N´avetta ja Villa Nokkonen

Löysin sunnuntaina uuden aivan superihanan kahvittelupaikan. Pakko myöntää ettei ihan tästä Espoon lähinurkilta vaan peräti Sipoosta. Söderkullassa asuva työkaverini kertoi miten hyvää keittoa käyvät syömässä täällä perheen kanssa joskus viikonloppuisin ja samalla siellä voi kuulemma myös tehdä ostoksia pienessä lifestyle puodissa. Kotona kurkkasin sitten googlesta mistä paikasta on oikein tarkemmin kyse ja muistin, että Etanaellikin oli vieraillut täällä joskus. Nyt oli aika siis korkea aika suunnata myös Marjon matka kohti itää ja osoitetta Katajakalliontie 2, Västerskog.

LeipomoKahvila N'avetta ja lifestyle puoti Villa Nokkonen olivat matkamme päämääränä ja ihan nappivalinta sunnuntai päivälle. Se kahvittelu vaihtui sitten keittolounaaksi ja valikoimme porkkanasosekeiton vaikka makkarasoppakin näytti herkulliselta. Keiton kanssa sai ottaa leipää ja kahvi toki kuului mukaan myös. Pakkohan sitä oli ottaa "pikkuinen" kanelikierre puoliksi jälkkäriksi. Keitto samettisen hyvää - ihan täyskymppi! Paikka muuten kuhisi ihmisiä. Pyöräilijöitä, hieman hikisissä ja kuraisissa fillarointivaatteissa, perheitä jälkikasvunsa kanssa, vähän iäkkäämpiä pariskuntia ja nuoria aikuisia. Ovi kävi koko ajan ja kassalla tuntui välillä olevan ihan ruuhkaa.

Hyvän paikan merkki selkeästi!

Kahvilasta en juurikaan muistanut ottaa kuvia kun höpöttelimme ja söimme hyvällä ruokahalulla keittoa. Ai, niin se leipomokahvilan lasivitriini oli täynnä mitä herkullisempia tuotteita: pätkiskakkua, erilaisia piirakoita, niitä kaneli- ja vaniljakierteitä, korvapuusteja, lihapiirakoita ja vaikka mitä muuta. Moni myös haki leivonnaisia mukaansa kahvilasta. Olisin hyvin voinut ostaa jotain kotiinviemistä mutta unohtui siinä kiireessä kun piti siirtyä shoppailemaan sinne Villa Nokkosen puolelle :)

Täytyy sanoa, että harvoin pääsee näin pieneen mutta idylliseen lifestyle puotiin. Neliöitä paikassa ei todellakaan ollut monen monta mutta kaunis esillepano ja ystävällinen palvelu takasi sen, että myös siellä kuhisi. Ei onneksi ihan yhtä paljon ihmisiä yhtä aikaan sisätiloissa koska sinne ei yksinkertaisesti mahtunut 4-5 ihmistä enempää kerralla. Puoti oli osittain levittäytynyt myös pikkuisen talon ulkopuolelle.

Olin jo viikon verran ollut hankkimassa kotiin syyshortensian oksaa mutta Villa Nokkosesta löytyi Huiskulan leikkokukaksi kasvatettu syyshortensian kaunis oksa, jossa on vähän vaaleanpunaistakin mukana. Sain myös vinkin sen kuivattamisesta maljakossa olon jälkeen.

Villa Nokkonen oli pullollaan muuten ihania astioita mm. GreenGate, IB Laursen. Purkkeja ja purnukoita. Ihania verkko-ovellisia munakaappeja, joita olen kuolannut jo vuosia. Kynttilöitä, tekstiilejä ja mattoja. Erilaisia kaulahuiveja, joita on Villa Nokkasen Facebook sivun mukaan tullut vielä lisää. Rautalangasta taivutettuja pannunalustoja, salaatinkuivatus koreja.

Nämä sienijulisteet olivat syötävän hyvännäköisiä. Tosin kaikki julisteen sienet eivät taida olla syötäviä ihan oikeasti. Mietin kahden ostamani julisteen ripustamiseen noita puisia, kätevänoloisia julisteraameja. Sunnuntai löytyi enää vaakaraameja mutta tulossa oli kuulemma myös pystyraameja tulevalla viikolla vai oliko se seuraavalla. Kannattaa varmaan taas Villa Nokkosen Facebook sivun kautta seurata tilannetta ja uutuuksia.

Pyyheliinoja, serviettejä, kalkkimaaleja, kivoja koruja mm. vanhoista lusikoista taivutettuja sormuksia ja ihania nahkaisia rannekoruja jännällä kiinnityssysteemillä, jota en osannut ensin käyttää. Marjon matkaan lähti myös valkoinen nahkaranneke - kuvaa tulossa myöhemmin. Ostin myös IB Laursen pienen nelisnurkkaisen lautasen, jonka käyttötarkoituksena on "sormusten ja kellon levähdyspaikka" ennen niiden säilöön laittamista. Minulla on paha tapa jättää sormukset eteisen kaapin päälle, josta muutamiakin kertoja kiireessä ovat pyyhkiytyneet ties minne lattialle tai kaapin alle tai taakse. Nyt niille tuli varma levähdyspaikka....ja jää etsiminen vähemmälle.

Leikkokukkia oli sisällä sekä ulkosalla. Krysanteemeja, niitä ihania syyshortensia oksia sekä ainakin skimmioita näkyi olevan myynnissä. Varmaan muutakin mitä en huomannut. Parvekkeeni on muuten vielä ihan kesäterässä eli pelargoniat kukkivat samoin lobeliat. Markettoihin iskivät kirvat, joten ne raivattu nyt jo pois. Kohta kai sitä pitäisi täydentää edes jollain vähän syksyisemmällä ruukkuja.

En varmaan muistanut puoliakaan siitä kaikesta mitä Villa Nokkonen pitää sisällään. Kannattaa tehdä kahvitteluhetki Sipooseen ja samalla sitten tarkistaa itse paikan päällä myös Villa Nokkosen valikoima. Saattaa olla, että minunkin tieni tulee viemään sinne vielä tässä lähiviikkojen aikana koska pätkiskakkuakin voisi olla kiva maistaa LeipomoKahvila N'avettan puolella... MUMS!

Nyt jatkan laukun pakkaamista kahden päivän työreissua varten. Aamulla herätys klo 4.00 ja sitten sinivalkoisin siivin kohden Göteborgia. Toivottavasti Etelä-Ruotsissa on vielä kesäisempää kuin täällä meillä Suomessa. Yritän häätää puolittäin matkalaukussani makaavan russeliriiviön pois.

Hej, så länge!

Uudenkaupungin Vanhat Talot - osa 1

Nyt palataan kalenterissa pari viikkoa taaksepäin viikonloppuun 5.-6.syyskuuta. Viime kesänä huomasin Facebookin uutisvirrasta, että ystäväni Raumalta oli käynyt Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa. Katselin Ugin ihania taloja netistä ja siitähän se sitten virisi ajatus lähteä katsomaan niitä ihan livenä lauantai päivänä. Joten aamulla liikkeelle ja Turun kautta kohti Uuttakaupunkia aurinkoisen kesäisessä säässä. Ennustelin poutasäätä päivälle ja osuin oikeaan.

Koska olimme ensikertalaisina liikkeellä meillä ei ollut ihan tarkkaa käsitystä siitä missä lippurannekkeet tapahtumaan myydään mutta hieman kyseltyämme löysimme Uudenkaupungin kauppatorin lipunmyyntikojulle. Täällä tuli oranssinen ranneke ja tapahtumajulkaisu, joka sitten sisälsi sen tuiki tärkeän kartan. Saimme myös vinkin, että Ylinenkatu ja Alinenkatu sisältäisivät melko paljon katseltavaa. Päätimme kuitenkin ensin lähteä toiseen suuntaan ja vasta sitten opastetuille kaduille :) ai, miten niin espoolaiset naiset ovat omapäisiä...

Ensimmäinen talokohde oli entinen taidemaalari Arvid Liljelundin kotitalo, joka oli muutettu asunto-osakeyhtiöksi. Ihana vanha talo vuodelta 1850 tarjoaisi upeat puitteet asumiseen. Koska emme olleet ostamassa taloa tyydyimme vain ihailemaan miljöötä ja tutkimaan vanhaan asukaskirjaa. Tuntui hassulta lukea kirjasta, että vielä 1940-luvulla oli kirjattu ylös sarakkeeseen "Sääty, arvo, virka tahi ammatti" sana vaimo.... Talosta kiinnostuneet löytävät sen Oikotieltä.

Kohde 22 Hällfors / Kirkkokatu 1

Hällforsien kodin eteiskuistille astuessani ajattelin, että kuulen ääniä mutta kun kaikki muutkin kuulivat meren kohinaa niin totesimme, että tälle verannalle oli ihan varmasti piilotettu johonkin kaiutin. Hauska idea ja sopi tähän kauppalaivuri, kapteeni G.Erholmin rakennukseen vuodelta 1874. Ihanaa meriaiheista rekvisiittaa ja nuo pienet merimiespuvut olivat suloisia. Myös arvokkaampi kultakirjailtu empire istuinryhmä oli sijoitettu tilaan. Ehkä nämä olivat kapteenin jäämistöä....

Perheen kylpyhuone/wc tilan ovi ilmoitti selkeästi "Lak rykimäst". Onhan se nyt paljon selkokielisempää kuin punainen merkki, että varattu on joten älä riuhdo ovea :)Lounasmurrerunoilija Heli Laaksonen on tehnyt tätä loistavaa murretta tunnetuksi. Löysin muuten Uudenkaupungin sivustolta hauskan Pikkane murresanastontapane turistei varte. Ensi kerralla osaan sitten kysyä niitä pääsylippuja etsiessäni "Ei tääl mittän tori missä ol?"

Tämän talon isäntä keräilee selkeästi laivakoiria ja niitä näkyikin kaikkialla. Perinteisesti nämä laivakoirat on asetettu ikkunalle pareittain. Jos koirat ovat katsoneet ikkunasta ulos on se ollut merkki siitä, että talon isäntä on ollut merillä. Kun koirat ovat kääntäneet häntäpuolensa ikkunaan päin on talon isäntä palannut reissultaan kotiin. Nämä koira ovat peräisin jo Kuningatar Viktorian ajan Englannista. Koirien malleina on käytetty Cavalier King Charles -spanielia, joka oli kuningattaren lempirotu ja koirat valmisti Staffordshiren kuuluisa posliinitehdas.

Hällforsien talo on toiminut myös Uudenkaupungin Laiva Oy:n konttorina eli olisivatkohan nämä upeat kattopaneelit silloin rakennukseen asennettuja? Talossa oli paljon kauniita esineitä ja merihenkisyyttä joka puolella. Tuo majakkajuliste oli myös ihana.

Talon keittiöstä tapasimme emännän, jonka harrastus on puolestaan kerätä Muumimukeja ja -astioita. Olisi ollut hauska tietää paljonko Muumimukeja täällä mahtoi olla? Mukit roikkuivat kivasti lähellä katon rajaan asennetun hyllyn alapinnasta koukuilla ja hyllyn päällä sitten kauniita vanhoja Arabian kannuja. Ihanan nostalginen keittiö ja kaunis kattovalaisin myös.

Ylläolevaa kuvaa katsoessani muistin juuri, että minullahan on kellarissa isoäidin mökkijäämistöistä samanlainen puinen pullokori ja patenttikorkilla varustettuja pulloja. Olin tyystin unohtanut, että joskus pelastin tämän purettavasta liiteristä....pitänee kaivaa esille...

Hällforsien pihapiirissä toimii Pikku Putik niminen hurmaava puoti. Perheen tytär hoiti myyntipuolta tapahtuman aikana ja puodissa olisi ollut vaikka mitä kivaa ostettavaa. Merihenkisyys jatkui myös täällä ja laivatkoirat. Tässä perheessä osattiin arvostaa myös 50-luvun kauniita autoja ja pihalla oli kaksi viimeisen päälle yksilöä ihailtavana ja ihan oli "whitewall tyres" alla. WAU! Näillä olisi ollut kiva ajella vähän aurinkoisilla kaduilla ....

Huomasin muuten Pikku Putikin Facebook-sivuilta, että sunnuntaina 6.9. oli myynnissä ollut ihan mieletön klaffipiironki 270 eurolla! Onneksi en nähnyt tätä lauantaina koska eipä tuo ihanuus olisi mitenkään mahtunut autooni kotiin kuljetettavaksi :)

Pikku Putikin sisääntuloveranta on täynnä huikean ihania esineitä, joita on tyydyttävä vain katselemaan koska nämä eivät olleet myynnissä. Ja lisää laivakoiria.... Tässä vuoden 1854 rakennuksessa on muuten toiminut Ukin Laiva Oy:n konttori aikoinaan.

Kohde 9 Sjöblom / Alinenkatu 15

Uudenkaupungin upeimmin entisöidyt portit löytyvät varmasti tämän talon pihapiiristä. Keltaista, kultaa ja valkoista näyttävissä porteissa, jotka on kunnostettu vuonna 2012. Emme ensin meinanneet löytää kuvan porttia sillä se sijaitsee Myllykatu 6:den puolella. Sjöblomin talossa oli ihan huikean suuri kylpyhuone. Talon pihapiirissä kirpputori ja vohvelikahvio, joten pakkohan sitä oli lämpöisessä auringossa syödä kermavaahto-mansikkahillo-vohvelit.

Uusikaupunki tarjoaa paljon kauniita yksityiskohtia taloissa. Tässä talossa oli ikkunoiden päällä upeat kiemuraiset koristeet. Kannattaa katsella välillä myös ylöspäin huomatakseen tällaista kauneutta. Kaupungissa liikkuminen on helppoa ja kadut, joilla liikuimme olivat tosi lähekkäin.

Koti 3 ja 4 Helpiö / Blasieholmankatu 10

Tästä hurmaavasta pihapiiristä löytyi useampi sukupolvi Helpiöitä. Yhdessä talossa asusti Arabian keramiikkataiteilija, joka valmistaa keraamisia nukkeja ja enkeleitä työpajassa, joka löytyy myös pihapiiristä. Yhdessä tämän pihan taloista asuu myös Bonk-koneiden rakentaja perheineen.

Kauniiden talojen lisäksi Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumassa oli myös pihakohteita. Helpiöiden pihapiiriä ei oltu mainittu erillisenä pihakohteena mutta tässä puutarhassa oli kyllä kaikki kohdallaan. Ihana iso luonnonkivestä tehty pöytä, takorautaisia penkkejä, kulmikas huvimaja pihalla ja vihreyttä sekä kukkasia. Olisikohan tämä ollut joskus Suomen Kaunein Piha kisassa mukana?

Rakastan villiviiniä, jotka oli alkanut vähän jo punertaa syyskuun alussa. Tämä seinämä on varmaan nyt upean punaisen-oranssin-keltaisen sävyttämä. Villiviinejä näkee nykyään enää tosi harvoissa talojen seinillä. Villiviiniseinät ovat vaan niin nostalgisia!

Marsalkka Mannerheimin valokuva ja maalaus sekä ihana tapetti Helpiöiden talosta. Toivottavasti tässä talossa sai kuvata? En ainakaan huomannut kylttiä kuvauskiellosta. Tapahtumaan osallistuvat talot oli merkitty ilmapalloilla ja meille ensikertalaisille oli vähän vaikea löytää muutamia kohteita mutta varmaan jo ensi vuonna olemme enemmän kartalla tapahtumassa.

Jotkut olivat varustautuneet tapahtumaan omilla sisätossuilla mikä olikin ihan fiksua. Huomioikaa tossujen alkuperä.... :D Itse en jaksanut laittaa asuntonäytöistä tuttuja muovipussukoita kenkieni päälle joten tallustelin taas paljain jaloin. Saisinkohan kopioida tämän konstin ystävältäni? Jos ei ihan Haikko -tossuilla niin sitten Ikean vastaavilla ensi vuonna...

Muitakin koristeellisia ja kauniisti kunnostettuja portteja näimme matkamme varrella mutten kyllä kuollakseni muista mistä kohteesta tai kadulta tämä oli....kaunis silti!

Lisää postausta tulossa tapahtumasta kun saan kuvat purettua.

....to be continued....

Vilkaisu viikkokalenteriini

Tietokoneeni on takkuillut koko kuluvan viikon eikä toimi tälläkään hetkellä ihan sulavasti. Valokuvien lataaminen tänne Bloggeriin vie minuutteja joten jotain on nyt kyllä pielessä. Yleensä en urputa juuri mistään mutta olisi ollut kiva bloggailla tänne jotain mutta kun masiina vain surisee ja miettii....miettii...miettii.... eikä jutut sillä tavalla juurikaan edisty. Tietsikkani myös päättää puolestani mille sivuille se minut päästää tai milloin ilmoittaa kylmän viileästi "Tätä sivua ei voida näyttää." Toivottavasti ensi viikolla oma pc-tukeni ehtii auttaa tässä probleemassa...

Maanantaina käytiin järvellä ja russeliriiviö sai polskia vielä ihan kesäsäässä. Pääskyset ovat lähteneet jo aikoja sitten. Lintuparvia ja -auroja näkyy taivaalla joten kaipa se on kohta hyväksyttävä, että vuodenaika tulee vähitellen muuttumaan syksyyn.

Aloitin työviikkoni muuten melko erikoisella tavalla. Istuin Yleisradion aulassa maanantai aamuna kello 8.00 odottaen, että isäntäni tulee noutamaan minut. Selatessani uutisia netistä sisään tuli jotenkin tutun näköinen mies ja nostin katseeni sanoen samalla ihan vaistomaisesti "Huomenta". Avatessani suuni tajusin, että "big mistake huge mistake" mutta minulle vastattiin hymyn kera "Hyvää huomenta!" takaisin. Varmaan Alexander Stubb on tottunut siihen, että ventovieraat ottavat kontaktia mutta minua otti silti päähän vietävästi....

Tiistaina olin työmatkalla Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnassa. Verkatehtaan ulkopuolella istui ihmisiä terassilla auringossa syömässä lounasta. Mittarissa +18C joten ei huono päivä ollenkaan. Itse söin liian myöhään ja päänsärkyhän siitä tuli kun aurinkolasitkin oli unohdettu aamulla kotiin. 

Keskiviikkona nautin lounasta Sörnäisten Mokossa kun satuin olemaan siellä päin liikkeellä. Mokon salaattiannos on melkein liiankin suuri mutta hyvistä raaka-aineista. Pakkohan sitä oli aterioinnin jälkeen vähän kiertää kurkkimassa Mokon valikoimaa ja Marjon matkaan lähti....no, jätetään se vielä salaisuudeksi ja paljastetaan toisessa bloggauksessa.

Torstai iltana olikin erilainen iltatilaisuus tiedossa. Ystäväni Saija oli pyytänyt minut mukaansa Östersundomin kirkon muisteluiltaan. En ollut koskaan nähnyt tämän vanhan - nykyään muuten Helsingin vanhimman - kirkon sisätiloja joten kiinnosti kyllä lähteä kurkkimaan niitä.  Onhan tämä kappeli/kirkko myös todella suosittu vihkikirkko joten halusin nähdä sen myös itse sisältä. 

Tilaisuudessa puhui ihan huikea historian asiantuntija Kaarina Nazarenko, joka tiesi todella paljon asioita ja osasi samalla pitää yleisön hyppysissään koko ajan. Kirkon sisätiloissa kuvaaminen oli todella haastavaa pimeyden takia joten kuvia ette sieltä näe. Kiertelimme vielä hetken vanhalla hautausmaalla ennen kotiinlähtöä.

Tänään perjantaina vein aamusta auton huoltoon ja köröttelin töihin pienellä sijaisautolla. Olin varautunut siihen, että Länsiväylä kuhisee autoja kun julkinen liikenne seisoo mielenilmauksen takia mutta missään ei ollut ruuhkaa. Ehkä moni sitten piti etäpäivän eikä edes lähtenyt seikkailemaan kustannuspaikalle tänään. Tänään sitten ropisi, salamoi, satoi, paistoi aurinko ja tuuli. Kaikki muu taidettiin kokea paitsi räntä/lumisade.

Kastuin kotimatkalla ja päätin ostaa kaupasta jotain valmista ruokaa. Ystäväni (lue varsinainen kulinaristi ja kotikokki) oli hehkuttanut Facebookissa Atrian uutta samettista punajuuri-vuohenjuustokeittoa, josta hänelle oli jaettu Kampissa viikolla ilmaisnäyte. En olisi ikinä uskonut, että kirjoitan tänne blogiin ostoksesta ja vielä suosittelen maistamaan tätä keittoa. Ihan taivaallinen maku ja mukana ihanaa Juustoportin juustoa. En kokenut huonoa omaatuntoa vaikka keitto ei ollut itse valmistettu.

Hieman odottavat tunnelmat muuten tämän illan Vain elämää lähetyksen jälkeen.... Hyviä vetoja joukossa mutta jaksossa vähän alkukankeutta vielä. Varmaan paranee sarjan edetessä.

Huomenna kummitytön kanssa shoppailemaan joten  tyttöjen päivä tiedossa!