KWUM - keraamikko Karin Widnäsin museo Fiskarsissa

 

KWUM on koreaa ja se tarkoittaa unelmaa. Idyllisen Fiskarsin ruukkialueelta löytyy myös KWUM niminen museo, joka on keraamikko Karin Widnäsin toteutunut unelma. Tätä unelmaa kypsyteltiin pitkään ja hartaasti mutta itse museo valmistui lopulta kahdessa vuodessa avaten ovensa yleisölle kesällä 2019. Harmikseni en silloin ehtinyt käydä siellä mutta nyt viime lauantaina otin vihdoin haltuun vaikuttavan KWUM museon. Museorakennus itsessään on kuin koru, jossa puu ja keramiikka sulautuvat toisiinsa saumattomasti. 

Taiteilijan kotitalo sijaitsee ihan KWUM museon vieressä. Tästä linkistä voit kurkistaa kotitaloon. 

KWUM museon ja Karin Widnäsin kotitalon väliin on rakennettu kulkuyhteys. 

Museo muodostaa upean jatkumon vieressä olevalle Studio Widnäsille, jossa yhdistyvät taiteilijan koti, työtilat ja galleria. Molemmat rakennukset ovat SAFA arkkitehti Tuomo Siitosen piirtämiä. Lehtikuusesta valmistetut kauniisti harmaantuneet rakennukset sulautuvat äärimmäisen hyvin ympäröivään luontoon ja läheiseen Degersjön järveen. Hasselbackan töyräällä seisovista taloista löytyvä upea keramiikka on Karin Widnäsin suunnittelemaa ja valmistamaa. 

Karin Widnäsin Toiverasia lähti Marjon matkaan museosta. Keraamikon kaulassa on kultaseppä-mestari Harri Syrjäsen tekemä uniikki kaulakoru, jonka Widnäsin oppilaat lahjoittivat hänelle viime keväänä. Koru kuvaa Widnäsin koiria. 

Keraamikko Karin Widnäs sai vuonna 2020 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen / Design Forum Finlandin 145-vuotisjuhlavuoden tunnustuspalkintona hopeisen Estlander-mitalin. Meillä Suomessa taidekeramiikalla on pitkät ja myös kansainvälisesti huomattavat perinteet, joita Widnäs on jatkanut omassa työssään. Hän on toiminut ja toimii edelleen sekä tuotteliaana keraamikkona että myös alan aktiivisena edistäjänä. 

Karin Widnäsin inspiraation lähteinä hänen monipuoliselle tuotannolleen ovat olleet hänen opettajansa, suomalaisen keramiikkataiteen uranuurtaja Kyllikki Salmenhaara. Lisäksi lukuisat matkat Koreaa, joka tunnetaan keramiikan perinteistään ovat innoittaneet Widnäsin omia töitä. Tärkeä rooli on myös vireästi toimivalla Fiskarsin taidekäsityöläisten yhteisöllä.

Museossa jutellessamme Karin Widnäs kertoi syvän huolensa siitä toteutuuko lukuisissa keramiikkapajoissa työturvallisuuteen olennaisesti liittyvät määräykset siten, että keramiikan valmistaminen on myös turvallista sitä harrastaville. Keramiikka tehtäessä kun työskennellään myös haitallisten aineiden kanssa joten niitä pitää osata käsitellä oikein ja käyttää myös tarvittavia suojaimia. Helsingin Sanomissa oli Karin Widnäsin haastattelu 2021 samasta huolenaiheesta. Klikkaan jutun tähän mutta se on valitettavasti maksumuurin takana. Keramiikka on todella suosittu harrastus joten myös sen harrastajia on paljon. Työväenopistojen keramiikkakurssit täyttyvät heti ja kaikki halukkaat eivät mahdu edes mukaan.

Kimono erikoistiilillä, jotka muistuttavat japanilaista kimonoa verhoiltiin Turun jätevesipuhdistamon piippu vuonna 2011 kun Turku vietti kulttuuripääkaupunkivuotta. Tiilet vaihtavat väriä vuorokauden aikojen mukaan. 

KWUM museossa on todella paljon kauniita yksityiskohtia kuten kerroksien välissä olevat portaat. Valokuvasimme kilpaa japanilaisen Aalto yliopistossa vaihdossa olevan arkkitehtioppilaan kanssa näitä portaita eri kuvakulmista. Todella ammattilaisten tekemät ja puunkäsittely aivan huikeaa. Portaikon kaarevan seinän laatat ovat Karin Widnäsin tekemät ja niissä näkyy museota tukeneiden yritysten/henkilöiden nimiä. Widnäs on viime vuosina tehnyt monia arkkitehtonisia upeita  keramiikkaelementtejä, joita on käytetty julkisissa rakennuksissa. 

Portaat ovat upea arkkitehtoninen elementti KWUM museon tiloissa ja Widnäsin keraamiset laatat tuovat mielleyhtymän Alvar Aallon arkkitehtuuriin.  

Karin Widnäsin omien keramiikkatöiden lisäksi KWUM esittelee tämän vuoden kesänäyttelyssä, joka on avoinna 30.9. asti to-su klo 12-17 Vuokko Nurmesniemen, Marita Lybeckin ja Johanna Rytkölän keramiikka sekä Katriina Nuutisen lasia. 

Moni varmasti mieltää Vuokko Nurmesniemen ainoastaan tekstiilitaiteilijana, jonka loi mm. Marimekon Jokapoika-paidan ja lukuisia muita klassikkotekstiilejä. Itse asiassa Nurmesniemi (os. Eskolin) valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta tai kotoisammin Atskista keraamikoksi. Nurmesniemi työskenteli sekä Arabian taideosastolla että Nuutajärven lasitehtaalla muutamia vuosia ennen tekstiilien pariin siirtymistä. 

Oma äitini oli Vuokon luokkatoveri ja he molemmat pyrkivät Ateneumiin aikoinaan. Äiti ei ensi yrittämällä päässyt eikä hän valitettavasti enää toista kertaa yrittänyt vaikka jatkoikin taiteen harrastamista ihan kuolemaansa saakka aktiivisesti. 

Johanna Rytkölä, Syvänteen kuningatar 2022

Johanna Rytkölä on kuvanveistäjä, joka käyttää materiaalinaan keramiikkaa. Hän valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta kuvataideopettajaksi 1982 ja taiteen maisteriksi keramiikkataiteen osastolta 1986. Rytkölän näyttelyn teemana on "Sukelluksia kesäyössä". KWUMin ulkopuolelta löytyy jo värikkään, kookas työ (266cm) ja enemmän hänen töitään on museon sisätiloissa. Rytkölän vesiteemaisissa töissä on huumoria, upeita värejä ja niistä tuli hyvälle tuulelle. Töiden nimet kuten esim. Vedenhenki, Vesiprinsessa, Valkjärven seikkailija, Vesipeto olivat hauskoja. Työt saivat hymyilemään ja hyvälle tuulelle!

Kansainvälisesti palkitun muotoilija Katriina Nuutisen (synt.1983) näyttely Vaalimisen arvoista - maailman ihmeitä on pysäyttävä. Nuutinen ottaa näyttelyllään kantaa ilmastomuutokseen ja haastaa myös katsojan miettimään kriittisesti mm. matkustamista, kulutusta tai omistamista. Töihin käytetyt materiaalit lasi, puu ja kuivatut kukat korostavat monia arvokkaita luonnonihmeitä, jotka ovat uhattuna meidän ihmisten nykyisen toiminnan vuoksi. Ajattelemisen aihetta meille jokaiselle ennen kuin on liian myöhäistä! 

Marita Lybeck (1906-1990) oli aikanaan tekstiilitaiteilija ja keraamikko, joka toimi myös opettajana. Hän opiskeli Ateneumissa ja suoritti maalausopintoja taidemaalari Eero Järnefeltin johdolla. Tehtyään useita opintomatkoja Ranskaan ja Italiaan hän perusti oman kutomoliikkeen 1931 ja keramiikkapajan 1936. Lybeck ehti toimia myös Kera Oy:n taiteellisena johtaja 1950-luvun lopussa ja Stockmannin taideteollisuusosaston vetäjänä sekä hän teki myös yhteistyötä Artekin kanssa, jossa hänen veljensä oli johtajana. 

Lybeck on tunnettu siitä, että hän kehitti erityisesti punasaven käyttöä. ML signeerauksella varustetut punasaviasiat ovat melkoisissa hinnoissa maailmalla eli hänen tuotantonsa on haluttua keräilijöiden keskuudessa. Mielenkiintoinen nainen, jonka tuotantoon haluaisin tutustua vielä tarkemmin jossain vaiheessa. 

Toisesta kerroksesta löytyy myös mielenkiintoinen KWUM Origo - Raaka-aineesta tuotteeseen -näyttely, joka esittele keramiikassa käytettävät raaka-aineet ja valmistusprosessin. 

Lillemor Mannerheim, Seepra - Arabia 1984

Kent Ericsson, Thrown stoneware - Nordlys 2010

Yoon Jung Sun, Porcelain - South Korea 2014

Christine Yiting Wang, Corals

KWUM Collected, Studio ceramics 1965-2022 -näyttely on Karin Widnäsin omista kokoelmista koostuva pysyvä näyttely, joka esittelee uniikkeja studiokeramiikkateoksia. Näyttely vaihtuu kerran vuodessa. 

Vierailu KWUM museossa on elämys ja minulta taisi kadota jo ajantaju jossain vaiheessa kun kiertelin siellä. Ehdottomasti kiinnostava museo, jossa sukelletaan keramiikan maailmaan sekä kauniiden esineiden että myös keramiikan tekemisen kautta. Haluan kiittää Karin Widnäsiä äärimmäisen mielenkiintoisesta ja mukavasta keskustelusta. 

KWUM museo, Baklurantie 12, 10470 Fiskars, kw@karinwidnas.fi, +358 50 511 2232

Syyskuuta ja Mimmi russelin kuulumisia

 

Elokuu vaihtui kuin varkain syyskuuhun ja nyt eletään jo 10.päivää kuluvaa kuuta. Koska olen "ikuinen kesän venyttäjä" on minulla vielä lähes kaikki kesävaatteet edelleen käytössä ja esillä. Myönnän, että hellemekot ja flip-flopit olen jo siirtänyt odottamaan seuraavaa suvea mutta muuten yritän pärjäillä. Ainahan voin kesämekon päälle vetäistä villatakin tai kevyen takin mutta villakangastakkeja en voisi kuvitella vielä ylleni laittavan. Aamulenkeillä Mimmin kanssa olen kyllä parina aamuna ollut jo sukat jalassa mutta olemme olleet ulkona jo klo 4-6 välillä aamulla. Sukista olen taas sitten luopunut heti päivän valjetessa. Ainakin meillä Espoossa päivälämpötilat kuluvalla viikolla ovat olleet +15C asteen molemmin puolin joten en olisi edes kaivannut lämpimämpiä vaatteita. 

10.syyskuuta 2022 kuun koko auringon valaisema puoli on kääntynyt maata kohti, joten Suomessa näkyy täysikuu. Tämä valokuva on eiliseltä illalla joten tässä ei ole vielä oikeaa täysikuuta. 

Kesähuoneessa siis parvekkeellamme kukkii edelleen yhtä komeasti kuin hellepäivinä. Postauksen kuvat kesähuoneesta ovat eiliseltä illalta ja kuluvalta päivältä. Joku kirjoitti somessa jo heittäneensä kesäkukat pois ja vaihtaneensa talvi-istutukset mutta meillä sitä ei tulla tekemään vielä pitkään aikaan. Pelargoniat siirtyvät sitten jossain vaiheessa talvehtimaan ja samalla myös muut kukat korvataan ja tehdään syysistutukset. Minusta olisi sääli kompostoida kukkivia kasveja vain sen takia, että ollaan siirrytty virallisesti ensimmäiseen syyskuukauteen. Näissä vuodenaika jutuissa tarkkailen enemmän lämpötilaa ja säätä kuin sitä mikä kuukausi on menossa. 

Mimmillä tuli vuosi ja viisi kuukautta täyteen 5.syyskuuta joten on aika päivittää mitä meidän pikkuneidille kuuluu! Mimmi on ollut touhukas oma itsensä koko kesän helteisistä päivistä huolimatta. Ihan kuumimpina päivinä Mimmi löysi viileän makuupaikan kylpyhuoneen mosaiikkilattialta, jossa se makoili mielellään hetken leikkiensä lomassa. Mimmi on samanlainen reissukoira kuin Minnie aikoinaan eli mielellään menee omaan häkkiinsä autossa eikä koskaan vikise tai protestoi matkojen aikana.

Olin itse elokuussa työn puolesta kaksipäiväisessä koulutuksessa Krapihovissa Tuusulassa ja toisena päivänä Mimmi pääsi mukaan. Ihan mallikkaasti se alun pikkuisen vikinän jälkeen seurasi kokouksen kulkua mitä nyt vähän kävi nuuhkimassa nurkkia 😁 Aina ei käytös ole mallikasta koska "mörkövaihe" on vielä päällä. Mimmiä alkoi rappukäytävän ruudullinen lattia pelottamaan yhtenä aamuna kun tulimme lenkiltä eikä se millään olisi uskaltanut astua sen päälle. Tämä meni ohi parissa päivässä. 

Olen melko varma, että Mimmin toinen juoksu on alkamassa ihan kohta koska se on välillä todella hellyydenkipeä. Seuraavien juoksujen jälkeen Mimmi steriloidaan niin sen elo ja olo helpottuu. Mimmiä kiinnostaa kävelylenkeillä välillä enemmän muiden koirien jättämät hajut kuin itse kävely. Kohdatessaan uroskoiran se myös hyvin määrätietoisesti suuntaan niiden genitaalialueita kohti - joten juoksut ovat satavarmasti tulossa! 

EDIT: Mimmin juoksut alkoivat päivän tämän postauksen julkaisun jälkeen eli 11.syyskuuta.

Toisaalta kesäretkillämme Mimmi on osoittanut olevansa hyvinkin rohkea koira kulkiessaan ihan vieraissa paikoissa häntäänsä vain heilutellen. Vähän koskialueet ja portaat ovat pelottaneet vaikka taas kotirappusissa mennään ihan kipin kapin ylös vaikka ovatkin melko liukkaat. Oli vastaantuleva koira minkä kokoinen tahansa Mimmiä ei pelota yhtään vaan se menee terrierin luonteen mukaisesti pystypäin tervehtimään. Kasvihuoneilmiön ulkopuolella seisovat lehmäpatsaat olivat Mimmistä todella outoja ja kunnes huomattiin etteivät ne olekaan eläviä. 

Jokainen päivä Mimmin kanssa on uusi seikkailu ja hyvä niin koska myös omistajan mieli säilyy virkeänä koko ajan kun ei tiedä mitä russeliriiviö seuraavaksi keksii ♥♥♥ 

Mukavaa lauantai iltaa ja viikonloppua kaikille!

LWT 2022 - Villa Limppu ja Villa Unelma - erilaiset vanhat talot

 

LWT 2022 postaukset jatkuvat ja tällä kerta esitellään Loviisan kaupunkialueella sijaitseva Villa Limppu. Toinen kohde onkin sitten etäkohde eli Villa Unelma löytyy Skinnarbyn kylästä. Ehdottomasti kannattaa tulevissa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumissa poiketa myös etäkohteissa eli sellaisissa, jotka eivät sijaitse ihan Loviisan kaupunkialueelta. Kesällä 2019 matkasin Isnäsiin (35 km keskustasta) katsomaan Labbyn kartanoa ja vanhaa Väentupaa, jotka olivat tänä vuonna talotapahtumassa mukana. Mielenkiintoinen kohde vaikka ja mukava ajomatka ihan uusissa maisemissa! Smeds hemman sijaitsee puolestaan Valkossa (6 km keskustasta) ja kesällä 2016 piipahdin tässä upeasti kalustetussa kesäasunnossa, jota myös aateliset ovat asuttaneet. Minulla oli vakaa aikomus tänä kesänä käydä uudessa kohteessa nimeltään Hammartorp (17 km keskustasta) mutta aika ei yksinkertaisesti riittänyt. Ensi vuonna on varattava ehdottomasti kaksi päivää tapahtumalle. 

Villa Limppu

Villa Limpussa olen käynyt ensimmäisen kerran jo Wanhan Ajan Joulukotien yhteydessä 2015 ja joka vuosi myös sen jälkeen. Nyt talossa puhaltavat uudet tuulet sillä aiemmin talo asuttanut Ahosen perhe on muuttanut pois ja talo on saanut ihan uudet asukkaat. Ihana Villa Limppu on nyt Tuuli Huovilan, Olli Suomisen ja nelivuotias Siiri-tytön uusi kotitalo. Perhe asui aiemmin läheisessä Strömforsin ruukissa vuokralla ja mietti jo takaisin Helsinkiin muuttoa mutta onneksi Villa Limppu hurmasi heidät. 

Enkä yhtään ihmettele sillä tämä yli sata vuotta vanha talo on upea sekä huonetiloiltaan että myös sijainniltaan. Ei olla ihan Loviisan keskustassa vaan lähellä Loviisan linnoitusta, joka Augustin Ehrensvärdin johdolla Ruotsin vallan aikana vuonna 1748 rakentui Degerbyn (nykyiseen Loviisan) kaupunkiin. Villa Limppu on melkein Kuninkaanlammen naapuritalo. 

Tämä värikäs talo portaikossa olisi ollut myytävänä. 

Loviisan Wanhat Talot -tapahtumalehdessä talon esittelytekstissä luki "Valoa, väriä ja iloa Villa Limpussa". Allekirjoitan 110% tuon kuvauksen. Kun astuttiin vanhan talon eteiseen niin kuistin ikkunoista tuleva luonnonvalo osui talon uuden emännän Tuuli maalaamaan värikkääseen tauluun. Talon yläkerrasta löytyy myös Tuulin ateljeetila ja hänen taulujaan on talossa paljon. Tästä pääset kurkistamaan Tuulin kotisivuille laajemmin hänen maalauksiaan. Ihania värejä - pidän!

Emma tarkoittaa kokonaan verhoiltua pehmustettua tuoli, jonka valmistus aloitettiin 1800-luvun puolivälissä ja tuoli rantautui myös meille. Suomessa Emma-tuoleja valmisti ainakin Oy Stockmann Ab:n Keravan Puusepäntehdas ja tuolit olivat numeroituja.  

Jännän värinen vehka kun siinä oli vihreän lisäksi myös violettia, joka sointui muuhun sisustukseen. 

Ihana 1950/60 -luvun vintage kukkapöytä teak-tasoilla. Upea katseenvangitsija ikkunan edessä. 

Keltaisena hehkuva pirteä kukkatapetti olohuoneen yhdellä seinällä. 

Moderniin sohvaan yhdistetty rokokootyylinen sohvapöytä. Pidin sisustuksen kerroksellisuudesta ja eri aikakausista, jotka olivat ihan sulassa sovussa keskenään.  

Paljon on muuttunut edellisen Villa Limppu vierailuni jälkeen talossa. Olohuoneen värityksessä on trendikästä vaaleanpunaista, oranssia, vihreää ja keltapohjainen kukkatapettikin löytyy yhdeltä seinältä. Rottinkihuonekalut ovat juuri nyt todella IN ja sopivat hyvin vanhaankin taloon. Minä rakastuin olohuoneen vaaleanpunaisella nukkasametilla verhoiltuun Emma-tuoliin, jossa oli vielä ihana helmakangas. Kaunis supernaisellinen tuoli ja upeasti kunnostettu! Myös ikkunan edessä oleva 50-luvun kukkahyllykkö on tyylikäs. 

Villa Limpun keittiö on ihanan iso ja valoisa! Ja tuo penkki ikkunan alla melkein kutsuu istumaan ja katselemaan haaveillen puutarhan omenapuita. Keittiön tapetti oli myös kaunis. Tässä keittiössä syödään ihan varmasti maukkaita aterioita perheen kesken. Perheeseen kuuluu myös koira, joka talotapahtuman ajaksi oli sijoitettu pihalle. Myös Villa Limpun puutarhassa oli tapahtunut hurjasti muutoksia ja sinne oli nousut myös pieni viherhuonekin. 

Yläkerrasta löytyivät Tuulin ateljeetila, vanhempien makuuhuone ja pikku Siirin huone. Osittain toinen kerros oli vielä keskeneräinen. Toivottavasti Villa Limppu on avoinna myös joulukotien aikaan koska tässä talossa on hyvä feng shui. Onnea Tuulille, Ollille ja pikku-Siirille uuteen kotiin Villa Limppuun ♥

Villa Unelma

Villa Unelma oli minulle täysin uusi kokemus ja ensimmäistä kertaa myös mukana Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa. Saapuessani talon pihaan yllätyin kuinka suuri tämä 1920-luvulla Skinnarbyn kylään siirretty talo olikaan. Talo on varmasti ihan vasta maalattu valko-siniseksi ja sen peltikattokin näytti ihan uudelta. Vanhojen talojen lehtisestä löytyi tietoa, että 60-luvulla Villa Unelma oli toiminut myös maitotilana eli navettarakennuksessa oli varmasti ollut useita lypsäviä. Ympärillä oli peltoja silmän kantamattomiin. Kun kipusin rinnettä talolle huomasin opasteviita mitä kaikkea tällä tontilla olisi nähtävillä. Päätin aloittaa talosta ja jatkaa sitten muualle jos aikaa vielä riittää. 

Astuessani sisälle Villa Unelman kuistille tuli mieleen vanha sanonta "Never judge a book by its cover." eli "Älä arvostele kirjaa kannen perusteella." Vielä ulkona oltiin niin supisuomalaisen maalaistalon pihalla kuin vain voi olla ja nyt edessä oli eksoottisia värejä, lyhtyjä, jänniä nukkehahmoja ja ihan toisenlainen maailma. Kuin minut olisi teleportattu toiselle puolelle maapalloa ehkä Intiaan yhtäkkiä. Teki mieli nipistää itseään käsivarresta olenko minä todella vielä Loviisassa vai jossain ihan muualla. Ihan huikea kokemus varmasti astua tähän tilaan harmaana, sateisena syyspäivänä ja nähdä tämä värikkyys. 

Yllätykset jatkuivat kun astuin seuraavasta ovesta sisälle - ehkä tupa - valtavan suureen tilaan, jossa talon emäntä Bhakti Kulmala kattoi iloisesti pöytää. Ihanan nauravainen ja iloinen nuori nainen, joka selkeästi rakasti värejä myös omassa pukeutumisessaan. Bhakti on miehensä Aarne Ekströmin kanssa ostanut Villa Unelman pari vuotta sitten. Jos huoneen seinällä lukee LOVE asuu täällä onnellisia ja rakastavia ihmisiä. Tilassa oli valtavasti yksityiskohtia mitä olisin halunnut valokuvata ja samalla juttelin talosta eläväisen Bhaktin kanssa. Tässä talossa "less in not more" vaan Villa Unelmassa on paljon kaikkea ja ennen kaikkea se on värikästä. Minulle tuli välillä sellainen vähän hätääntynyt olo huomaanko kaikki upeat yksityiskohdat siinä juttelun sekä kuvaamisen lomassa. Tähän kohteeseen on ehdottomasti päästä uudelleen koska ihan varmasti paljon jäi näkemättä. 

Tässä tupakeittiössä on ihan valtavasti neliötä, varmasti yhtä paljon kuin pienessä yksiössä. Tilaan mahtui ruokapöydän lisäksi myös oma sohvaryhmä vaikka kahvitteluun. Keittiön alakaapit oli rohkeasti maalattu turkooseiksi ja yläkaapit valkoisiksi. Kaapit näkyvät yhdessä valokuvassani heijastuen mustan vanhan kaapin oven peilistä. Tämän keittiötilan sydän oli ihana vanha puuhella, joka varmasti luo myös kotoisaa tunnelmaa ja lämpö tilaan. Värikkäitä astioita ja paljon pientä katsottavaa joka puolella. 

Oli aika siirtyä eteenpäin talossa. Kaunis näkymä keittiöstä makuuhuoneeseen ja olohuonetilaan. 

Makuuhuonetilassa oli kaunis 1800-luvun lopun uusrenessanssi peililipasto, joka Villa Unelmassa oli tyylien sopivasti maalattu mustaksi. Lapsuudenkodissa löytyy lähes samanlainen mutta se on pähkinäpuun värinen. Näitä uusrenessanssi kaappeja oli talossa useita vähän erilaisella varustuksella. Koristeellisen kauniita ja itse pidän niistä kovasti. 

Olohuonetila oli myös suuri ja siellä taisi olla peräti kolme ikkunaa joten valo tässä rakennuksessa oli yllin kyllin. Ihana vanha kakluuni myös tuomassa sekä lämpöä että tunnelmaa Villa Unelmaa. Sohvannurkkauksessa oli ihanan värikkäitä tyynyjä. 

Tässä pukeutumistilassa taisivat olla Bhaktin vaatteet - oikea vaaleanpunainen unelma! Mielenkiintoinen uusi tuttavuus tämä Villa Unelma ja tänne täytyy todella tulla ensi kerrallakin.

Ennen seuraavaan kohteeseen siirtymistä ehdin vielä kurkistaa nyt vain LWT:n ajaksi Villa Unelman entisen navetan ylisille oli avattua Museota, jossa oli kaikki vanhaa ja mielenkiintoista katsottavaa. 

Kiitos sekä Villa Limpun että Villa Unelma väelle kotiensa avaamisesta ♥♥♥