Kirje Thomakselta

Muistatteko kun viime keväänä suunnilleen näihin aikoihin postasin ihastuksestani Thomakseen? Jos tämä kirjoitus on mennyt ihan totaalisen ohi teiltä rakkaat lukijani niin tästä linkistä pääsette näkemään tarkempia yksityiskohtia ihanasta rakkauteni kohteesta :)

Viskelin hetki sitten keittiön lehtikorina toimivasta pärekoristani pois ylimääräisiä sanomalehtiä, mainosposteja ja ilmaisjakelulehtisiä löytäen samalla sieltä Thomakselta jo maaliskuun alussa minulle tulleen "kirjeen" joka oli joutua melkein paperinkeräykseen tässä siivousvimmassani!!!!

UPSISTA....miten ihmeessä en ollut huomannut sitä kun se on tullut? 

Big mistake - huge mistake!!!! Pakko myöntää, että joskus eteismatolla on kyllä sellainen postiröykkiö kotiin tullessa, että jotain tärkeää siis saattaa mennä ohi suun.

Onneksi löysin kirjeen nyt sillä Thomas vinkkasi, että hänen mallistoonsa on tullut jotain uutta ja erilaista -  Karma Beads collection. Lisäksi kirjessä mukana oli 19€ lahjakortti, jolla saisin lunastaa itselleni yhden Karma Beads helan mahdollisen koruostokseni yhteydessä.  

Kyllä se Thomas on ihana <3 

Karma Beads helavalikoimassa on 72 erilaista helaa. Heloista voi sitten koota omanlaisensa hyvää karmaa tuottava yhdistelmän ranteeseen tai kaulaan. Minua alkoivat heti kiinnostamaan ainakin tuo turkoosinvärinen auringonkukka, hopeinen aurinko ja lohikäärme hela. Ja tuo kivillä varustettu pääkallohela olisi myös melko rock! Pääkallo näyttää rajautuneen kuvani ulkopuolelle mutta niitä on ihan kaksin kappalein ja melko ärhäköitä. Ostihan juuri sen pääkalloilla varustetun ChillNorwayn silkki tunikankin Country Whiten kantisillasta :)

Näistä voisi sitten valita oman karmasta kulmakivet:

kivet & helmet, hopeiset, glamourit ja kapinalliset :)

Nyt sitten toivotaan, että näitä Thomaksen Karma Beads oston yhteydessä tarjoamia heloja vielä olisi jossain Thomas Sabo myyvässä liikkeessä pääkaupunkiseudulla. Ainakin Stockalla on ihan oma osastoa joten sinne voisi suunnata ensimmäiseksi.

FIND YOUR OWN KARMA

Pakko jatkaa keittiön siivousurakkaa jotta saan sen valmiiksi ennen kuvun alle sukeltamista. Joudun nöyrästi myöntämään, että ihan olen koukussa Under the Domeen ja Barbieen ;)

Tiistain tuumailuja

Tänään aloitin aamun nostalgisesti vanhalla kunnon Weetabixillä. Sanotaanko näin, että olen tässä kokeilussa vähän mainoksen uhri ja nyt aion popsia seuraavat viisi aamua peräkkäin näitä ja raportoida sitten miltä tuntuu. Tiistaina nämä "kakkuset" saivat seurakseen kuorittuja sharoneita ja banaania sekä tilkkasen maitoa turvotakseen. Tuli siinä mutustellessa ihan lapsuus mieleen...

'

Hyvin alkanut aamuni sai sitten takapakkia puoliltapäivin kun nappasin ensimmäisen "lottovoittoni" varmaan kuuteen seitsemään vuoteen. Kun kurvailin hammaslääkärille näin syrjäsilmällä kaksi parkkipirkkoa partioimassa jossain kadunkulmassa ja ohiajaessani mietin "eipä olekaan sakkoja tullut vuosiin". Ei olisi pitänyt ajatella näin sillä kun poski puutuneena ja huuli roikkuen palasi autolle reilun tunnin kuluttua niin mikäs se siellä pyyhkijänsulan alla heiluikaan iloisesti tuulessa - SAKKOLAPPU!!!! KÄÄK....olin asettanut parkkikiekon kiireessä ilmeisesti väärin tai kiekkoon asetettu aika oli liikahtanut eteenpäin kun viskasin kiekon koelaudalle lähtiessäni.

Sakkohan siitä oli sitten napsahtanut :(

Elokuvaillan sijaan päätinkin viettää loppu tiistain kotosalla ja se on oikeastaan ihan oikein minulle kun Hulda Huolettomana päätin heittää 60 euroa taivaan tuuliin. Harmittaa....ja jäi se leffakin näkemättä mutta otin tämän vähän kuin "rangaistuksena" itselleni. :) Päätin ja vannoin pyhästi, että hankin uuden ja paremman parkkikiekon maksaessani sakkoa hetki sitten muristen.

No, koiruuden kanssa tehtiin pitkä lenkki lumisessa maisemassa ja Minnie tuntui nauttivan siitä, että emäntä olikin kotosalla hänen kanssaan koko illan. LähiSiwassa törmäsin mieshenkilöön, joka iloisesti tervehti minua vaikka en kyllä itse tunnistanut ollenkaan kuka hän mahtoi olla? Jäi nyt sekin sitten kaivelemaan. Olen miettinyt pääni puhki kuka tämä miekkonen voisi olla ja otin yhteyttä jo kummityttöni äitiinkin poissulkien yhden meistä kummeista mutta mysteerimiehen identiteetti on edelleen hämärän peitossa.....

Outo tiistai päivä kaiken kaikkiaan vaikka terveellisesti alkoikin. Onneksi kotona voi vielä hyvällä omallatunnolla poltella tuikkukynttilöitä ja pakko tunnustaa, että ostelin eilen jo vähän keväisiä ruukkunarsisseja, jotka mahdollisesti siirtyvät parvekkeelle loppuviikosta vai pitäisikö vielä odotella hetki? Joko teillä on parvekkeella/terassilla/patiolla sipulikasveja vai vieläkö olisi oltava maltillisesti kukat sisällä?

 Keitän nyt kupillisen teetä se rauhoittaa hyvin mieltä :)

Eksotiikkaa ja väriä roppakaupalla

Vein lauantaina auton pesuun ja sisätilojen siivouksen joten minulla oli aikaa ruhtinaalliset puolitoista tuntia kulutettavaksi kauppakeskus Sellossa. Koska ruokaostokset oli jo aiemmin tehty päätin pistäytyä Indiskassa ihan VAIN katsastamassa kevättuulia. Muistan vuosien takaa kun Ruotsin risteilyillä poikettiin Indiskan megaliikkeessä Tukholman Drottninggatanilla ja pyöriteltiin päätä sille tavaramäärälle ja kaikelle uudelle ja niin ihmeellisen eksoottiselle mitä Suomessa ei vielä ollut.

Indiskalla on muuten melko mielenkiintoinen historia ja tästä linkistä pääsette kurkkaamaan sitä tarkemmin. En olisi itse uskonut, että tämä yritystoiminta on aloitettu jo vuonna 1901. Minusta Indiska on ollut Suomessa jo kauan aikaa mutta yrityksen nettisivuilta selvisi sekin, että vasta 2000-luvulla on laajennettu sekä Suomeen että Norjaan. Muisti tekee tepposia.

Ai, miten ihanan herkullisia esillepanoja taas jälleen kerran!

  

Pidän Indiskan eksotiikasta ja ennen kaikkea värien ystävänä tuotteiden värikkyydestä ja boheemista tyylistä. Juutuin taas jälleen kerran ihailemaan koristetyynyjä, jotka olivatkin  -20% alennuksella.

Minun pitää aina hillitä itseäni nähdessänii kauniita tyynyjä. Tätä ongelmaa ei olisi jos Indiskassa myytäisiin vain pelkkiä tyynynpäällisiä koska joka kerta en tarvitsisi myös uusia sisätyynyjä. Olen tiedustellut (taisi olla juurikin Sellon liike) enkö voisi ostaa vain päällistä ja olen saanut vastauksen, että Indiskan politiikan mukaan myydään aina kokonaisia tyynyjä. Tyynyjä ei ole pakko ottaa tarvittaessa mukaansa jos niitä ei tarvitse mutta tuotteet on hinnoiteltu siten, että ostat sekä tyynyn että tyynypäällisen tarvitsit sisätyynyä tai et.

Koska itse haluan vaihtaa kotona tekstiilejä aina vuodenaikojen ja fiilisten mukaan minun tyynyvimmallani hukun kohta tyynyihin ja toivonkin sydämestäni, että Indiska alkaisi myydä myös pelkkiä tyynynpäällisiä meille tyynyhamstereille :) On pakko myöntää, että minulla on jo kellarissa kaksi Ikean sinistä kassia täynnä tyynyjä....

Tuttua paisley-kuviointia lakanoissa ja tyynyissä. Jännän pastelliset väriyhdistelmät tässäkin ja olisi tehnyt mieli heittäytyä tuohon sängylle hetkeksi unelmoimaan jostain lämpimästä paikasta :) Osa Indiskan kevään tuotteista on selkeästi romanttisen runollisia ja kankaissa näkyi kukkia, kasvavia lehtiä, lintuja ja perhosia.

Toisaalta Indiskan kevään toinen puoli on äärimmäisen värikylläinen ja myös erilaisia raitoja oli yhdistetty tähän rohkeampaa teemaan. Yllättäviä kuvioita ja väriteemoja oli yhdistetty keskenään ja paljon näkyi korallia, punaista, vihreää, turkoosia (AAH yksi lempivärini).

Värikästä Bollywood-meininkiä sekä tuhannen ja yhden yön tunnelmaa voi mielestäni olla aina pieni ripaus omassakin kodissani. Olen miettinyt omaa tyyliäni kodin sisustuksessa ja siinä on kyllä selkeästi juuri Indiskan mentävä kolo. Ehkä minun kotini on twisti useista erilaisista tyyleistä.

Perinteistä skandinaavista tyyliä pohjalla maustettuna sitten vaikkapa boho chic vaikutteilla. Toisaaltaan kodissani on myös vanhoja (lue: antiikkia esineitä) ja huonekalumaailman klassikoitakin eli jonkun mielestä varmaan melkoinen sekametelisoppa mutta itse viihdyn ja se on tärkeintä.

Kodikkaassa kodissa on mielestäni kerroksellisuutta eli kaikkien huonekalujen ei suinkaan tarvitse olla samaan aikaan hankittuja ja upouusia. En pidä liian kliinisistä sisustuksista, joissa ei ollenkaan näy "elämisen meininki" enkä kodista, josta puuttuu se kodikkuuden henki. Nämä ovat nyt niitä henkimaailman juttuja eli kodissa joko viihtyy tai sitten ei mutta meillä on erilaisia makuja ja mieltymyksiä eikä minun olekaan tarkoitus viihtyä kaikkialla. Pääasia on, että omassa kodissaan viihtyy siellä asuva ja kokee sen hyväksi paikaksi.

Tämän lintutyynyn jättäisin itsekin hyllyyn eli se vaikutti minusta vähän hyökkäävältä koukkunokkineen eikä siis päätyisi Marjon sohvalle tarkkailemaan :)

 ´

Minä tyydyin vain tällä kertaa ihailemaan näitä kevään värikkäitä uutuksia ja laitoin mietintämyssyyn tuolta parikin kutkuttavaa väriläiskää uusiksi tyynyiksi. Sisustustekstiilit jäivät siis tällä kertaa ostamatta ja mutta vaatepuolelta tulikin sitten tehtyä ihan urakalla hankintoja. Se onkin sitten ihan oma tarinansa joten palaamme siihen tässä lumien sulaessa.

Nyt lenkille koiruuden kanssa :)

PS. yksi miespuoleinen hyvä ystäväni kysyy aina "Kävitkö siellä hippikaupassa taas?" LOL ei Indiskasta nyt hippikauppaa saa eikä minunkaan kodissa pala suitsukkeet, joiden tuoksua muuten inhoan koska saan niistä päänsäryn.

Kevätlinnut keittiössä

Vaikka luonto ottikin vähän takapakkia eilen ja lumipeite tuli takaisin meillä keittiössä on kevätlintuja jo sirkuttamassa. Kävin eilen Indiskassa (tästä tulossa ihan omaa postausta kohta) ja sieltä nämä linnut lennähtivät Marjon keittiöön. 

Tänä aamuna aamiaispöydässä nautittiinkin poikkeuksellisesti teetä ihanan suuresta teekupposesta. Yleensä arkiaamuisin on saatava kahvia muutama mukillinen herättelemään ja avaamaan uniset silmät. Tosin näin keväällä valon lisääntyminen saa minut kyllä heräämään jo ennen Lumian vaativaa pirahdusta. Myös karvavekkari pitää huolen siitä ettei todellakaan nukuta liian pitkään kun kevät ja kesä alkavat lähestyä. Joku nimittäin aloittaa vaativan kävelyn ympäri makuuhuonetta kynsien rapistessa parkettia vasten ja ylösnousua voidaan myös tehostaa äärimmäisen sitkeällä tuijotuksella sängyn vieressä. Auta armias jos satut ihan pikkuisen raottamaan silmäluomiasi niin sitten ei todellakaan enää ummisteta niitä uudelleen. Aamuisin on parempi "leikkiä kuollutta" jos haluaa hetken loikoilla - muussa tapauksessa peli on menetettty ja nouset ylös väsytti tai ei :)

Teehaudutin/siivilä on vuosien takainen löytö myös Indiskasta ja on tainnut täällä blogissa jo vilahdella aiemminkin. Teesiivilä on kuin miniatyyrikopio minun kirpparilta hankkimastani Kupittaan Saven teekannusta väritystään myöden. Teekannun löysin Vermon kirppikseltä vuosia sitten. Ihana turkoosi värisävy miellytti silmää eikä kannu ollakseen Kupittaan Saven tuote ollut edes kovin kallis. Teekannun nokassa on pienenpieni halkeama mutta pystyn elämään sen kanssa :)

Olen onnistunut löytämään kirppikseltä myös myös saman värisiä Kupittaan Saven lautasia, joita nyt jouluhässäköissä rikoin yhden. Harmittaa mutta ovathan astiat käyttöesineitä eli nyt on vain metsästettävä uusi jostain tilalle. Säästin kyllä lautasen ja harkitsen sen "elvyttämistä" mutta katsotaan nyt....

Puinen aasialaisvaikutteinen tarjotin on isoäidin jäämistöistä minulle tullutta ja pidän siitä ihan älyttömän paljon. En ole koskaan missään nähnyt vastavaa ja tarina ei kerro miten se on isoäidille kulkeutunut. Pohjassa on tarra Made in Japan, joten mikään kovin vanha tuote se ei varmaan ole mutta minulle rakas esine ja paljon käytetty.

Teekupin kanssa eilen samaan pakettiin sujahti Indiskasta myös lehden mallinen keväänvihreä pieni lautanen, jossa teehaudutinta/teepussia voi sitten pitää. Kassiin pääsi myös "vähän muutakin" mutta siitä sitten tuonnempana enemmän....

Taidan nauttia vielä toisen kupillisen höyryää teetä ja kahlata Hesaria vielä rauhassa läpi. Lunta näyttää taas vihmovan taivaalta joten toivottavasti tänne jo muuttaneet kevätlinnut eivät nyt ihan kylmety tuolla ulkosalla.

Kevät keikkuen tulevi joten no worries folks :)

Slow down and take it easy

Löysin youtube syövereistä eilen ihan sattumalta itselleni täysin uuden singer-songwriter tuttavuuden. Tämän mielettömän mahtavalla äänellä varustetun naisen taitelijanimi on Imany. Naisella on upean äänen lisäksi hyvin ainutlaatuinen tyyli – hän yhdistää keskenään folkin, soulin ja bluesin. Voitte arvata mikä musiikki on soinut kotona eilisestä illasta lähtien ja olen ihan fiiliksissä.

Tämä lauantai on mennyt laiskotellessa ja nauttien vapaapäivästä sekä alkaneesta viikonlopusta. Aamulla havaitsemani lumimäärä vähän muutti päiväni suunnitelmia mutta ei se haittaa ollenkaan. Joskus on hyvä vain olla paikoillaan :)

Ostin kaupasta tuoreita hedelmiä ja niistä tulee hyvää herkkua rahkan kanssa tai ihan sellaisenaankin on kiva napsia värikkäitä ja herkullisia tropiikin antimia :) Uunissa hautuu lohifile joten kokkailukin on äärimmäisen helppoa tänään.

Shamppanjaa ja vaahtokarkkejakin olisi tarjolla jos ihan villiksi päättää heittäytyä. POKS!

Koirat ja eläimet muutenkin osaavat lepäilyn ja rentoutumisen jalon taidon. Katsomalla omaa valkomustaa russeliriiviötäni sitä huomaa mitä on todellinen elämisen sietämätön keveys vai mitä tuumitte tästä rennosta päiväunosten ottajasta :) Mikään ei herätä tätä unista koiraa, joka välillä varmaan näkee jotain takaa-ajo unta rusakon kanssa kun sen tassut liikkuvat edestakaisin ja vaimeaa hakkumista tulee kuonosta.....höpsö <3

Vielä loppuun pieni Imanyn fiilistely....jumalainen ääni :) Soljuvaa, kaunista, eteeristä, mystistä, puhuttelevaa, helppoa, tunteellista, vaivatonta....adjektiivejä voisi luetella vielä lukemattomia. I love her voice!

Have a relaxing eve my friends <3

25 pairs of shoes in 1 box

Kevät saa kirpparit aina pullistelemaan tavaroita kun kodeissa siivotaan nurkkia ja komeroita kaikesta turhasta tai ylimääräisestä tavarasta. Omat vaatekaappini ja verkkokellarikomero odottavat myös sitä, että osa jo lajitelluista tavaroistani vain siirrettäisiin myyntipöydälle tai vaateripustimiin ostajien iloksi. Myönnän, että kiireiltäni (lue: saamattomuuttani) en ole ehtinyt ottaa mistään kirpparipaikkaa. Olin jo "menossa" Kattilahallin kirppikselle Suvilahteen mutta heräsin tapahtumaan liian myöhään ja paikat oli jo kaikki varattu. Suvilahden seuraavakin kirppis 30.3. on netin mukaan loppuunmyyty!

Pidän itse enemmän siitä, että pääsen myymään tavaroitani suoraan ostajille mutta totta kai myös itsepalvelukirppikset ovat todella kätevä vaihtoehto. Itsepalvelukirppiksistä olen suosinut Akselia Mankkaalla ja pitänyt sitä hyvänä myyntipaikkana. Kaivarin Kanuunaa en ole vielä koskaan kokeillut myyjänä ja se kutkuttaa myös mieltäni. Toisaalta tuntuu vähän hassulta lähteä Espoosta raahaamaan tavaroitaan Kaivopuistoon koska itsepalvelupöytää täytyy käydä säännöllisesti täydentämässä. Sain emailkutsun tulla tutustumaan Omakirppis Kaboomiin mutta en valitettavasti ole vielä ehtinyt poiketa sinne sisälle saakka - ohi olen ajanut kerran. Näyttää sijaitsevan siinä viistosti entistä Valtterin kirppistä vastapäätä Aleksis Kiven kadulla. Terveisiä vaan kassapojille - Toni ja Felix - että tulossa ollaan kun keritään :)

Myyrmäkihallin kirppispöydät tulevat varattaviksi 1.4. alkaen ja siellä on kyllä käynyt myös myynti hyvin ja tavara liikkunut kiitettävästi. Miinuksena hallille on sen ikävä valaistus, joka tuppaa aiheuttamaan minulle melko varmasti migreenin kirppispäivän päätteeksi. Myös Vermon Konttitori aloittaa taas perinteisesti toukokuussa Vermon parkkipaikalla. Vermon etu on se, että tavaroita ei tarvitse kantaa kun oman auton saa ajaa viereiseen parkkiruutuun ja myynti tapahtuu toisesta parkkiruudusta. Ihan älyttömän kätevää sanon minä! Hietsun kirppis on toki se legendaarisin paikka vaikka viime kesänä en siellä myyjänä käynyt kertaakaan. Hietsun kansainvälistä meininkiä ei valitettavasti löydy muualta ja uskon, että monet minunkin tavarani ovat sieltä myytynä matkanneet Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kierrättäminen on älyttömän hyvä juttu ja kirppareilla kiertämistä ostajana tulee harrastettua säännöllisen epäsäännöllisesti mutta kun aika ja paikka tulevat kohdalle pujahdan sisälle ja alan metsästämään aarteita. Kuvitelkaa miten iloiseksi tulin kun kiertelin kirpparilla Kaivarin Kanuunassa viime viikolla ja löysin laatikon, joka sisällä oli 25 paria kenkiä? Ihan superlöytö mielestäni ja kokonaisuudella oli hintaa vain viisi euroa. Olisi ollut todella sääli jättää tätä saalista jollekin toiselle aarteenetsijälle ja Marjon matkaan lähti :)

Onnistuin siis lunastamaan itselleni muistipelin nimeltään Match a Pair of Shoes Memory Game hurmaavan pinkissä laatikossa. Laatikon sisällä on 25 paria ihanan kauniita kenkiä muodin eri aikakausilta. pienen pienessä oikean kenkälaatikon näköisessä laatikossa. IIK!!!! 

Kengät kortteihin on valittu MoMan (Metropolitan Museum of Art, New York) kenkäkokoelman helmistä. Googlailin juuri MoMan sivuilta, että siellä on melkoisen kattava kenkäkokoelma....

Korteissa mm.Victorin korokepohjasandaalit 1940 (näistä tulee jotenkin mieleen Lady Gaga),

Dasaje do Brasilin huikeat korokepohjakengät tolppakoroilla 1973, YSL mustat hapsu/sulka peeptoet piikkikorolla 2004 ja Charles Jourdan keltaiset slingbackit 1965.

Entäs laventelinsiniset satiiniset iltapuku Manolot Blahnikit 1990 luvun alusta tai huikeat Portrait kengät by Vivienne Westwook 1990 ärhäkässä aniliinissa?

RRRAUGGG.....rock asennetta ja niittejä DG sandaaleissa vuodelta 2003! Salvatore Ferragamon huikean väriraidoitetuilla korokepohjilla vuodelta 1938 on takuulla saanut olla tarkkana etteivät nilkat pääse nyrjähtämään :)

Salvatore Ferragamon 1938 toiset korokepohjalliset sandaalit on saaneet hauskan mustavalkoisen filigraanikuvioinnin. Iltakengät by Roger Vivier vuodelta 1960 on varustettu sisäänpäin kääntyvällä korolla, jota nähdään tämänkin kevään kengissä.

Vähän maltillisempaa ja tavanomaisempaa korkoa näissä Mario Valentinon 1955 ja Palter DeLiso Incin 1951 kengissä :) kauniin klassisia malleja molemmat.

Ai, että sormeni jo syyhyävät pelata tätä muistipeliä ja tyttöjen ilta tiedossa tämän tiimoilta selvästi. Muistista on pidettävä huolta ja aktivoitava mieltä joten kenkämuistipeli oli oivallinen ostos tällaiselle kenkäfriikille.

Koska hienot ja vastuuntuntoiset naiset eivät kävele luontoa saastuttava muovikassi kädessä ostin Kaivarin Kanuunasta toisesta myyntipöydästä punotun helmiolkahinnoilla varustetun aniliinin laukun, joka vilahtelee kuvissa taustalla. Siihen mahtui juuri ja juuri tämä kenkälaatikkoni ja laukulle on varmasti käyttöä ensi kesänä hippelöissä ja hinta myös viisi euroa.

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! Kyllä se huomiselle luvattu lumi sulaa...

Tove 100

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta kirjailija ja kuvataiteilija Tove Janssonin syntymästä. Jos Tove Janssonin tuotanto ei muuten ole tuttua niin ainakin Muumit kaikki suomalaiset tuntevat :)  Sain eilen jo esimakua Ateneumissa huomenna yleisölle avattavasta Tove Jansson -näyttelystä kun Ateneumin ystäville oli järjestetty ennakkotutustuminen näyttelyyn.

Ovet tilaisuuteen avattiin jo kello 17.00 ja siinä vaiheessa Ateneumin pääportaikko oli vielä kovin tyhjä juhlavieraista. Museoon oli tuotu raikkaita, isoja kukka-asetelmia avajaisten kunniaksi. Niistä tuli kovin kesäinen tunnelma tilaan. Kukista minulle tuli mieleen se ihana kuva Tovesta kun hän on uimassa meressä syntymäpäivänään kukkaseppele päässään. Kukkaseppele oli lopulta keinokukista tehty kun Pellingin saaristossa ei aina riittänyt kesäkukkia oikeaan seppeleeseen Toven syntymäpäiväjuhlien aikaan 9.elokuuta.

Hyvä ystäväni Alli - kuvataideopettaja - fiilistelee tutussa miljöössa :)

Itse näyttelysaleissa valokuvaaminen on kielletty joten minulla on blogissani vain kuvia alueilta, joilla sai kuvata. Kuvat, jotka olen lainannut Ateneumin sivuilta olen merkinnyt erillisellä tekstillä. Tämä valtava mustavalkoinen valokuva Tovesta on sosiaalitilojen edessä 1.5 kerroksen kohdalla pääportaista vasemmalle.  Huikean kaunis mustavalkokuva ja tuo valaisin antaa Tovelle kuin valoseppeleen pään päälle.

Portaat alkoivat pikkuhiljaa täyttyä kutsuvieraista ja jäimme odottelemaan tilaisuuden virallista avaamista, jonka suoritti Ateneumin va.museonjohtaja Timo Huusko.

Ateneumin ystävien hallituksen puheenjohtaja Johanna Piisi haastatteli näyttelyn kuraattoria FT Tuula Karjalaista seuraavaksi. Tuula Karjalainen kertoi Toven mittavasta urasta taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana ja itse näyttelyn tekemisestä. Tuula Karjalainen oli myös tavannut Tove Janssonin tämän kotona kerätessään aineistoa Sam Vanni -näyttelyyn vuosia sitten. Saimme kuulla, että miten sympaattisen ystävällinen Tove Jansson oli istunut haastattelijansa kanssa ja keskustellut pidempäänkin viskilasillisten äärellä.

Tove Jansson (1914-2001) näyttely on jaettu ajallisesti erilaisiin vaiheisiin hänen elämässään. Nuori Tove on maalannut 1930-luvulla omasta elämästään tuttuja aiheita: ystäviä, ympäristöä ja kokemuksia tauluihinsa. Toven ensimmäisissä maalauksissa jo näkyy rakkaus väreihin ja hänen viehtymyksensä tarinankerrontaan, joka myöhemmin sitten ilmeni Muumien muodossa.

Sota-aikana nuori Tove uskalsi ottaa yllättävän rohkeasti kantaa vapaamielisessä, ruotsinkielisessä poliittisessa Garm-lehdessä sotaan. Muuten ankean ja harmaan sota-ajan vastapainoksi Toven maalaukset olivat ihanan värikkäitä. Tove Jansson kirjoitti ensimmäisen muumikirjansa - Muumit ja suuri tuhotulva - juuri sodan loppuessa. Muumi -sarjakuva alkoi ilmestymään 1947.

Toven maalaama kuva omasta perheestään on lainattu Ateneumin omilta sivuilta.

1940-luvulla Toven Jansson teki paljon sisäkuvia ympäristöistä, joissa asui ja liikkui. Helsingin Katajanokka, Ullanlinna ja Töölö näkyvät sekä sisä- että ulkokuvissa. Tuula Karjalainen kertoi, että työ ja rakkaus olivat Tove Janssonille tärkeintä koko hänen elämänsä ajan. Hän halusi usein yhdistää ne tehden työtä rakastettujensa kanssa. Tuula Karjalaisen kirjoittama elämänkerta Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta julkaistiin viime syksynä. Ehdottomasti meni minulla "must to have and read" -listalle. Unohdin vain eilen ostaa sen Ateneumista!

Tämän Toven runsaan, värikkään asetelman kuvan olen lainannut Ateneumin omilta sivuilta.

Näyttelyn ehdoton suosikkini löytyi Tove Janssonin 1950-60 lukuja käsittelevältä kaudelta. 

Isot freskot Juhlat kaupungissa / Juhlat maalla vierekkäin ripustettuna suureen saliin heti sisääntulon portaiden yläpäässä mykistivät minut ihan totaalisesti. Olisin voinut seisoa niiden edessä vaikka kuinka kauan ja ihailla Toven luomia hahmoja ja hänen viivankäyttöä. Käsittämättömän kaunista! Tuon etualalla tupakoivan naisen (joka todennäköisesti on Tove itse) lasin vieressä on muuten piilossa muumi :)

Työt on alunperin maalattu Helsingin kaupungintalon ravintolaan mutta nykyään ne löytyvät ruotsinkielisen työväinopiston Arbiksen aulasta Dagmarinkadulta.

Tämä kuva Juhlat kaupugissa on lainattu Ateneumin omilta sivuilta. Valitettavasti kunnollista kuvaa Juhlat maalla en löytänyt mistään tänne postattavaksi.

Vuosikymmenet 1960-70 olivat aikaa jolloin Tove Jansson halusi keskittyä enemmän kuvataiteisiin ja lopetti siksi sarjakuvien teon. Tove Jansson halusi myös kirjoittaa kirjoja aikuisille lasten kirjojen sijaan. Vaikuttava maalaus näyttelyssä oli myös Toven omakuva vuodelta 1975.

Kuva on lainattu Ateneumin omilta sivuilta.

Muumit muodostavat oman kokonaisuuden Ateneumin näyttelyssä. Itselläni on omassa kirjahyllyssä monia muumikirjoja lapsuudestani ja kaikkein rakkain on ehdottomasti "Ja kuinkas sitten kävikään". Osa muumikirjoista oli minusta lapsena vähän pelottavia ja vasta nyt aikuisena ne luettuani uudelleen olen ymmärtänyt tietyt piilomerkitykset tekstissä ja ovathan kirjat todella monikerroksellisia kerronnaltaan. Silti muumikirjat ovat sekä lapsille että aikuisille kirjoitettuja. Muumihahmoissa on Tove Janssonin lähipiirin henkilöiden ja hänen itsensä piirteitä. Tarinoiden sadunnomainen kerronta vie mukaansa näin aikuisenakin ja ainahan tarinoilla on onnellinen loppu. Tuula Karjalainen kertoi eilen meille, että Tove Jansson oli haastateltaessa jännä persoona "samalla ujo mutta samalla avoin" ja sellaisia minusta ovat muumikirjatkin. Tarinat ovat pelottavia mutta samalla turvallisia, ulkona lähestyy uhkaavasti pyrstötähti mutta kodin lämpöön voi käpertyä juomaan Muumimamman punaherukkamehua. Aivan ihania!

Näyttelyyn on lainattu paljon teoksia Tampereen Taidemuseon Muumilaakso kokoelmasta mm. ihania pienoismalleja. Lisäksi ensimmäisen Muumioopperan pukuja löytyy näyttelystä.

Ensimmäisen kerroksen kahvilan viereen on ihan pienimpiä näyttelykävijöitä varten laitettu muumihahmojen vaatteita, joten tarvittaessa voit laittaa itsellesi vaikka Nipsun hännän ja Nuuskamuikkusen hatun tai pukeutua joksikin muuksi muumihahmoksi. Pakkohan minun oli sen verran lapseksi heittäytyä, että kokeilin Niiskuneidin häntää :)

  

Kuva varhaisista Muumeista on lainattu Ateneumin omista sivuilta.

Ateneumin omilta nettisivuilta löytyy juhlavuoden tapahtumista lisää. Huhtikuussa on mm. luvassa Ateneum-salissa Toven monet kasvot -seminaari. Mielenkiintoisia puhujia - harmi kun en itse ole silloin Suomessa ja pääse kuuntelemaan tätä.

Lainaan tähän loppuun 14.10.213 Savon Sanomissa olleesta Helena Miettisen kirjoituksesta muutaman rivin. Kirjoitus on julkaistu kun Tuula Karjalaisen Tove -kirja oli tullut markkinoille viime syksynä.

"Tove julisti, että vapaus on tärkeämpi kuin avioliitto, mutta etsi, kunnes löysi pysyvän parisuhteen. Hän vastusti yhdistystoimintaa individualismin vastaisena, mutta tuli elämällään ihmisoikeusjärjestöjen ikoniksi. Hän kielsi opettavansa mitään muumeilla, mutta Näkymätön lapsi on verraton opas autonomiseen ihmisyyteen. Hän kirjoitti ex librikseensä sanat ”Tee työtä ja rakasta”, ja teki niin."

Nautinnollista näyttelyä kaikille sinne suuntaaville.

Minä kävin ja olen menossa vielä toisenkin kerran.