Mukavaa tapaninpäivän iltaa kaikille! Toinen joulupäivä on kohta lopuillaan ja huomenna pitäisi suunnata taas takaisin töihin muutamaksi päiväksi ennen vuodenvaihteen juhlintaa. Joulun juhlistaminen on mennyt todella mukavissa ja leppoisissa merkeissä. Kaikki saatiin valmiiksi ennen jouluaattoaamua vaikka viimeisiä kotihommia tein vielä aatonaatto iltana melko myöhään ja sen jälkeen toki perinteiset joululahjavalvojaiset. Vain hieman unihiekkaa silmissä nousin keittelemään riisipuuroa aamuhämärissä jouluaattoaamuna ja sytyttelin paljon kynttilöitä kotiin. Hiljaisuus, kanelin tuoksu keittiössä ja kynttilän liekin lepattaminen ♥
Meille tuli joulupukki poikkeuksellisen aikaisin eli lahjoja punanuttu jakoi jo ennen puoltapäivää. Toisaalta ehkä parempi näin niin odottaminen ei käynyt kummitytölle liian rankaksi ja eikä tarvinnut juosta ikkunasta ikkunaan kurkkimassa pukin mahdollista saapumista. Se riemu lapsen silmissä kun joulupukki ottaa lahjasäkistään paketin etsien nimilappua ja lopulta sen löytäessään lausuu lapsen nimen ♥ Kasvoille leviää ihanan leveä hymy ja silmät alkavat loistamaan! Joulussa on ihan parasta lasten riemu ja ainakin meillä 9-vuotias uskoi ihan täysillä joulupukkiin sekä tonttuihin. Lahjat olivat selkeästi myös mieluisia ja vaatteetkin ihan sopivia :)
Minnie toimitti pukin pikku apulaisen virkaa ja kovaa hommaahan se oli joten alkaa sitä vähemmästäkin jo haukotuttamaan apulaista. Toisaalta joulutakin sisällä pitäminen loppui siihen paikkaan kun pukki ilmoitti jatkavansa matkaa seuraavien kilttien lasten luokse.
Koska jouluaaton ilma oli kovin syksyinen ja taivaalta vihmoi vettä koko päivän päätimme myös nauttia jouluaterian jo joulupukin vierailun jälkeen. Joulupöydässä oli herkkua monenlaista ja totta kai se perinteinen kalapöytä sai vatsani jo ihan pinkeäksi vaikka olin vannonut ettei niin tule tapahtumaan tänä jouluna. Aina sitä silti löytyy tilaa sille kinkulle, rosollille ja laatikoille. Jätimme jälkiruuan nauttimisen hautausmaalla käynnin jälkeen ja korvasimme makeanhampaan kolotuksen suklaalla kuinkas muutenkaan. Älkää edes kysykö paljonko olen popsinut suklaata tämän joulun aikana! Wiener Nougat vei taas kyllä voiton mutta onhan sitä kaikkea muutakin pakko maistella. Ja hei, minä unohdin jouluhaaste postauksesta Fazerin eriväriset marmeladikuulat. Ne kuuluvat myös ehdottomasti jouluun - mums ♥ Ykkösenä vihreät ja punaiset mutta muutkin kyllä maistuvat!
Joulupäivänä sama herkuttelu jatkui mutta ruokailupaikkana oli vain tällä kertaan minun kotini. Jälkiruuaksi valmistin jouluista rahkaa, johon tulee vaniljasokerin, kanelin, piparimurskan lisäksi myös granaattiomenaa. Ja totta kai itse leivottuja ja koristeltuja piparkakkuja ja joulutorttuja. Olin unohtanut aloittaessani jälkiruuan valmistamisen laittaa esiliinan suojaksi joten välillä käytiin sitten vaihtamassa toinen valkoinen pusero kun ensimmäinen oli ihan punaisten pilkkujen peitossa. En taida koskaan oppia kuorimaan granaattiomenaa siististi...
Tänä jouluna olen kuulkaas katsonut niin monta lastenelokuvaa etten edes muista niitä kaikkia. Risto Räppääjiä ainakin kaksi ellei kolme ja Niko Lentäjän pojan noin muutamia mainitakseni. Minulla on nyt ihan hallussa kuka on Pakastaja Elvi, Liukas Lennart ja Nelli Nuudelipää :) Kummitäti sai siinä leffojen lomassa myös kaikenkattavan selityksen hahmoista. Olen ihan RR-pro nyt!
Kun vieraat olivat lähteneet istahdin sohvalle seuranani hyvä joululahja kirja, lasi viiniä ja kasa suklaata. Ihana hiljaisuus ja hetken lepohetki ennen nukkumaanmenoa. Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma on todella koukuttava romaani. Suosittelen lämmöllä! Luulen, että tämän kirjan tulen lukemaan vielä toisen kerran...
Tapaninpäivän aamu valkeni aurinkoisena ja jotenkin todella keväisenä. Aamulenkillä linnut jo lauloivat ja valoa oli paljon ollakseen joulukuu. Tosin pakko myöntää, että olimme liikkeellä vasta 9 jälkeen. Mutta totuus on myös se, että päivä on pidentynyt jo kukonaskeleen verran... Ihana, valkoinen amaryllikseni oli avannut yhden pulleista nupuistaan ja se näytti niin uljaan kauniilta olohuoneen pöydällä. Hyasintit antavat vielä odottaa itseään ja sitä ihanan huumaavaa jouluista tuoksuaan. Tänä jouluna en ole vielä ehtinyt piipahtamaan Talvipuutarhassa nauttimassa jouluisesta kukkaloistosta mutta ehkä tässä viikolla joku päivä.
Aurinkoisen sään kunniaksi join pitkästä aikaa aamukahvet toppatakki päällä parvekkeella. Sitten taas siirryttiin isäni luokse joulupöytään herkuttelemaan. Teimme kyllä nyt illalla sen verran pitkän koiranlenkin, että ehkä muutamia kaloreita tuli poltettua. Toivottavasti teilläkin on ollut ihana ja rauhallinen joulu? Akkujen lataaminen pitkän pimeän kauden jälkeen on ihan tarpeeseen. Vaikka menen huomenna töihin niin tämä viikkohan on lyhyt ja sitten on taas uuden juhlan paikka.
