Kesäkuun viimeinen päivä vaikka juurihan kuukausi vasta alkoi

 

Ensimmäinen kesäkuukausi on mennyt todella sukkelaan! Minusta tuntuu, että juurihan kesäkuu vasta alkoi ja tänään on kuukauden viimeinen päivä. Paljon hauskaa on mahtunut kuluneisiin neljään viikkoon ja sokerina pohjalla on se, että olen syntynyt 30.kesäkuuta eli minä siis vietän tänään synttäreitä. Perinteisesti juhannuksena on aina nautittu ensimmäinen uuden sadon mansikkakakku ja seuraavilla mansikoilla on koristeltu minun syntymäpäiväkakkuni. Mikään ei kyllä voita hyvää mansikkakakkua, jossa on riittävästi myös kermaa. Yleensä nämä kakut häviävät pöydästä melko nopeasti. 

Kesääni kuuluvat aina kesäteatterit ja olenkin tässä kuumeisesti arponut mitä katsomaan seuraavaksi. Kesäkuuhuni on kuulunut jo kaksi teatteriesitystä eli KUT:in Ranskalainen pyjama ja Teatteri Vantaan Rakkauden tekoja -monologi  Nissbackan ateljeessa (Laila Pullinen veistospuisto ja kotimuseo). Ranskalaista pyjamaa esitetään koko kesän mutta Rakkauden tekoja palaa ohjelmistoon taas elokuussa kuudella lisänäytöksillä. Kaksi hyvin erilaista teatteriesitystä - kepeä farssi ja koskettava elämänkerrallinen monologi! Seuraava varattu teatteriesitys on vasta 22.elokuuta Helsingin Kaupunginteatterissa eli musikaali &Julia. Mutta kyllä tähän kesään pitää mahduttaa joku hauska kesäteatteri vielä...

Meillä Espoossa merenrantaa riittää ulkoiluun joten siellä on liikuttu ahkerasti Mimmin kanssa. Hanasaari kierros sopii hyvin koiruudelle iltalenkiksi koska meren läheisyys sekä vienosti puhaltava tuuli tekevät kuumassakin ilmassa kävelyn helpoksi. Valkoposkihanhia poikasineen nähtiin melko monia sekä myös niiden suloisia pikku poikasia. Toki saa olla tarkkana ettei oma karvakaveri poimi suuhunsa maasta hanhien jätöksiä. 

Sekä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys (Tringa) että myös Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY) ovat vahvistaneet ettei hanhien uloste aiheuta kaupunkilaisille terveyshaittaa. Hanhethan syövät vain ruohoa. Koiran vatsan ne toki voivat laittaa sekaisin joten en anna Mimmin popsia niitä. Tosin omalta pihamaalta se nappaa aina rusakon papanoita suuhunsa kun silmäni välttää. Ja kasvissyöjähän se rusakkokin on. 

Hanhien lisäksi Mimmiä kiinnostivat selkeästi myös veneet eli niitä käytiin sitten tarkkailemassa laiturilta. Itse asiassa Mimmi ei ole koskaan ollut veneessä toisin kuin Minnie aikoinaan joten ehkä pitäisi järjestää joku venereissu. Ystäväni on houkutellut minua Sightseeing -risteilylle Helsingin edustalle koko alkukesän. Olen vuosia sitten ollut parillakin risteilyllä joiden teemana on ollut Kieltolaki. Tästä voit kurkistaa ihan minun bloggauksen alkuajoilta 2014 Algot Niskasta, joka oli kuuluisa kieltolakia rikkova salakuljettaja. Tämä risteily päättyi juuri Hanasaareen kalasopan ääreen. 

Parina iltana olemme käyneet Mimmin kanssa kävelemässä Pohjoisrannassa ja ihailemassa vanhoja puulaivoja. Halkolaituri on juuri näiden ihanien, perinteisten purjelaivojen historiallinen kotisatama. Kun Pietari Brahe vuonna 1640 siirrätti kaupungin Vanhankaupunginlahdelta meren äärelle Vironniemelle, rakennettiin ensimmäinen satamapaikka juuri Pohjoisrantaan. Helsingin satama sijaitsi tällä paikalla 1600-1700 -luvulla. Tästä voit kurkistaa postaukseeni 2020, jossa löytyy lisää Helsingin kaupungin siirrosta. 

Onnistuimme Tervasaarta kiertäessämme kohtaamaan kaksi meriharakkaa. Meriharakat ovat jo oranssin nokkansa ja jalkojensa takia todella erikoisia lintuja. Lisäksi ne ovat hyvin pitkäikäisiä kahlaajia. Vanhin eurooppalainen meriharakka on ollut 43 vuotta vanha ja meillä Suomessa rengastettu melkein 24 vuotias. Erikoista on myös se, että meriharakka pesii ensimmäistä kertaa vasta noin 7 vuotiaana. Mimmiä meriharakat myös kiinnostivat mutta linnut eivät olleet russellista mitenkään ihmeissään. Selkeitä citylintuja molemmat! 

Merenrannalla on kävelty myös ahkerasti Haukilahdessa kesäiltoina - tosin uimarannalle ei koirien kanssa tietenkään mennä vaan kuljetaan polkuja tai kävelyteitä. Onneksi jäätelökioski oli vielä illalla auki joten totta kai syötiin jäätelöä. Tai oikeastaan Mimmi sai vain minun jäätelötuuttini "pienen lopun" ettei mene maha sekaisin ja yöunet! 

Kesäkuussa on myös kerätty luonnonkukkia lähes päivittäin. Ensin alkoivat lupiinit nousta tienvarsille joten olen kantanut korteni kekoon eli käynyt keräämässä lähipelloilta maljakkoon. "Jos et ehdi tai pysty hävittämään koko kasvia, katkaise ja kerää lupiinin kukinnot heti kukinnan alussa tai aikana. Näin estät siementen leviämisen." 

Viime kesänä (2025) Väylävirasto myönsi, että "Lupiinia on vuosikymmeniä sitten istutettu pienimuotoisesti teiden varsille tie- ja vesirakennuslaitoksen/tielaitoksen ja tiepiirien toimesta." Minä muistan lupiinit teiden varsilla jo omasta lapsuudestani. Komealupiini luokiteltiin kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi vasta 2019. 

Päiväkakkaroita, maitohorsmia ja koiranputkiakin kimppuun. Löysin myös kävelytien varrelta ukonkelloja, jotka ovat varmasti levinneet tien varteen lähitalojen puutarhoista. Kookas ja komea ukonkello ei meillä Suomessa ole luonnonvarainen. Sitä esiintyy kuitenkin eteläisessä Suomessa karkulaisena asutuksen tuntumassa. Tästä samasta paikasta olen poiminut niitä myös aiemmin. Ukonkello on levinnyt myös meidän taloyhtiön pihalle pensaiden sekaan. 

Olen lisännyt luonnonkukkien veteen kukkaraikastetta ja saanut ne kestämään maljakossa pidempään myös vaihtamalla veden usein. Fiksuinta olisi kerätä luonnonkukat suoraan ämpäriin, jossa on vettä. Usein se ämpäri vain unohtuu kun lähtee koiralenkille. 

Meillä oli viime viikolla todella kiva tapaaminen Allas Sea Poolin terassilla Kauppatorin kupeessa. Ystävämme Krista, joka on asunut viimeiset 20 vuotta Australiassa oli Suomessa käymässä joten sovittiin tapaaminen "ruokailun merkeissä ja meren äärellä". Me kaikki neljä olemme nimittäin olleet "kakkostöissä" Stockmannin lasi- ja posliiniosastolla. Olemme tavanneet toisemme jo 90-luvun alkupuolella ja pitäneet siitä lähtien yhteyttä. Olimme pitkään töissä Hgin tavaratalossa 4.kerroksessa. Nykyään osasto on paljon pienempi ja se löytyy 5.kerroksesta! Minä tein itse asiassa peräti 11 vuotta kahta työtä oli päivätyön lisäksi parina iltana + lauantaina extrasin Stockalla. Todella ihana tapaaminen taas jälleen kerran ja juttua riitti! Ystävät  ♥♥♥♥

Ehdin myös kahvittelemaan ystäväni Kirsin kanssa, joka oli tullut Joensuusta pääkaupunkiseudulle. Kappelissa istuttiin varmaan kaksi tuntia kahvilla ja parannettiin maailmaa. Ihanan tunnelmallinen miljöö. Tämä paikka avattiin jo vuonna 1867 ja täällä tunnetut runoilijat, kirjailijat ja taiteilijat kokoontuivat. Espan lavalla oli musiikkia ja turisteja myös liikkeellä melko paljon. 

Kuva lainattu Elfvikin luontotalon Instagramista.

Laitan tähän loppuun vielä kuvan yhdeltä meidän iltalenkiltä Mimmin kanssa. Kävimme kävelemässä Elfvikin luontopolulla Laajalahden vieressä. Olin odottanut tätä hetkeä jo pitkään eli vihdoin kyytöt ovat taas laiduntamassa Elfvikissä pitäen näin huolta perinnemaisemasta! Koska kyytöt olivat melko pitkällä lainasin tuon toisen kuvan kun oma objektiivi ei ihan riittänyt. Kyytöt ♥

Miten sinun kesäkuusi sujui? Oletko jo lomalla vai vielä töissä? 

Stensvik - Kitchen & Rooftop tarjosi herkullisen illan ja upeat maisemat

 

PR-mainos @stensvikkitchen

Pari viikkoa sitten otin suunnaksi Kivenlahden, Stensvik - Kitchen & Rooftopin ja Hybridiarena Hypen. Olin ilokseni saanut kutsun tulla tutustumaan sekä toukokuussa avattuun Hybridiarena Hypeen että myös nauttimaan uuden ravintola Stensvikin herkullisesta tarjoilusta. Hankkeen rakennustyöt alkoivat jo 2023 ja nyt tämä valmis upea komplekti yhdistää liikunnan, kulttuurin ja tapahtumat saman katon alle. 

Uudessa rakennuksessa on yli 15 000 neliömetriä ja mikä parasta se on hyvien liikenneyhteyksien päässä eli Kivenlahden metroaseman vieressä Länsiväylän varrella ja autoileville parkkipaikkojakin löytyy 680. Olin syönyt päivällä vain kevyen lounaan jotta voisin sitten herkutella Stensvik Kitchenin tarjoiluilla. 

Kuva: Hybridiarena Hype / Facebook 

Stensvik - Kitchen & Rooftop löytyy Hybridiarena Hypen 7.kerroksesta. Koko rakennuksen on suunnitellut L Arkkitehdit Oy ja ravintolan sisustuksesta on vastannut sis.arkk. Petra-Miisa Juusenaho, Interiori Oy. Ravintolasta avautuivat todella upeat näköalat merelle, joita vähän toki himmensi vierailupäivälle sattunut taukoamaton vesisade. Pääsimme kyllä kurkistamaan liki 40 metrin korkeudessa sijaitsevaan Rooftop kattotilaan, joka oli huikean kokoinen - 1000 m2! Ulkoilmabaari ravintolapalveluineen sekä iso uima-allas takaavat kyllä aika hulppeat olosuhteet kun ei sada.

Tällä terassilla olisi kesällä varmasti aivan ihana paistatella auringossa tai pulahtaa uimaan!  

Rooftopin yhteydestä löytyy myös Skyline VIP-saunatila, jonka lauteilla löylyä heittäessä voi katsella merelle. Saunatilasta on pääsy Hype Sun Deckin kattoterassin uima-altaalle. Sky Pool tarjoaa ympäri vuoden mahdollisuuden rentoutumiseen myös uima-altaassa, joka toimii kylmäaltaana joulukuusta helmikuuhun ja muina aikoina se on lämmitetty. 

Mutta vatsassa kurni jo siihen malliin, että oli aika siirtyä Stensvik Kitchenin puolelle ja herkkujen ääreen. Meidän lisäksi tilassa oli isompi seurue ja myöhemmin saapui vähän kurjasta säästä huolimatta lisää ruokailijoita joten selkeästi paikka on suosittu. Lainasin oheisen kuvan arkkitehtitoimiston kotisivuilta näyttämään kuinka upeasti luonnonvalo tulvii lattiaan saakka ulottuvista ikkunoista ravintolaan. 

Kuva: L-Arkkitehdit Oy

Ravintolajohtaja Antti Ahokas toivotti meidän tervetulleiksi ja esitteli myös tarjoiltavan menun. Ahokas on pitkän uran tehnyt alan ammattilainen, joka on ehtinyt toimia aiemmin mm. Ravintola Juuressa, Muji Finland Oy:ssä ja Noho Partners Oy:ssä. 

"Stensvikin keittiötä ohjaavat sesongin raaka-aineet, tuoden lautasille makuja merestä, metsistä ja pelloilta. Ruokalistalta löytyy muun muassa ahventa, siikaa, simpukoita sekä laavakivigrillattuja pihvejä, joita täydentävät herkulliset lisukkeet. Ruokalista yhdistää skandinaaviset juuret nykyaikaiseen, kansainväliseen keittiöön – pienellä twistillä, joka yllättää ja ilahduttaa."

Stensvikin syyskauden menussa oli tarjolla metsäisiä makuja. Ensimmäisenä pöytään kannettiin hauskoissa pienissä pannuissa mallasbriossia ja savufenkolivoita. En muista milloin olisin syönyt jotain niin hyvää kuin tuo mallasbriossi! Se vei kielen mennessään savufenkolivoin kanssa. Olin niin iloinen kun "goody bag" -kassista löytyi vielä toinen mallasbriossi, jota pääsin sitten kotona nauttimaan vielä seuraavana aamuna. Stensvikin "signature" pannuleivästä riittää hyvin myös kahdelle ruokailijalle. 

Alkupalaksi tarjoiltiin annos "Siika ja mallas" eli mallasleipävanukasta ja oman savustamon savusiikaa, Västerbotten-juustokreemiä, fenkolia ja siianmätiä. Minä rakastan sekä savusiikaa että myös siian mätiä joten upea makujen sinfonia, jossa vielä lisukkeena suussasulavaa juustokreemiä. Kiinnitin myös huomiota Stensvikin kattauksissa käytettyihin astioihin, joissa on kivaa rouheutta. Alkupala lautasen koboltinsinisen ja deniminsinisen yhdistelmä oli huikea!

Pääruoan kanssa tarjoiltiin Antiche Terre Amarone Baorna, tummapunaisen täyteläistä, luumuista punaviiniä, jonka minä migreenipotilaana jätin suosiolla väliin. Kuva vierustoverin lasista 😉

Minun "punajuuriversio" pääruoka-annoksesta selleriallergiani vuoksi. 

Normaali "Hirvi ja selleri" annos kuvattuna vieruskaverin lautaselta.

Pääruokana meille tarjottiin "Hirvi ja selleri" eli prässättyä, mureaa hirvenrintaa, punaviinikastiketta, pikkelöityä puolukkaa, kanttarelleja, paahdettua selleriä ja selleripyrettä. Koska minä olen allerginen sellerille oli omassa annoksessani selleri korvattu punajuurella. Hirvenliha oli niin mureaa, että se melkein suli suussa. En ole aiemmin syönyt kovin montaa kertaa hirvenlihaa mutta pidin ihan valtavasti tästä makujen yhteissinfoniasta minkä Stensvik oli loihtinut meidän lautasille. 

Ja lopuksi todella makuhermoja kutkutteleva ja erikoinen jälkiruoka "Tatti ja timjami" eli tattijäätelöä ja timjami-valkosuklaakreemiä, timjamikrutonkeja ja mehustettua mustikkaa. Oli todella jännää maistaa jäätelöä, jossa maistui selkeästi tatti mutta jotenkin kielen makunystyrät ja aivot eivät osanneet yhdistää näitä kahta makua yhteen. Pidin kyllä todella paljon! 

Tarjolla oli myös Vege menu, joka sisälsi seuraavat annokset. Mallasbriossia ja savufenkolivoita, Artisokka ja tyrni, Osterivinokas ja tattari, Herukka ja karamelli. Yläolevassa kuvassa on vege jälkiruoka-annos, joka sekin näytti herkulliselta. 

Todella herkulliset makunautinnot ja upeat tilat Svensvik Kitchen ravintolalla. Ehdottomasti pitää käydä nauttimassa lounasta jonain päivänä kun aurinko paistaa ja näkee hyvin upeita merimaisemia. Meillä Espoossa ei ole kovin montaa paikkaa, josta aukeaa korkealta näköalat merelle. Stensvikin À la carte listan lisäksi löytyy myös Lasten lista. Stensvikin Kitchen & Rooftopissa tarjoillaan Isän päivä menu 9.marraskuuta. Stensvikin kolmen ruokalajin joululounaat alkavat 8. joulukuuta. 

Hypen elämysareenalla esiintyy Apulantaa 13. joulukuuta. Tästä pääset katsomaan mitä muita tapahtumia on elämysareenalle tulossa. Hypessä on mahdollista viettää myös vaikka vauhdikkaat ja liikunnalliset lastensynttärit jäällä, kentillä tai vaikka tanssilattialla. 

♥ Kiitos Stensvik Kitchen & Rooftop sekä Pieni Ideapuoti maukkaasta ja hauskasta illasta ♥

Iltalenkillä Hanaholmenin merellisissä maisemissa

 

Meillä Espoossa on saari, jossa piipahtaa vähän väliä naapurimaamme Ruotsin kuninkaallisia. Kruunupäät vierailevat saaren kulttuurikohteessa, josta löytyy lähes 300 taideteosta. Teoksia voi nähdä saaren taidepuistossa, kulttuurikeskuksen käytävillä, hotellihuoneissa ja hotellin terassillakin. Ja mikä parasta taidepuistoon on kaikilla vapaa pääsy. Tänä vuonna kulttuurikeskus täytti 50 vuotta - onnittelut! Hanaholmen kongressihotellissa voi yöpyä 66 hotellihuoneessa, jotka tarjoavat merinäköalan lisäksi myös pohjoismaista taidetta joka ikisessä huoneessa.  

Kuva Finnish Design Shop / KOKO3 

Hanaholmen rakennuksen on aikoinaan suunnitellut arkkitehti Veikko Malmio (1918-2000). Hänen päätyönään pidetään juuri Hanasaaren kulttuurikeskusta Espoossa. Ruotsin kuningas vihki aikoinaan kulttuurikeskuksen vuonna 1975. Vuonna 2017 eli 42 vuotta myöhemmin kuningas Kaarle Kustaa oli  muiden pohjoismaiden valtiopäämiesten kanssa tällä kertaa juhlistamassa rakennuksen mittavan peruskorjauksen valmistumista Espoossa. 

Peruskorjauksen arkkitehtonisesta suunnittelusta ja laajennuksesta ovat vastanneet arkkitehdit Mika Penttinen ja Kirsi Korhonen.

Suunnittelutoimisto KOKO3 on Jukka Halmisen johdolla vastannut sisustuksesta ja suunnitellut myös joitakin kalusteita. Kivi ja Tuuli Sotamaa ovat puolestaan suunnitelleet kalusteet noin puoleen yhteensä 66 hotellihuoneesta. 

Kivi ja Tuuli Sotamaan suunnittelemat huoneet ovat raikkaita ja selkeälinjaisia, kun taas Jukka Halmisen suunnittelemat värikkäät KOKO3-huoneet ilahduttavat juuri väreillään. Alkuperäistä pohjoismaista taidetta on esillä kaikisssa huoneissa. 

Kuva Länsiväylä / Laura Okko 

Kesäkuun 1.päivänä 1975 Hanaholmenin eli Hanasaaren avajaisissa olivat paikalla Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen, jotka myös yhdessä vihkivät rakennuksen. 

Kesäkuun 2. päivänä 2025 Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia sekä Alexander Stubb ja Susanne Innes-Stubb olivat kokoontuneet Espoon Hanasaareen juhlistamaan 50-vuotiasta ruotsalais-suomalaista kulttuurikeskusta. Kruununprinsessa Victoria oli puolestaan yöpynyt huhtikuussa Hanasaaressa kun hän vieraili Suomessa huoltovarmuus seminaarissa. 

Kuva Finnish Design Shop / KOKO3 

Minusta on upeaa, että rakennuksessa näkyy edelleen 1970-luku sekä sen arkkitehtuurissa että myös sisustuksesssa. Rakennus edustaa betonibrutalismia parhaimmillaan ja se on oman aikakautensa tuotos. Joku voisi sanoa, että se on "rumankaunis" mutta osa arkkitehtuurin historiaa.

"Valmistuttuaan Hanasaaren kulttuurikeskusta pidettiin näytteenä suomalaisesta rakennus- ja sisustustaiteesta. Toisaalta sitä myös kritisoitiin persoonallisuuden puutteesta ja arkkitehtuuria kuvailtiin mm. sanoin, ”vaalea ja viileä” sekä ”hillityn asiallinen”. Nykyään voi rakennuksen nähdä jo muistomerkkinä 1970-luvulle ominaisimmista rakennuspiirteistä." 

Senaatti, arvokiinteistöt

Anne Meskanen-Barman, Kahvitauko / Fikapaus 

Anne Meskanen-Barmanin uusi taideteos Kahtitauko (Fikapaus) paljastettiin 28.8. Hanaholmenin taidepuistossa. Teos on Espoon kaupungin lahja Hanaholmenin ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen toi tilaisuuteen kaupungin tervehdyksen. Me pääsimme Mimmin kanssa näkemään teoksen melko pian nopeasti sen paljastamisen jälkeen. Minusta teos on aika hauska! 

"Hanasaaren historia ulottuu 1600-luvulle asti, jolloin se kuului laajaan Otaniemen tilan maihin. 1800-luvun alussa Otaniemen tila jaettiin kahden von Numersin veljeksen kesken, tuolloin Hanasaari tuli osaksi Clas Johan von Numersin Hagalundin kartanoa. 

Ensimmäiset dokumentoidut rakennustyöt Hanasaaressa tehtiin Krimin sodan aikaan, jolloin Hanasaaren ja Karhusaaren väliseen salmeen rakennettiin väyläesteitä. Clas Johan von Numersin kuoltua 1856, tila huutokaupattiin. Tuolloin kartanon ja sen maat osti Paul Sinebrychoff."  Senaatti, arvokiinteistöt  

Hanasaaressa näkyy myös paljon koiranulkoiluttajia eli myös karvakaverit ovat tervetulleita saareen. 

Kaarina Kaikkonen, Eteneminen 2009 - Kaikkosen takit kiipeävät ruotsalaisen Elisabet Sageforsin Matalaharju -teosta (2009) pitkin. 

Kuva: Hanaholmen 

Hanaholmeniin on tänä kesänä tullut myös uusi ja ainulaatuinen saunakokemus keskelle saaristoluontoa. Uudesta lasisaunasta avautuu 360-asteen näköala sekä kauniiseen meri- ja metsämaisemaan. Sauna on valmistettu täysin peililasista ja se on muutamien askelien päässä uimalaiturista tai sisäuima-altaasta. Lainasin kuvan Hanaholmenin sivulta koska sauna oli käytössä meidän vierailumme aikana. 

Tästä laiturilta voit sitten pulahtaa mereen vilvoittelemaan saunan jälkeen. 

Hanasaaren taidekokoelmaan kuuluu noin 300 taideteosta. Mikä parasta ruotsalais-suomalaisen Hanaholmenin taiteeseen voi tutustua sekä sisä- että ulkotiloissa. Suurin osa kokoelman teoksista on ostettu jo 1970-luvulla, jolloin Hanasaari sai Ruotsin valtiolta määrärahan taidehankintolja varten. Olen ottanut kuvan näistä Kauko Räsäsen "nakupatsaista" kesällä 2014 kun lähdimme Kieltolaki-salakuljetus -risteilylle Algoth Niskan hengessä juuri Hanasaaresta, jonne myös palattiin risteilyn jälkeen syömään kalasoppaa. 

Kuvassa olevat Kauko Räsäsen patsaat ovat Akrobaatin aamupäivä 1995 (vasen ylärivissä), Lintutyttö 1993 (oikea ylärivissä) ja Kruunattu 1994 (oikea alarivissä). Mukana kollaasissa myös Kaarina Kaikkosen Eteneminen -teoksen "takkeja" ja ruotsalaisen Elisabet Sageforsin Matalaharju -teos, jota pitkin "takit" kiipeävät".

ri

Kesän 2014 risteily alkoi ja päättyi juuri Hanaholmeniin. Olin tätä aiemmin käynyt vain kävelemässä Hanasaaren taidepuistossa. Risteilyyn kuului myös kalasoppa ja pannukakku kermavaahdon sekä mansikoiden kera eli silloin pääsin ensimmäistä kertaa myös sisälle Hanasaaren aula- ja ravintolatiloihin. Vahva 70-lukuisuus näkyi edelleen ja minusta paikka oli oman aikakautensa todellinen helmi! 

Jos joskus on vaikea pärjätä lenkillä YHDEN energisen sinne tänne hajujen perässä sinkoilevan russellin kanssa niin mitä jos niitä olisikin NELJÄ? Tanskalaisen Jeppe Heinin teos Fragmented Circle (2018) koostuu kahdesta suorakulmaisesta peilipinnasta, jotka kohtaavat 90 asteen kulmassa. Toisen peilin pinta on täysi sileä kun toisessa on puolestaan pirstaloitunut kuviointi, joka muodostaa puoliympyrän. Olen käynyt Hanaholmenissa myös talvella ja silloinkin tämä taideteos on päässyt myös valokuviin Minnien kanssa ♥

Aurinko oli laskemassa länteen ja kohta se katoaa kokonaan taivaanrannan taakse. 

Hämärä alkoi hiipiä Hanaholmenin ympärille. Oli täysikuun aika tulla esille joten me suuntasimme parkkipaikkaa sekä autoa kohden. 

Onko Hanaholmen eli Hanasaari tuttu kohde? Vaikka Hanasaari sijaitsee vilkaasti liikennöidyn Länsiväylän varrella siellä on hyvin leppoisaa ja rauhallista liikkua meren läheisyydessä. Hanasaaressa voi ihailla sekä auringonnousua että -laskua niin halutessaan koska puistoon on täysin vapaapääsy. Marjon matkassa suosittelee lämmöllä.