Hotel Manta of Helsinki

Perjantaina käynnistyi joka vuotinen Helsingin juhlaviikkojen monitaidefestari ympäri kaupunkia. Elokuun 15. oli jännä päivä myös siinä mielessä, että Tatzu Nishin surrealistinen Havis Amandan hotelli avasi ovensa suurelle yleisölle. Menin autolla hotellin ohi kahdesti päivän aikana ja manailin mielessäni miten hauskaa olisi ollut piipahtaa siellä jo avajaispäivänä mutta valitettavasti se vain ei mahtunut aikatauluihini silloin.

Eilen lauantaina pääsin sitten vihdoinkin kiipeämään hotellin portaita ylös ja pakko myöntää, että vähän perhosia oli vatsassa. Joitain kuvia hotellista oli ennakkoon näkynytkin mediassa ja olin itse seurannut sen rakentamista myös reaaliajassa netistä mutta se fiilis koko interiööristä kutkutti aivojani. Miltä tuntui nähdä Havis Amandan patsas silmästä silmään intiimissä sisätilassa? 

WOW efekti! Olin ihan myyty kun astuin sisälle tähän hotellihuoneeseen!

Se vappuaattona lakitettava pronssineito seisoi siinä silmieni edessä alasti katsoen olkansa yli. Poissa oli graniittinen suihkulähde, merileijonat ja vettä sylkevät kalat. Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin 1906 Pariisissa muovailema merestä noussut neito näytti jotenkin niin pieneltä ja haavoittuvaiselta tässä tilassa. Oudosti sen ylväys ja kainostelemattomuus olivat kokonaan poissa. Havis Amanda tuntui tässä tilassa paljon alastomammalta kuin silloin kun joukko ylioppilaita pesee sitä ennen lakitusta.

Havis Amanda kohosi muuten suoraan parivuoteen keskeltä joten mietin mielessäni miltä tuntuisi keskellä yötä törmätä neitokaisen kylmään pronssiseen jalkaterään kääntyessään vuoteessa? Jännä sijoitus paikka patsaalle mutta tähän varmaan liittyy Tatzu Nishin symboliikkaa. Tässä vuoteessa pitää siis nukkua melko siistin siveästi Mantan valvovien silmien alla :)

Ensimmäistä kertaa sitä myös näki ihan silmästä silmään tämän pronssipatsaan ja se jos mikä oli hämmentävä kokemus. Vaikka Havis Amandasta on lukuisia kuvia ei tätä katsetta näe alhaalta katsottaessa yhtään samalla tavalla. En yhtään ihmettele, että patsas on aikoinaan herättänyt paheksuntaa sillä sen vartalon muoto on kyllä melko keimaileva ja ilme jännä.

  

Hotel Manta of Finland on käytännössä katsoen yhden ison huoneen (40m2) ja kylpyhuoneen kokonaisuus. Istuinryhmä, parivuode, TV ja muutama tuoli muodostavat kalustuksen. Lisäksi on erillinen kylpyhuone/wc tila. Hotellihuoneessa on suuri ikkuna, josta näkee Kauppatorin yli Katajanokalle ja merelle herätessään aamulla Mantan jalkojen juuresta. Toinen pienempi ikkuna avautuu Espan puistoon ja Kappeliin päin. Kylpyhuonetilassa on opaalivärinen ikkuna, josta vain siivilöityy valoa tilaan.

Tatzu Nishi on suunnitellut myös huoneen seinillä olevan jännän uniikki tapetin. Tapetissa on todellista Suomi-symboliikkaa: Suomi-neito, Väinämöinen, Elias Lönnrot, järvenranta mökkeineen, mänty ja poro. Seinätapettiin ovat päätyneet myös lähialueet muiden patsaiden merkkihenkilöt J.L.Runerberg Espalta ja keisari Aleksanteri II Senaatintorilta. Äärimmäisen kaunis tapetti ja pidin värityksestä. Rajoitettu erä tapettikuosisia tuotteita on myynnissä lipunmyyntikojussa.

Hotellihuoneen kalusteet, matot ja tyynynpäälliset ovat Artekin tuotantoa ja mukaan on päässyt myös yksi Vitran tuoli. Tekstiilit puolestaan Vallilalta. Hyvin suomalainen maulla toteutettu hotellihuone.

Yöpyminen Hotel Manta of Finlandissa maksaa 130 euroa yöltä mutta valitettavasti siitä ei enää pääse nauttimaan. Kaikki yöt varattiin 30 tunnin aikana kun huoneet tulivat myyntiin huhtikuussa. Ainakin yksi tuttuni tulee yöpymään täällä syyskuussa.....olen vähän kateellinen :)

Hotellihuone on avoinna yleisölle 3 euron pääsymaksua vastaan klo 11.30 – 17.30 välillä. Alle 18 vuotiaat pääsevät ilmaiseksi sisälle. Hotelli on yöpyjien käytössä muun ajan.

Melkoinen huonehan tuo oli ja pidin siitä paljon. Elämys ja erilainen tapa tutustua tähän upeaan patsaaseen silmästä silmään. Netissä on käyty jo kiivasta keskustelua siitä miten Helsingin suosituin nähtävyys kehdataan laittaa piiloon useiden kuukausien ajaksi. On mietitty sen kustannuksia ja mitä muuta patsalleen tullaan tekemään. Tosiasiassa patsas restauroidaan tämän pop-up hotellihankkeen jälkeen ja se palaa taas meidän kaikkien ihailtavaksi paikalle, jossa se on seissyt jo kohta sata vuotta.

Kun Havis Amanda patsas aikoinaan pystytettiin Kauppatorille se herätti suurta närkästystä ihmisissä. Alastonta naispatsasta pidettiin siveettömänä ja kevytkenkäisenä symbolina Helsingin kaupungille. Sen naisvartaloa arvosteltiin anatomian vastaisena ja summaa, jolla patsas oli kaupungille hankittu (80.000 markkaa) kauhisteltiin. Nyt närästystä on herättänyt patsaan peittäminen hetkeksi ja se, että sen näkemisestä pitää maksaa. 

Comme çi comme ça - jokainen voi muodostaa oman käsityksestä mutta minä pidin tästä.

Flow tunnelmissa

Viime sunnuntaina pääsin kuin pääsinkin kollegani kanssa osallistumaan joka kesäiseen Flow tapahtumaan. Kiitos Kristina lipusta! Flow on yksi lempi festivaalini ja tämä taisi nyt sitten olla on viides kerta peräkkäin Suvilahdessa. Parina vuotena olen viettänyt siellä peräti kaksi päivää, viikko sitten vain yhden iltapäivän/illan mutta sitäkin paremman.

Pidän Suvilahdesta paljon sen sijainnin takia. Usein festarialueet ovat jossain jonne pitää erikseen matkustaa satojen kilometrien taakse mutta tänne pääsee vaikka metrolla tarvittaessa. Moni tulee fillareilla ja ihailen aina fillariparkkia ja sen melko villiä järjestystä festarialueelle kävellessä. Jos koko viikonlopun aikana Flowssa kävi 57500 ihmistä niin montakohan fillaria tuolla parkkialueella oli säilytyksessä perjantai-sunnuntai välisenä aikana?

Flow festivaalissa on kaikki rakennettu niin tyylikkäästi. Vanha teollisuusmiljöö luo omanlaisensa jännän taustan kaupunkifestarille ja mielestäni kaasukello on upea maamerkki Flow-alueella. Jaksan myös vuodesta toiseen ihailla 360astetta lavaa ja sitä intiimiä tunnelmaa, joka siellä saadaan aikaan. Tämä pallonmuotoinen lavarakennelma on myös iltavalaistuksessa todella komean näköinen. Punaiset ilmapallot kuuluvat myös Flowhun!

Myös erilaiset tilataideteokset - kuten vaikka kankaat tai graffitit saavat alueelle elävyyttä ja värikästä fiilistä ja minähän jos kuka pidän väreistä... :D

 

Ruokatarjonta Flowssa on myös ihan huipputasoa. Groteski gourmet burgereita kehuttiin ja kuolasin Kaartin hodarin ja hummerin listaa pitkään. Lopulta päädyin syömään kanavartaita, tofua ja kasviksia Twisted Street Kitchen kojusta. Hyvää oli! Monilla kävijöillä näkyi käsissään myös todella herkullisen näköisiä Vitaline rahkabaarin rahka-annoksia marjalisukkeilla. Chjokon suklaata olisi myös ollut tarjolla. Muistatte varmaan kun tein postauksen tästä Krunikan kivenjalka suklaapajasta.

Suurin osa alueesta on asfaltoitu joten vaikka sataisi maa ei muutu kuravelliksi kenkien alla. Bajamajat on siistejä vaikka jonot niihin ovat joskus melko pitkiä ja kunnon käsinpesut paikat löytyvät. Alueella kaikki toimi ja vaikka jonot ruoka- ja juomapaikkoihin olivat aika ajoin melkoiset kai mielestäni sujui. Kännykän latauspaikat olivat varsinaisia "rukoilupaikkoja" - "voi kun mun gsm latautuisi vähän nopeammin..."

 

 

Champagne bar on aina must juttu kuten siis tänäkin vuonna. Kippis ja kulaus :)

Myös Flow meikki olisi ollut mahdollista ottaa kasvoilleen.

 

 

 

Musiikkitarjonta taas ihan huippuluokkaa. Jos olisin ollut jo perjantaina olisin varmasti kuunnellut ihan haltioissa Jessie Waren suloista ääntä. Mutta nyt pääsin sunnuntaina katsomaan jo toistamiseen pirteän, upea äänisen Janelle Monae esitystä, joka sai yleisön ihan villiksi. Melkoinen energiapakkaus ja näin hänet ensimmäisen kerran pari vuotta sitten Flowssa. Silloin vain osan konsertista mutta teki melkoisen vaikutuksen minuun jo silloin.

 

 

 

Sunnuntai illan päätti hiphop yhtye Outkast, joka teki 20-vuotisjuhlapaluun ja päätti Flown päälavalla. Koska minulla oli todella aikainen herätys maanantai aamuna ja ajo Turkuun emme edes voineet kuunneella Outkastin loppuun saakka.

 

 

Ensi kesään ja uuteen Flowhun :)

 

 

 

Elokuun illat

Ilmat jatkuvat edelleen helteisen kuumina vaikka olemme siirtyneet jo elokuun puolelle ja ensi viikolla alkavat koulutkin. Pienin kummityttöni aloittaa koulutien ja nyt kyllä vähän kummitätiäkin jännittää miten tämä iso askel sujuu tyttösen elämässä. Olimme eilen monta tuntia Linnanmäellä nauttimassa vielä lomasta ja viimeisistä vapaista. Niin näytti olevan myös moni muukin sillä jonot laitteisiin olivat melkoiset ja jonottaminen vähän stressasi pikku neitiä. Pakolliset hattarat, pehmikset, burgerit ja metrilakut syötiin sekä pyörittiin vaikka missä laitteissa. Kiva päivä ja naurua riitti :)

Olin ajatellut tehdä postausta parvekkeeni viidakkofiiliksestä kuten viime kesänäkin mutta niin moni kasvini on kärsinyt siellä kuivuudesta vaikka kastelenkin niitä päivittäin ahkerasti, että päätin tässä vaiheessa tehdä ilta/yöpostauksen niin kaikki ruskeus ja kuivuus ei näy teille lukijoille. Saatte myöhemmin nauttia sitten parveekkeen kukkaloistosta kun olen saanut vähän elvytettyä tiettyjä kasveja :)

Elokuun illoissa on parasta se hämäryys, joka vähitellen muuttuu pimeydeksi. Ilma on edelleen lämmintä ja voi istua ulkona nauttimassa vaikka lasillisen ja katsomassa täysikuuta. Valkomusta pitää huolen vartioinnista ja pienikin risahdus saa sen valpastumaan ja tarkkailemaan mitä pihalla tapahtuu. Ajattelin tänä kesänä korvata marketat kiinanneilikoilla mutta onpa niistäkin osa tallautunut pienen vartijan tassujen alla päivystyspaikalla vähän lyttyy. No, pystyn elämään tuon asian kanssa ja turvallisuus ennenkaikkea on tärkeää :D

Olen tässä nyt jo muutamana iltana sytyttänyt valkoisten pallojen valosarjan, jonka ostin aikoinaan Ikeasta. Lisäksi vielä paljon kynttilälyhtyjä ja tunnelmallinen viherhuoneeni on valmis. Siinä saattaa hyvin vierähtää tunti jos toinenkin kun ihailee kuuta ja nauttii hyvästä seurasta, ruuasta ja juomasta.

Tänä iltana nähtävä täysikuu on muuten tämän vuoden superkuutamoista kaikkein kirkkain joten sitä ihailemaan kaikki sitten iltasella. Tästä linkistä lisätietoa mikä superkuu on klik.

Hyvää sunnuntaita ja nauttikaa!

Pienen pienen kivitalon vohvelit

Jos minua pyydettäisiin nimeämään joku tamperelainen nimikkoherkku se ei todellakaan olisi mustamakkara. Olen kerran maistanut Tapolan mustamakkaraa Laukotorilla  ja se on jäänyt yhteen ainoaan haukkaukseen joten pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi niiltä lukijoilta, jotka rakastavat mustamakkaraa. Minulle oli varattu gourmet elämys torilla puolukkahillon ja kylmän maidon kera mutta syömättä jäi mustamakkarani!  

Itse valitsisin mieluummin pieneksi huikopalaksi Ojankadun Vohvelibaarin suolaisen vohvelin. 

Kahvila sijaitsee todella pienessä ja vanhassa (talo jo vuodelta 1926) kivitalossa. Itse kahvila käsittää vain yhden huoneen, johon on saatu silti mahdutetuksi myyntipöydän lisäksi pieniä pöytiä ja leppoisa lukunurkkauskin sohvalla. Kesä aikana voi toki istua muutamalla terassipaikalla mutta joskus talvella kun kahvila on täynnä väkeä talvitamineissaan on siellä melko hektinen tunnelma.

Tampereen Vohvelikahvila siis tarjoilee suolaisia vohveleita, joista ehdoton suosikkini on sienillä höystetty vohveli. Viereisessä pöydässä herkuteltiin vuohenjuustovohveilla, jossa lisäksi mukana tomaattia ja pestoa. MUMS - näyttipä sekin hyvältä. Täytteitä vaihdellaan myös vähän sesongin mukaan ja myös Vohvelikahvilan Facebook-sivuilla ihmiset ehdottavat uusia makuyhdistelmiä vohvelibaarille kokeiltavaksi.

Ja olihan sitä pakko ottaa sitten vielä jälkiruuaksi makea vohveli, jossa myös huomattavan paljon vaihtoehtoja. Kun itse kävin vohvelikahvilassa ei mansikkasesonki vielä ollut kunnolla alkanut mutta nyt viime viikkoina on makeita vohveleita saanut nauttia tuoreiden mansikoiden ja vaniljajäätelön kera. Marjon matkan kruunasi mansikkahillolla, kermavaahdolla ja nonparelleilla koristeltu vohveli. Ihanan rapeita ja todella maistuvia molemmat vohvelit ja ystävällinen palvelu kuten aina.

Tampereen Vohvelikahvila tarjoaa myös hyvää kahvia tai vaíhtoehtoisesti teetä sekä toki myös virvoitusjuomia. Vohveleita saatavana myös vegaanina, gluteenittomana ja laktoosittomana - tästä plussaa paikalle.

Ehdottomasti suosittelen piipahtamaan tässä idyllisessä miljöössä. Ja voihan sitä ensin syödä siellä Laukontorilla suolaista jos pitää niistä verimakkaroista ja tulla tänne jälkkärille. UGH - olen puhunut :)