syyskuuta 30, 2021

Muistoja mieleen tuova syysretki Tullisaaren kartanopuistooon

 







Minun piti tänään julkaista täällä blogissa ihan toinen postaus mutta toisin kävi. Työpäivän päätyttyä tunsin pakottavaa tarvetta suunnata itäiseen Helsinkiin ja puistoon, jonka löysin vasta viime vuonna. Vaikka olimme Minnien kanssa paljon noilla seuduilla ulkoilleet vuosien varrella oli Tullisaaren kartanopuisto alue meille täysin uusi. Paikasta tuli todella mieluisa ja rakas ulkoilukohde meille kahdelle ensimmäisen koronavuoden aikana. Koimme siellä kevään puhkeamisen, kesäiset niityt perhosineen ja syksyisen ruskan väriloistoneen. Talvella emme valitettavasti sinne enää yhdessä ehtineet kun Minnie siirtyi sateenkaarisillalle helmikuun 23. päivän iltana. 





Näin viime yönä pitkästä aikaa unta Minniestä ja unimaailmassa olimme juuri Tullisaaren kartanopuistossa. Erikoisinta unessani oli se, että kesken kävelylenkkimme Minnie muuttuikin Mimmiksi juuri tuolla puistoalueella. Tässä kohtaa kännykkäni pirahti vaativasti soittamaan aamuherätystään joten en tiedä miten uneni olisi jatkunut. Mietin pitkin päivää, että ehkä Minnie viime yönä tuli kertomaan minulle, että tämä meidän yhteinen puistomme pitäisi myös näyttää Mimmille. Kun suljin työläppärin tiesin, että matkaisimme yhdessä Mimmin kanssa ottamaan haltuun uuden paikan. Minnie halusi meidän tekevän niin. 








Meillä oli Mimmin kanssa oikein mukava reilun tunnin kävelylenkki puistossa. Tuntui todella hyvältä kävellä siellä ja minusta tuntui koko ajan siltä, että myös Minnie oli meidän mukanamme. Kuljimme tarkkaan puiston käytäviä ristiin rastiin katsellen upeaa ruskaa ympärillämme. Ihan kuten teimme vuosi sitten Minnien kanssa. Tunsin jossain vaiheessa kesällä huonoa omaatuntoa siitä, että uusi jackrussellin pentu tuli meille vain kolme kuukautta Minnien poismenon jälkeen. Mutta tänään tuokin raskas kivi putosi vihdoin sydämeltäni ja tiesin tehneeni ihan oikein. Minnien muisto elää aina sydämessäni eikä uusi pentu Mimmi ota yhtään kokemustamme Minnien kanssa pois minulta. 








Uskon, että tulemme Mimmin kanssa kulkemaan monissa samoissa paikoissa, joissa olen seikkaillut Minnien kanssa yhteisten yli 15 vuoden aikana. Olen nyt sinut tämän asian kanssa enkä koe siitä enää huonoa omaatuntoa. Oli tärkeää tehdä tänään tämä syksyinen kävelyretki ja selvittää omia ajatuksiaan. Onnistuimme vielä ennen kotiinlähtöä näkemään valkoisen ison joutsenen, joka ihan varmasti on sama, jonka näimme viime vuonna. Joutsen oli hyvä merkki siitä, että elämä jatkuu ja muistot säilyvät ♥♥♥



6 kommenttia:

  1. Ruska-aika on kaunis, vaikka hieman kaihertaakin tieto, että lehdet pian putoavat puista. Onneksi lokakuulle on lupailtu ajankohtaan nähden lämpimiä ulkoilusäitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävimme tänään Roihuvuoren kirsikkapuistossa katsomassa ruskaa ja siellä oli jo jonkin verran lehtiä pudonnut maahan. Toisaalta tämä poikkeuksellinen lämpöaalto ja etelätuuli ehkä vähän hidastavan niiden putoamista. Tänä syksynä ruska on minusta poikkeuksellisen kaunista etelässä.

      Poista
  2. Ihana puisto ja ihania muistoja Minniesta.
    Kaunista viikonloppua sinulle Marjo ja rapsutuksia Mimmille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tullisaari on käymisen arvoinen ja kaunis paikka. Yli viidentoista vuoden muistot eivät koskaan katoa eikä niiden ole tarkoituskaan. Retki tänne sai minut myös ymmärtämään ettei niitä muistoja ota minusta myöskään Mimmi pois vaan me luomme yhdessä uusia tulevia muistoja.
      Aurinkoista viikonloppua Outi ♥

      Poista
  3. Kauniita ruskakuvia <3
    Minnie oli ihana koira ja säilyy meidänkin muistoissamme. Toivottavasti päästään joskus tapaamaan Mimmiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rva Kepponen ♥ Minnie oli suuri persoona ja hän olisi eilen täyttänyt 16 vuotta.
      Kiva, että tekin ehditte tutustua Minsuun kun oli teillä hoidossa. Ihan varmasti pääsette myös tutustumaan Mimmiin. Yritetään löytää yhteinen hetki tapaamiselle.

      Poista

Template designed by Rainy Day