Hyvää tapaninpäivän iltaa sinne ruutujen toiselle puolelle! Jouluaatto sekä joulupäivä menivät ihan hujahduksessa ja nyt on todellakin jo tapaninpäivän ilta. Jouluaatto aamun starttasi perinteinen Joulupukin kuuma linja, joka avautui aattoaamuna jo kello 7.30. Monessa lapsiperheessä jouluaatto aamu menee rattoisasti lastenohjelmia katsellen ja samalla myös kuullaan miten suomalaiset ympäri maata viettävät jouluaattoa. Joulupukki ottaa puheluita vastaan aina legendaarisen Lumiukko-animaation käynnistymiseen saakka. Tämä on sellainen jouluaaton traditio, jonka minä muistan jo omasta lapsuudestani ja edelleen tv-ohjelma voi pyöriä taustalla tuomassa joulutunnelmaa kotiin.
Kuva lainattu netistä
Minun jouluuni on liittynyt myös todella monta vuotta Ihmeellinen on elämä -elokuva, joka löytyy myös YLE Areenasta. Frank Capran ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuvan klassikko on jo vuodelta 1946. Pääosia siinä näyttelevät James Stewart ja Donna Reed. Elokuvasta ei aikoinaan tullut välittömästi klassikkoa, vaan se tuotti jopa tappiota ensi-iltavuonnaan. Nykyisen klassikko- ja kulttimaineen elokuva saavutti vasta vuoden 1973 jälkeen, jolloin sen tekijänoikeudet raukesivat. Elokuva kertoo joka jouluisen tarinan George Baileystä. En paljasta enempää juonesta mutta George ei riistäkään omaa henkeään ja kiitos tästä kuuluu suojelusenkeli Clarence Odbodylle, joka saa siivet. Niin ihanan jouluinen, nostalginen ja koskettava ♥
Jouluaatto aamun hämärissä syötiin riisipuuroa kanelin ja sokerin kera kynttilän valossa. Aamulla oli kalenterin 24.luukku avautunut Mimmille ja sieltä löytyi sitten tämän joulun viimeinen namu. Hän olikin ihan ihmeissään sekä joulupäivänä että nyt tapanina miksei aamulla tule mitään "namia kalenteriluukusta". Äkkiä sitä koira tottuu joka aamuiseen ekstra kemakupalaan!
Ja totta kai sitten Turun virallinen Joulurauhan julistus puolilta päivin. Joulurauhan julistus on luettu Turussa lähes katkeamattomana perinteenä 700 vuoden ajan! Jouluaatto on ainoa päivä koko vuonna, jolloin keskiajalta peräisin olevaa Brinkkalan talon parveketta käytetään. Tänä jouluna oli ennätysyleisö eli 20000 ihmistä kerääntyi kuulemaan joulurauhan julistusta.
Minä ehdin hautausmaalle vasta tänään tapaninapäivänä. Jouluaattona veljeni kävi sytyttämässä kynttilät vanhempien, isovanhempien ja isoisovanhempien haudalla. Kaunis oli hautausmaa kynttilöineen mutta vielä kauniimpi se olisi ollut jos edes kevyt lumipeite olisi peittänyt maata. Katsotaan miten nyt viikonloppuna käy eli tuoko myrskytuuli meille mitään muuta kuin vesipisaroita. Jouluna kaipaan kyllä edes vähän valkoista maisemaa.
Olen perinteisesti aina piipahtanut myös Espoon Vanhaan Kirkkoon jouluna. Historiallinen Espoon vanha kivikirkko on yli 500 vuotisen elämänsä aikana nähnyt varmaan kaikenlaista. Vantaan Pyhän Laurin kirkon jälkeen on Espoon kirkko mahdollisesti toiseksi vanhin kirkkorakennus pääkaupunkiseudulla. Valitettavasti kirkko on nyt remontissa ja avautuu vasta jouluna 2027 joten tänä vuonna en päässyt hetkeksi hiljentymään sinne. Tästä pääset postaukseen, jonka tein jouluna 2022 Espoon Vanhasta Kirkosta.
Viimeiset joulukoristeet laitettiin paikoilleen vasta aatonaaton iltana. Koko ajan sai olla varuillaan ettei Mimmi keksi taas ottaa jotain "huopahiirtä tai muuta joulukoristetta" itselleen riepoteltavaksi. Kävin aatonaattona hakemassa Mimmille ruokaa Peten Koiratarvikkeesta ja samalla ostin hänelle joululahjaksi uuden pedin. Kyselin myyjältä "onhan tämä jackrusselin kestävä" ja hän vakuutti "ehdottomasti on". Kun olen seurannut neidin "pedin käsittelyä" olen ehkä vähän eri mieltä kestävyydestä mutta aika näyttää.... Ystäväni, jolla on ollut russeleita koko ikänsä sanoo aina "rautakanki on lelu, jota russeli ei saata revittyä." 😄
Mimmi haluaa myös aina osallistua leivotaan eli kun meillä tehtiin joulutorttuja hän ei liikahtanut keittiöstä yhtään mihinkään. Mimmi myös istui uunin edessä vahtien torttujen paistumista herkemättä. Kuva on joululta 2023 kun olin paistamassa isäni luona joulutorttuja ja silloin oli todella läheltä piti tilanne neidin kanssa.
Jouluiset tyynynpäälliset näyttivät myös kiinnostavan Mimmiä eli niitä piti nuuhkia todella tarkasti. Jos jossain olen onnistunut niin siinä ettei Mimmi koskaan hyppää sohvalle ellei hänelle anneta siihen erikseen lupaa!
Pähkinänsärkijät kuuluvat jouluun mutta tänä vuonna päätin ottaa vain kolme niistä esille. Minä myös rakastan joulukirjoja, joita itselläni onkin muutamia. Osan olen saanut vuosien varrella lahjaksi ja osan olen hankkinut kirppareilta. Tekemässäni vuotuisessa joulukalenterissa - tänä vuonna Hupsis tupsis, pimpelipompeli - on käytetty valokuvia juuri näistä joulukirjoista. Tästä tuli blogin lukijaltani emailin kautta kysymys ja nyt tässä on vastaus mistä kuvat ovat peräisin.
Meillä oli taas jälleen kerran "uusia perunoita" eli Wennborgin tilalta heinäkuussa 2025 ostettuja, joista minä sitten rapsuttelin kuoret pois kesähelteessä. Olihan siinä hommaa mutta kyllä kannatti koska perunat maistuvat ihan kuin kesällä. Tästä voit kurkistaa ohjeen kuinka minä teen "uudet perunat jouluksi".
Meillä oli taas perinteisesti sekä tuoresuolattua että kylmäsavustettua lohta, mätiä smetanan sekä sipulihakkeen kera, silliä, italiansalaattia, skagenia, kanamunanpuolikkaita Kallen Mätitahnalla tillin kera ja uusia perunoita alkupalaksi.
Tuoreita katkarapuja sekä savustettuja katkarapuja, salaattia, italiansalaattia ja totta kai perinteistä rosollia. Olin unohtanut ostaa kerman joten tällä kertaa ei ollutkaan perinteistä vaaleanpunaista kermavaahtoa rosollin kanssa. Vähän hävetti kun meillä on ollut sitä aina joulupöydässä.
Veljeni oli paistanut kinkun mutta siitäkään ei näemmä ole otettu kuin valokuva yhdestä kinkkusiivusta lautasellani. Jouluna ei vain muista kaikkea ja tärkeintähän on se yhdessä olo sekä hyvän jouluaterian syöminen ja valokuvaaminen unohtuu.
Jälkiruoaksi oli sitten kahvia ja niitä joulutorttuja, joita Mimmi oli kytännyt vesi kielellä jo muutamia päiviä. Hän sai jouluaaton kunniaksi oman "kanaisen" purutikun, joka katosi kyllä ennätyksellisen nopeasti parempiin suihin. Totta kai myös joulusuklaita, lakritsia ja pipareita tuli siinä illan mittaan napsittua. Onneksi joulun ja uuden vuoden välillä voi ihan hyvällä omallatunnolla herkutella ja sitten taas vuoden alussa aloitetaan "uusi elämä". 😉
Miten sinun joulusi on sujunut? Oliko teillä kaloja alkuruoaksi ja sitten laatikoita kinkun kera? Leivoitko joulutorttuja ja pipareita? Meillä piparkakut tulivat tänä vuonna kaupasta kun aika ei vain riittänyt kaikkeen. Minusta amarylliset ovat niin ihania, että ajattelin ostaa niitä vielä lisää kun ensimmäiset ovat kohta jo kukintansa loppupuolella.
Mukavia joulun välipäiviä kaikille ja alkavaa viikonloppua 🎅🎄🎉
Aika samantapaisia ruokia meillä oli kuin teillä. Mutta oliko teillä ollenkaan laatikoita? Hiukan jo tuumasimme josko ei ollenkaan hommattaisi kinkkua ensi jouluksi kun sitä menee aina niin vähän. Kauniit tyynyt teillä tuossa sohvalla. Tyttärentytär toi valkoisen hyasintin minulle ja huomasin että siinä oli ihan oikea hyasintin tuoksukin. Olen nimittäin itse viime vuosina onnistunut ostamaan vain tuoksuttomia hyasinttejä. Mutta kun tuo tuoksuva oli ollut jonkin aikaa sohvapöydällämme, niin sain ihan järkyttävän nuhan ja uskon että se tuli tuosta tuoksuvasta hyasintistä, joten kesähuoneeseen se oli pakko viedä. Nuha häipyi saman tien.
VastaaPoistaMukavaa viikonlopun jatkoa sinulle<3
Kiitos Kristiina kun otit puheeksi nuo joululaatikot. Kun eilen tein postausta olen vahingossa jättänyt yhden valokuvan pois ja nyt se on lisätty postaukseen. Vastauksena kysymykseesi liittyen laatikoihin niin kyllä meillä on niitä ihan joka joulua kun ovat niin hyviä ja olen tottunut syömään niitä lapsuudesta lähtien. Peruna-, lanttu- ja porkkalaatikkoja sekä myös aina herneitä, joita on ollut myös meidän jouluperinteessä. Veljeni paistoi tänä vuonna todella pienen kinkun eli siitä ei enää ole jäljellä siivuakaan.
PoistaOlen ostanut jouluisia tyynynpäällisiä tässä vuosien mittaan aina alesta eli sama sisätyynyt ovat vaan vaihdettu jouluisiin päällisiin. Minulla on myös kolme valkoista hyasinttia mutta ne ovat sellaisen lasikuvun alla (näkyy vähän tuossa vasemmalla valokuvassa missä on punainen joulumökkiä ja puukuusi). Minä saan niiskutuksen myös sekä vaaleanpunaisista että myös violeteista hyasinteista ja varmuuden vuoksi laitoin myös valkoiset kuvun alle. Mukavaa viikonloppua myös sinulle ja toivottavasti säästytte myrskytuulelta ♥
Teidän joulupöydässä on ollut herkkua monenlaista. Etelässä syödään enemmän kalaa, mätiä ja katkarapuja kun meillä täällä keskemmällä Suomea. Miehen lapsuudenkodissa on syöty jouluna sekä maksalaatikkoa että myös karjalanpaistia. Suvun perintöä Itä-Suomesta. Lipeäkalaa söivät myös aiemmin mutta nykyään jäänyt pois joulupöydästä. Sinikka
VastaaPoistaKiitos Sinikka ♥ Meillä on aina ollut paljon erilaisia kaloja joulupöydässä mutta varmasti mäti ja katkaravut ovat ilmestyneet jouluaterialle vasta 1990-luvulla. Isoäitini valmisti aina jouluna myös lipeäkalaa, joka oli hänelle tärkeä jouluruoka valkokastikkeen kera. Ruokalaji on ollut tuttu jo keskiajalta lähtien vaikka sen suosio onkin laskenut viime vuosikymmenten aikana. Itä-Suomesta kotoisin oleva ystäväni valmistaa aina myös karjanlanpaistia itse jouluksi mutta maksalaatikon hän ostaa kaupasta. Hyvää viikonloppua ja toivottavasti Hannes-myrsky ei osu teidän alueelle.
Poista