Kun olimme Mimmin kanssa katsomassa pari päivää sitten Rainbow River -valopuistoa oli Espoon vanha kivikirkko jo kiinni mikä jäi vähän harmittamaan. Päätinkin sitten piipahtaa tässä joulusiivousten lomassa katsomassa kirkon jouluseimeä saadakseni samalla pienen hengähdystauon. Espoon tuomiokirkossa on nähtävillä myös perinteinen jouluseimi aina loppiaiseen saakka. Lähestyessämme kirkkoa ja sitä ympäröivää puistoa alkoi sataa vettä ja entisestään jo harmaa maisema meni vielä pari astetta harmaammaksi. Onkohan meidän valkoinen joulu nyt uhattuna mietiskelin kun kävelin niljakkaan liukasta kävelytietä parkkipaikalta kirkkoa kohden. Toivottavasti ei!
Espoon vanha kivikirkko on yli 500 vuotisen elämänsä aikana nähnyt varmaan kaikenlaista. Vantaan Pyhän Laurin kirkon jälkeen on Espoon kirkko mahdollisesti toiseksi vanhin rakennus pääkaupunkiseudulla. Kirkon ulkonäössä on minusta paljon yhtymäkohtia Pyhän Laurin kirkkoon, joka valmistui jo 1450-luvulla. Espoon kirkon on eri analyysien mukaan laskettu valmistuneen 1495-1490 välillä. Alun perin kirkko rakennettiin kolmilaivaiseksi suorakaiteen muotoiseksi hallikirkoksi, jonka yhteydessä oli pieni asehuone ja sakasti. Ikkunoita tässä kirkkorakennuksessa on ollut vähemmän kuin nykyään ja ne ovat olleet myös pienempiä.
Espoon tuomiokirkon seinät ja kattoholvit on peitetty lukemattomilla maalauksilla, joita kutsutaan ns. munkkimaalauksiksi. Koska seurakuntalaiset olivat näihin aikoihin lukutaidottomia esitettiin Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumat kuvaraamattuna kirkon seinillä ja katossa. Vaikka seurakuntalainen ei osannut lukea hän pystyi kuvan avulla ymmärtämään tapahtuman kulun eli "yksi kuva kertoi siis enemmän kuin tuhat sanaa" joten hyvin nerokkaasti osattiin jo tuolloin ymmärtää kuvan merkitys viestinnässä.
Kirkkoon rakennettiin saarnastuoli ja penkit vasta uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvun alussa. Kirkossa tällä hetkellä esillä oleva uusi saarnastuoli on vuodelta 1690. Uudet tuulet puhalsivat uskonpuhdistuksen jälkeen ja katto- sekä seinämaalaukset peitettiin 1791 ja samalla suurennettiin myös ikkunoita, jotta kirkosta tulisi valoisampi. Urut kirkossa on ollut 1700-luvun lopulta. Nykyiset urut ovat vuodelta 2012. Kirkon alkuperäisen runkohuoneen muoto näkyy itä- ja länsisakaroissa.
1700-luvun lopulla Espoossa oli asukkaita noin 1900 henkilöä joten kirkko alkoi käydä auttamatta liian pieneksi. Vaikka puiset lehterit oli otettu käyttöön eivät kaikki halukkaat mahtuneet kirkkoon sunnuntaisin. Kirkkoa laajennettiin poikkilaivaiseksi ristikirkoksi 1821-1823 arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmien mukaan. Entinen asehuone oli purettu jo 1810-luvulla. Kirkon arkkitehtuurissa muutoksen jälkeen näkyy yksityiskohtia, jotka viittaavat modernimpaan empiretyyliin juuri uusista tiileistä tehdyissä tynnyriholveissa.
1900-luvun alussa kun kansallisromantiikka oli suosiossa arkkitehtuurissa myös meillä Suomessa alettiin taas arvostaa myös vanhoja kivikirkkoja. Professori Armas Lindgren otettiin mukaan kirkon sisätilojen korjaustöihin. 1930-luvulla poikkilaivan ristikeskukseen tehtiin tähtiholvi, joka kohosi entisiä tynnyriholveja korkeammalle. 1700-luvulla peitetyt kalkkikivimaalaukset kaivettiin uudelleen esille sekä itä- että länsisakaroiden seinissä ja tähtiholveissa. Noissa maalauksissa kuvataan maailman historiaa luomisesta lunastukseen ja seinillä löytyy myös arkisempia askareita kuten hevoskauppaan ja lehmien lypsämistä.
Vuonna 1982 professori Ola Hansson teki suunnitelman, jossa alttaripöytä siirrettiin itäpäädystä etupilareiden väliin. Nykyään kirkossa mahtuu istumaan 550 ihmistä. Alttarin yläpuolelle sijoitettiin 1400-luvulta peräisin oleva puinen krusifiksi, joka on välillä 150 vuotta muualla kuin Espoon tuomiokirkossa. Alttaritauluna kirkossa on lasimaalausikkuna, jonka lasimaalaus on nimeltään Vuorisaarna ja sen tekijä on Gunnar Forsström 1942.
Kirkossa tehtiin 1980-luvun korjauksen yhteydessä arkeologisia kaivauksia ja lattian alle haudattujen espoolaisten jäänteet siirrettiin ja haudattiin kirkkomaahan. Kirkon lattian alle haudattiin mm. talvella kun maa oli muualla roudassa.
Uuden alttarin edessä on jouluseimi asetelma. Koska Josefille ja Marialle ei löytynyt sijaa Beetlehemin majataloista he majoittuivat karjasuojaan lampaiden ja aasin kanssa. Marian synnytyksen aika oli käsillä ja synnytti poikalapsen. Vastasyntynyt kapaloitiin ja laitettiin seimeen - hevosten ruokinnassa käytettyyn astiaan - nukkumaan.
Läheisellä niityllä oleville paimenille ilmestyi Herran enkeli, joka ilmoitti lapsen syntymästä "te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa". Paimenet lähtivät etsimään seimeä.
Paikalle seimeen saapui myös kolme viisasta miestä, jotka tunnetaan myös "kolmena itämaan tietäjänä" tai "kolmena kuninkaana". Miehet toivat lapselle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa, jotka edustivat kuninkuutta, rukousta ja uhrikuolemaa.
Seimen tapahtumat ovat minulle ainakin kouluajoilta hyvinkin tuttuja eli monta kertaa on em. tarina esitetty joulujuhlissa näytelmänä. Olen saanut olla Marian roolissa mistä olin ylpeä. Eakastin näyttelemistä, jota jatkoin sitten vähän isompanakin koulussa sekä näytelmäkerhossa.
Espoon tuomiokirkon ympäriltä löytyy lapsille tehty joulupolku, johon saa kartan mukaan osatakseen suunnistaa tai sen voi myös ladata puhelimeen. On tarkoitus kiertää kahdeksan lyhdyn kautta joulukertomuksen paikat läpi. Sateisella säällä lyhtyjen tapahtumat eivät oikein kunnolla näkyneet joten toivotaan, että ilma selkeytyy.
Espoon tuomikirkon jouluseimeen voi tutustua päivittäin klo 10-17. Joulupolku ja Rainbow River ovat avoinna koko tapahtuman ajan. Espoon tuomiokirkko löytyy osoitteesta Kirkkopuisto 5. Alueella on parkkipaikkoja.
