elokuuta 10, 2022

Patinaputiikki on täynnä nostalgiaa ja ihania aarteita


Minun piti eilen matkata Suomen eteläisimpään kaupunkiin Hankoon mutta päädyin kuitenkin Tammelaan, vanhan Hämeen Härkätien varteen pieneen kylään nimeltä Porras. Miten tässä nyt näin pääsi käymään? Nyt ei voi syyttää huonoa navigointitaitoa tai vääriä reittivalintoja vaan kyllä syypää on Facebook. Käyn säännöllisin väliajoin vanhoja tavaroita myyvien yritysten FB-sivuilla kurkkimassa olisiko siellä minulle jotain aarteita. Kurkkasin pitkästä aikaan myös Patinaputiikin sivuille samalla harmitellen mielessäni ettei vieläkään ole ehtinyt piipahtaa heidän kivijalkakaupassaan. 



Patinaputiikin tarjonnassa on aina paljon mielenkiintoista mutta nyt tuli kyllä "varsinainen lottovoitto". Erikoista tässä on se, että viimeksi juhannus postauksessa olin kaipaillut seuraavasti. " Jos joku teistä joskus bongaa jostain kirpparilta ja antiikkitapahtumasta näitä Arabian vanhoja kukkalautasia saa vinkata minulle. Haluaisin lisää lautasia ja ehkä muitakin osia." Ja nyt silmieni edessä oli vaikka kuinka monia eri osaa tätä Arabian vanhaa "kukkasarjaa". Pakkohan Hankoa oli lykätä parilla päivällä ja kurvailla Patinaputiikkiin. Täytyy olla tarkkana mitä toivoo!




Kuvat kollaasiin lainattu Patinaputiikin Facebook-sivuilta

Matka (77 km Espoosta) taittui sukkelasti tuttua Valtatie 2 pitkin reilussa tunnissa. Viime kesänä huristelimme samalla tiellä kun kävimme Forssan museossa, Jokioisten Elonkierrossa sekä Museorautatiellä ja Veturimuseossa. Kun käännyimme pois valtatieltä Liesjärventielle (nro 2825) minä tunnistin heti, että tätä tietähän olemme ajaneet myös murkinoimaan Keppana Kellarissa. Nyt ei ollut aika miettiä lehtipihvejä tai ranskalaisia koska ne Arabian astiat polttelivat mielessä. Muuten kyllä Keppana Kellari on "rentoa ruokaa, olutta ja viskejä erämaaravintolassa" tarjoava paikka, jossa kannattaa ehdottomasti piipahtaa. 



Miten kauniita vanhat käyttöesineet kuten vaikka sukset, leipälapiot tai kenkälestit voivatkaan olla.



Aamulla Jaanan puutarhasta poimitut kukat lasipulloissa vanhassa tiilimuotissa putiikin somisteena.



Todella erikoinen Kupittaan Saven lankarulla malja, jossa lankakerä on ollut neulottaessa. 

Patinaputiikki sijaitsee entisessä, vanhassa kaupassa keskellä maaseutua ja viljavia peltoja. Rakennuksen toisesta päästä löytyy Kahvio Härkäposti, jonka yhteydessä on myös postin myyntipiste. Sydän pamppaillen astuin putiikkiin sisälle ja kuin tilauksesta näin heti silmieni edessä nuo Arabian astiat. En edes uskaltanut ottaa niistä kuvaa "ettei siitä vaan tule huonoa onnea mahdolliselle kaupalle" mietin mielessäni😉 

Nopealla silmäyksellä kaikki näytti olevan vielä myymättä. Huh - kivi vierähti sydämeltä! Kysyin heti kauppias Jaanalta olisiko minun alustavasti mahdollista varata nuo astiat kun olen tullut niitä varta vasten katsomaan mutta haluaisin ensin tutustua puotiin rauhassa. Ja sehän sopi! 



Käsinmaalattu lasipullo/karahvi. Aikoinaan Kumela, Kauklahden lasi ja Iittalakin valmistivat näitä. Unohdin kysyä kenen tämä oli mutta kaunis joka tapauksessa.



Arabian vanhoja kannuja/kaatimia niitä keräileville.



Kupittaan Saven tuotteiden keräilijälle maljakoita ja kaatimia. Minun lapsuudenkodissani on tuollaiset Arabian posliiniset saunamukit 50-luvulta, koriste Svea Granholm.

Jaana on päätynyt tänne Tammelan Portaan kylään Helsingin Katajanokalta alun perin kesäasunnon takia. Hän osti miehensä kanssa vanhan myllärintilan, jota aloitettiin kunnostamaan ja loppu onkin sitten historiaa. Vakituinen työpaikka vaihtui yrittäjyyteen ja kesäasunnostakin tuli pysyvä koti samalla. Katsoessaan ympärilleen levittyvää maalaismaisemaa ja verkkaista elämäntyyliä voin hyvin samaistua haluun jättää pääkaupunkiseudun vilinä taakse. Silti Portaan kylästä pääsee tarvittaessa vähän reilussa tunnissa Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle niin halutessaan. 



Suomi Filmin julisteet - niin nostalgisia.



Puristelasia - kermakkoja, kaatimia, tarjoilukulhoja - minulla on näihin nyt ostokielto :)



Komisario Palmu on suosikkini. Sarjan 4. ja viimeinen leffa oli ensimmäinen värillinen mustavalkoisten jälkeen. Voi kun näitä tulisi taas telkkarista! 

Portaan kylällä on myös todella pitkä historia ja se on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo varhaiskeskiajalla. Perimätiedon mukaan juuri Portaan kylässä olisi ollut Tammelan ensimmäinen kirkko. Jännän kuuloisen nimensä kylä on saanut Turpoonjoen yli rakennetusta Hämeen Härkätien sillasta. Porras on tarkoittanut kapulasiltaa ja pitkospuita. Vanha asutus on sijainnut Turpoonjoen varrella ja hyvän sijaintinsa takia kylästä tulikin 1500-luvulla hämäläisen Portaan hallintopitäjän keskus. 

Merkittävimpiin suomalaisiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Albert Edelfeltin juuri täällä Tammelan Portaassa maalaama taulu Veräjällä (1889) on nykyään Turun taidemuseossa. Maalausta on pidetty ensimmäisenä impressionistisen ulkoilmamaalauksen kokeiluna Suomessa ja se oli esillä myös Pariisin näyttelyssä 1890. 



Jännä kattokruunu, jossa sekä posliiniosia että metallia



Tämä sinivalkoinen lintuvuoka muutti meille asumaan! En voinut vastustaa sen katsetta.



Lisää talonpoikaisantiikkia ja erikoinen pahkakulho.

Patinaputiikissa oli todella kauniisti somistettuja asetelmia mutta toisaalta myös "sellaisia penkomispaikkojakin" eli jokaiselle jotain. Uudet esineet oli selkeästi erotettu käytetystä tavarasta omaan nurkkaukseensa. Plussaa myös siitä, että liikkeessä oli väljästi tilaa liikkua. Jotkut vanhojen tavaroiden liikkeet ovat niin täynnä tavaraa, että siellä saa koko ajan pelätä pudottavansa jotain mikä ei ole ollenkaan mukava tunne. Usein sellaisesta paikasta tulee lähdettyä melko pikaisesti pois ettei vain riko mitään. Toinen ahdistava ja asiakkaan karkottava on koko ajan perässä kävelevä kauppias. Patinaputiikissa sai ihan rauhassa katsella ja ihmetellä omassa tahdissaan. 




Vanhat tekstiilit ovat kauniit ja harvoin näin hyväkuntoisia. 



Tarjolla oli myös vanhoja lastenleluja kuten keittiöleikkeihin tällaisia ihanuuksia. 



Jännä puhdetyönä tehty käsipeili. Kun ei ollut telkkaria, tietokonetta jne. eikä ulkotöihin päästy pimeän aikaan ennen vanhaan tehtiin puhdetöitä eli käsillä tekemistä. Teki hyvää myös aivoille!

Ilokseni huomasin, että putiikissa myytiin myös Frenchic Paint© -sarjan tuotteita. Minulla on ollut ilo ja kunnia saada tavata englantilainen sarjan perustaja ja omistaja Pam Gruhn marraskuussa 2019 workshop-tilaisuudessa Onnion Storessa Hyrylässä. Ihanaa, että Briteissä ja Yhdysvalloissa ilmiöksi noussutta kalkkimaalia saa myös meiltä Suomesta. Tuote on ympäristöystävällisesti valmistettu, turvallinen ja tutkittu kalkki- ja mineraalimaali, joka on nimenomaan valmistettu huonekalumaalaukseen. Jos kaikki menee kuten olen suunnitellut olen itsekin jossain vaiheessa aloittamassa yhtä maalausprojektia Frenchic Paint© -tuotteilla. 




Herkkiä Railin runokortteja - tuli oma edesmennyt äitini mieleen kun nimi oli sama ♥♥♥



Hauskoja lusikan varsista tehtyjä enkeleitä. Unohdin kysyä olivatko nämä roikkuvia koristeita vai kenties jääkaappimagneetteja...?




Vanha kahdenistuttava pulpetti ja koulukirjoja. Kouluthan alkavat nyt kuluvalla viikolla. Patinaputiikissa on tarjolla myös huonekaluja, joita ei verkkokaupan kautta voi toki tilata.

Kierrettyäni riittävästi Patinaputiikissa oli aika alkaa hieroa kauppoja noista Arabian astioista. Minä päädyin ostamaan ison ja pienen kannellisen keittokulhon, kastikeastian, sillivadin ja kahden kokoisia lautasia. Ruokalautasia ei valitettavasti ollut myynnissä mutta leipä- ja alkupalalautasia sain. Harmitti vietävästi kun neliönmallinen kulho ja kaksi muuta vatia olivat sen verran huonokuntoisia lasitteen takia etten halunnut niitä itselleni. Lautasia jäi vielä putiikkiin muutamia myyntiin. 

Jos oikein muistan tämä astiasto oli alun perin ollut jonkun Portaan kyläläisen omaisuutta. Ostin myös sen sinivalkoisen kannellisen sorsanmallisen uunivuoan. Erittäin hyvät ostokset vai mitä tuumitte? Nyt vain sitten metsästetään lisää niitä ruokalautasia kun minulla on niitä vain kolme tällä hetkellä. 






Aika kului kuin siivillä jutellessa Jaanan kanssa ja tuli sellainen tunne kun olisimme tunteneet ikuisuuden. Kun kannoin hyvin minulle Maaseudun tulevaisuus -sanomalehtiin pakatut tavarat autoon Jaana järjesti vielä Mimmille vettä kuppiin kaupan ulkopuolelle. Hänellä itsellään oli kaksi sekarotuista koiraa joten koirista puhuttiin tälläkin tapaamisella. Patinaputiikki on kiva paikka käydä ja tehdä samalla nostalginen aikamatka menneisiin aikoihin ja vuosikymmeniin. Jos ei pääse paikan päälle niin myös verkkokaupan kautta voi tilata tuotteita itselleen. Mutta käynti on itsessään myös elämys ja matka maaseudulle piristää aina. Hyvällä tuurilla voi nähdä lehmiä ja hevosiakin!

Patinaputiikki löytyy osoitteesta Portaanraitti 1, 31340 Porrasta. Ja Jaanaan voi olla myös yhteydessä Facebookin kautta jos joku tuote kiinnostaa tai jaana@patinaputiikki.fi. Patinaputiikin löydät myös Instagramin puolelta. Kivijalkaliike on avoinna ti-to klo 11-17 ja la-su klo 11-15. 

Kiitos Jaana mukavasta jutteluhetkestä ja Arabian asioista, jotka onnistuneesti löysivät maksupääteongelmista huolimatta uuteen kotiin ♥♥♥





8 kommenttia:

  1. Aivan ihanat astiat sait itsellesi ja onpa kaunis ja erikoinen tuo ankka-vuoka.
    Aurinkoista torstaita sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi ♥ Täällä minä olen ihaillut näitä astioitani ja ollut kiitollinen, että löysin näitä osia näinkin paljon.

      Poista
  2. Patinaputiikissa kävin ystävien kanssa viime syksynä kun olimme heidän vuokraamassaan huvilassa Tammelassa. Ajomatka Tammelasta mutkaisia teitä pitkin oli kaunis ja ystäväni teki kivoja löytöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että sinäkin olet käynyt! Tammelassa on paljon kaunista katsottavaa ja juuri ne mutkaiset tie pitävät koko ajan valppaana kun ei tiedä mitä odottaa seuraavan mutkan takana. Voin uskoa, että ystäväsi teki hyviä löytöjä. Minuakin jäi kaivelemaan moni juttu... :)

      Poista
  3. Onpas mielenkiintoinen putiikki ja mahtavaa, että löysit keräilemääsi astiastoon täydennystä. Kivaa viikonloppua, Marjo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rva Kepponen ♥ Olen kyllä iloinen näistä astioita, jotka nyt löysin täydentämään minulla jo olevia. Kivaa uutta viikkoa ♥

      Poista
  4. Patinaputiikki on ollut mielessä minullakin. Isosetäni asui aikoinaan vaimonsa kanssa Portaan kylässä, joka tuli tuolloin tutuksi. Ostamasi astiat ovat kuvioiltaan samaa sarjaa kuin meidän pesuastiasto, joka itse asiassa on kyseisen isosedän kotoa. Hyvää viikonvaihdetta Marjo! Terveisin Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hauska yhteensattuma, että sinun pesuastiasto on samaa sarjaa Tuija! Ja, että Portaan kyläkin on sinulle tuttua seutua sukulaisten kautta. Minä tunnen Tammelan seutuja kyllä muuten ja viime kesällä siellä ajelimmekin mutta tämä Portaan kylä oli tuntematon. Ehkä tämä "kukkasarja" on ollut aikoinaan suosittua juuri tässä kylässä. Hauska juttua. Kivaa viikkoa Tuija ♥

      Poista

Template designed by Rainy Day