sinulla taloja tai rakennuksia Helsingissä, jotka koet itsellesi tärkeiksi tai rakkaiksi? Onko sinulle joku muisto liittyen Helsinkiin, jonka halusiaisit kertoa?

Hyvää Helsinki päivää kaikille. Radio Aallon konsertti on alkanut jo mutta kestää klo 22.00 saakka ja se on täynnä hyviä artisteja. Robin on jo mennyt mutta vielä ehtii kuuntelemaan monia muita - Anssi Kela, Maija Vilkkumaa, Sanni, JVG, J.Karjalainen, Cheek, Juha Tapio.

♥ With love to Helsinki ♥

Kauppatori ja Kolera-allas

Raitiovaunut tai kotoisammin raitsikat

Espan puisto kaikkina vuodenaikoina

Lauttasaaren, Larun rannat ja kalliot

Talvipuutarha ja erityisesti ruusujen aika kesällä 

Tuomarinkylän kartanon pellot ja stadissa ollaan vieläkin

Koffin uljaat hevoset

Ikinuori Havis Amanda ja vappu

Suomenlinnassa samoilu 

Manta vähän erilaisessa miljöössä Hotelli Mantan aikaan

Jäätelön syöminen kesäisessä Kaivopuistossa

Hietaniemenranta ja meri

Kaivopuisto on kaunis talvellakin ja Uunisaari sekä Liuskesaari

Töölönlahden vanhat huvilat

Finnair Wheel ja muuttuva rantamaisema Kauppatorilla

Kauppatori ja Vanha Kauppahalli - lokitkin kuuluvat Helsinkiin

Suomenlinnan lautta ja lyhyt merimatka

Taide Helsingissä - tämä kaveri on siirtynyt jo Jätkäsaareen

Kansallismuseo ja kaikki sen aarteet - karhupatsas ♥

Kruunuhaka ja vanhat talot 

Kesärannan maisemat ja merellinen ympäristö

Katajanokan jugend alue - niin huippua

Merenrannat - en voisi elää sisämaassa juuri tämän takia

Pohjoisrannan kauniit vanhat purjeveneet

Rajasaaren koirapuisto - ihan huippupaikka myös meille ihmisille

Ravintolapäivä Helsingissä - iloinen ihmiset yhteenkeräävä tapahtuma, 

joka harmikseni loppui

Suvilahden alue ja Flow festivaalit

Kivijalkakaupat ympäri kaupunkia 

Uspenskin katedraalin upeus ja kauneus

Vanhan kirkon puisto, Ruttopuisto 

Helsingin upeat yksityiskohdat - arkkitehtuuri

Senaatintori, kesällä, keväällä, syksyllä ja talvella ♥

Mistä on hyvä viikonloppu tehty

Ihanan levollinen ja rento viikonloppu takana. Kelien puoleista ei ehkä ihan nappisuoritus mutta turha ehkä odotella vielä viheriöiviä nurmikoita tai maasta puskevia krookuksia kun ollaan vasta helmikuun loppupuolella. Lisää valkoista lunta kun satoi maahan molempina päivinä - tosin osa jo sulannut poiskin.Toisaalta kalenterin mukaan kahden viikon päästä alkaa virallisesti kevät tai ainakin kevätkuukausi joten pienin askelin tässä mennään joka päivä kohden valoisampia iltoja ja aamuja. Päivän piteneminen on näkynyt oman energiatasoni huikeana nousuna :)

Perjantain kiireissä jäi lounas kokonaan väliin mikä ei ole mitenkään suositeltava tai tavoiteltava tapa. Hieman ärtyneenä nälästä jouduin vielä lähtemään työpäivän jälkeen Selloon hoitamaan muutamia pakollisia apteekkiasioita. Törmäsin onnekseni ihan sattumalta vanhaan tuttuun, jonka kanssa päädyimmekin sitten sushille vaihtamaan kuulumisia. Olin jo tiistaista saakka ajatellut sushia ihan joka päivä joten tämä tapaaminen oli enemmän kuin tervetullut. 

Sushi alkoi pyöriä mielessäni kun kävin tiistaina Ateneumissa tulevan näyttelyn ennakkoavajaisissa. Japanomania Pohjoismaisessa taiteessa 1875 - 1918 on ihan huikea näyttely ja sinne täytyy todellakin mennä fiilistelemään vielä uudelleen. Avajaisissa törmää aina moniin tuttuihin vaihtaen heidän kanssaan kuulumisia ja keskittyminen vaan herpaantuu katselusta. Toisaalta en edes ehtinyt vielä katsastaa Auguste Rodinin huikeita veistoksia kolmannen kerroksen näyttelyssä. Onneksi Museokortilla voi piipahtaa uudelleen tässä lähiviikkoina....on se kätevä kapistus!

Kuva lainattu Ateneumin nettisivuilta

Hanko Sushi tarjosi hyvän nigirilajitelma nälkäiselle sushin ystävälle. Hieman toivomisen varaa oli annosten pöytään saamisen kanssa mutta ilmeisesti ravintolassa oli jonkinlainen "tilanne päällä" kassajärjestelmän ongelmien takia. Meitä odottelu ei häirinnyt kun juttua riitti ja maailma taas parani ihan hurjasti niin kuin meillä naisilla on tapana tehdä. Pakko laittaa vielä yksi sushikuva tähän kun oli niin herkullista. Olenkohan ollut japanilainen edellisessä elämässäni...

Lauantai aamuna nukuin varttia yli yhdeksään mikä on todellinen ihme sillä oma pieni karvavekkari herättää jo kuuden viimeistään seitsemän aikaan normaalisti? Ehkä russeliriiviötäkin nukutti tai sitten se halusi olla emännälle armollinen edes yhtenä aamuna. No, täydellisenä aamuna meinasin jäädä melkein ilman aamukahvia kun suodatinpussit olivat jostain kumman syystä loppuneet. Ihan hävettää tunnustaa mutta pakko oli turvautua opiskeluaikojen talouspaperi-kikkaan. Hälytys puhelimeen "muista suodatinpussit" ettei sama toistuisi sunnuntainakin :D Näin täydellinen ja kätevä emäntä minä joskus olen. 

Ateneum, Kaarina Kaikkonen Valon paino 2016

Lauantaina innostuin pesemään vaatteitani ihan urakalla ja siivosin siinä joutessani sitten myös yhden vaatekaapin. Pari kassillista poistuvia vaatteita päätyi sitten taas Fidan laatikkoon ja kierrätykseen. Kävin perjantaina lunastamassa myös Stockmannin cut & pret Instagram kilpailun voittotunikani, jota sitten sovittelin erilaisten alaosien kanssa. Ihan on minun näköinen vaate ja varmasti tulee näkymään täällä jossain postauksessa mukana. Ylläolevat paidat eivät ole pyykkäilyjeni tulosta vaan Kaarina Kaikkosen Valon paino teosta Ateneumin sisäpihalta. Toinen Kaarinan teos Kasvun henki on Keskuskadun puoleisen puistikon päässä. Paidat ovat samoja, joita viime kesänä nähtiin Didrichsenin taidemuseon pihalla olevassa teoksessa. Kierrätys kunniaan! 

Lauantai illan huumaan kuuluivat tämän talven blinit. Paikaksi valikoitui vanha kunnon Salve. Tämän ainutlaatuisen merimieskapakan bliniviikot ovat auki helmikuun loppuun saakka. Jos olet blinien ystävä niin ehdottomasti kannattaa ottaa suunnaksi tämä yli 110 vuotta vanha merimieskapakka. Rento meno, hyvä ruoka ja ainutlaatuinen miljöö. Pöydissä valkoiset liinat mutta muuten täällä ei hienostella turhaan. 

Sunnuntain oli Ravintolapäivä mutta olin syönyt sen verran tukevasti jo kahtena edellisenä päivänä, että vastoin aikaisempia suunnitelmiani päätin skipata herkuttelen nyt sunnuntaina. Toki ainahan voin poiketa Lumon ja hänen kälynsä Kälyset namuset kahvilassa suppilovahveropiirakalla ja kahvilla. Okay, otin myös palasen jauhotonta suklaakakkua....ihan pienen vaan.... 

Ja Marjon matkaan lähti ilmaiseksi jaettavista keittokirjoista Piirakkakirja. Olen selaillut sitä kuumeisesti etsien jotain testattavaa piirakkaa. Tästäkin ehkä kuulemme jatkossa enemmän...

Kahvilatilana toiminut Design LAAKSO & SUNDMAN on mielenkiintoinen paikka, jossa on ehdottomasti piipahdettava ihan erikseen tutkimassa vähän tarkemmin näitä tuotteita. Ihania koruja ja upeita nahkatuotteita. Ehdin nopeasti kurkata myös työtilan puolelle ja siellä oli jänniä korujen työstöön käytettäviä työkaluja ja hurjan suuri ompelukone!

Marjon matka jatkui tästä vielä Tähtitorninmäelle mutta se onkin sitten ihan oman postauksen arvoinen juttu....Miten teidän viikonloppunne sujui?

Makeaa ja suolaista mahan täydeltä

Eilen oli taas se päivä kun kuka tahansa sai ryhtyä pitämään omaa ravintolaa päiväksi Suomessa ja maailmallakin. Ravintoloita oli Ravintolapäivän Facebook-sivujen mukaan eilen auki 2042 ja mukana olevia maita 29. Ihan huikeita lukuja! Löysin Ravintolapäivän omilta sivuilta myös kartan, joka tiesi punaisella pallerolla kertoa, että pohjoisin ravintola oli jossain Pohjois-Norjassa. Eteläisimmät paikat löytyivät Australiasta - kolme ravintolaa - ja Brasiliassakin näytti olevan yksi. 

Ihan upea juttu jo vuodesta 2011 ja kiitos perustajille Antti Tuomola, Olli Sirén ja Timo Santala :)

Olimme kiertelemässä Lumon kanssa ja päätimme tällä kertaa jättää ruuhkaisen Espan suosiolla väliin. Ensimmäisenä suunnattiin Vanhankirkon puistoon tai tuttavallisemmin Ruttopuistoon. Tasaisesti ihmisiä muttei missään vaiheessa liikaa ryysistä ja älyttömän pitkiä jonoja. Iloisia ihmisiä, yrittelijäitä ravintoloitsijoita, aurinkoa ja yhdessäoloa - voiko muuta toivoa täydelliseltä sunnuntaipäivältä. 

Meidän Amazing Food Racen ensimmäinen pit stop oli hauska OSB-levystä tehty myyntikärry, jossa Montgolta niminen yritys tarjoili MiniBlinejä. Iloinen hymy myyntimieheltä on aina plussaa ja nämä pikkuherkut tarjottiin kahvinsuodatinpaperin sisälle - hieno idea ja toimi!

Seuraavaksi siirryttiin perinteiseen blinipaikkaan, joka mukana tällä kertaa teemalla Blinilä Goes Russian Pickles. Blinien normaalien lisukkeiden lisäksi oli mahdollista saada myös Myrttisen aitoja venäläisiä suolakurkkuja, jotka on valmistettu maitohappokäymisen avulla. Näitä oli siis ihan pakko kokeilla kirjolohenmädin, sipulin ja smetanan kyytipoikana. Juomaksi otimme lasilliset Lehtikuohua. Kuusenkerkkäjuomaa ei tällä kertaa ollut tarjolla mutta Brewdogin Nanny State olutta sen sijaan olisi ollut. Me halusimme pitkäjalkaiset lasit, jotta voisimme kilistää cincin kesälle. On se vaan jännä juttu, että blinit ne maistuu aina hyvälle oli sitten kesä tai talvi....

Lainasin kuvan "kuvaaja kuvaa kuvaajaa" Lumon blogista.... :) ja sitten syötiin kun nämä kuvausvelvollisuudet oli hoidettu alta pois. NAMS!

Tämä Ruttopuiston läpi kävelevä muusikkoryhmä mainosti Kill Carmen by Compañía Kaari & Roni Martin. Esitys Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoa ja esitykset Kattilahallissa elokuun viimeisinä päivinä. Tänne pitäisi kyllä ehdottomasti päästä....

Seuraavaksi teki mieli japanilaista joten suunnaksi otettiin Yakitori & Sushi, Calpis Bar. Sushit jätimme suosiolla väliin helteisenä sunnuntaipäivänä mutta kuuman grillin yakitorit houkuttelivat. Lumo muisteli alkuvuoden Japanin reissun katukeittiöitä ja yakitori elämyksiä.

Ja ruokamatka jatkui. On se jännä miten joku oli kirjoittanut Ravintolapäivän omille Facebook-sivuille seuraavasti "Ravintolapäivä=ripulipäivä". Olen varmaan ollut reilusti yli puolessa tähän mennessä järjestetyssä ravintolapäivässä ja syönyt kadulla, teltoissa, kotipihoilla, privaattikodeissa, merenrannalla, laiturilla, sisäpihalla, vilkkaasti liikennöidyn kadunvarressa, puistossa ja varmaan muuallakin mutta kertaakaan en ole saanut ripulia muista vatsanpuruista puhumattakaan. Tulkitsen em. mielenilmauksen kateellisuudeksi tai ilkeilyksi niille, jotka jaksavat ja haluavat yrittää.

Nyt pitikin sitten saada jo jotain juotavaa ja löysimme myyntipöydän, jossa tarjoiltiin kylmää ja virkistävää inkiväärijuomaa. Plussaa pitäjille siitä, että jääpaloja sai pyydettäessä lisää!

Sitten minun teki mieli makeaa ihanasta vaaleanpunaisesta kojusta Pumba's Boutique. Melkoinen karkkipaikka jo värityksen perusteella ja tarjottavana mm. näitä herkkuvartaita. Näitä ei vaan voinut vastustaa....

Lumo puolestaan otti vastapäisestä myyntipöydästä herkullisen tapas-lautasen. Taas meinasi annoskateus iskeä kun katselin näitä herkkuja. Mutta pakko se on tunnustaa ettei Ravintolapäivässä vain voi ottaa kaikkea mitä mieli tekisi - vatsa ei vaan vedä vaikka silmät syö!

Lähdimme etsimään Punavuoresta ja Kaivarin rannasta lisää ruokailupaikkoja mutta loppujen lopuksi kuitenkin päädyimme Kallioon ja Karhupuistoon, jossa kuhisi vielä väkeä runsain joukoin. Olimme aloittaneet oman kierroksemme puoliltapäivin ja nyt klo16 jälkeen osa jo sulki kojujaan kun tuotteet olivat loppu tai viimeisiä vietiin myyntipöydiltä.

Tämä suloinen, pieni nakkipiilojen myyjä oli pääsyt tämän päivän Hesarin Ravintolapäivä juttuun. Karhupuistossa oli kuitenkin vielä runsaasi grillejä kuumana ja paljon huumaavia etnisiä tuoksuja leijui ilmassa. Paljon lapsiperheitä ja iloisia ilmeitä täälläkin.

Pisimmän korren veti Karhupuiston tarjonnassa tämä cupcakeja ja valtavia kakkupaloja myyvä koju, jota ei vaan yksinkertaisesti pystynyt ohittamaan ostamatta mitään. Myyjien lusikatkin olivat jo loppuneet mutta Lumo onnistui sokerinhämmennys puutikulla ja minä viimeisellä muovihaarukalla syömään nämä herkut ja pakko myöntää, että hyviä olivat.