heinäkuuta 30, 2018

Saaristomuseo Pentala tarjoaa upean luontokokemuksen


Espoossa on 58 km merenrantaa ja peräti 165 saarta! Helsingistä saaria löytyy lähemmäs 300 mutta onhan pääkaupungillamme myös manner-rantaviivaa 123 km. Joten hyvänä kakkosena kotikaupunkini on saarivertailussa pääkaupunkiseudulla :) Meillä Espoossa on myös upea merenrantaraitti, joka mahdollistaa liikkumisen ja virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Itselleni meren läheisyys on todella tärkeä juttu ja 40 km pitkän rantaraitin varrella on hurjasti nähtävää ja koettavaa.

Olen melkein koko ikäni asunut Espoossa muutamaan Helsingin "syrjähyppyvuotta" lukuunottamatta. Silti en ole vieraillut kuin yhdessä Espoon saaressa "pirturisteilyn" yhteydessä muutamia vuosia sitten. En valitettavasti vain enää muista saaren nimeä mutta kaunis paikka se oli. Kirjoitin tänne blogiin toisesta kieltolakisteilystäni pari kesää sitten mutta silloin me vain seilasimme Espoon kauniissa saaristossa rantautumatta. Kieltolakiristeilyt ovat myös hauska tapa viettää erilainen merellinen hetki maisemien ja historiallisten tarinoiden parissa.


Viime lauantaina päätin ottaa haltuuni Suvisaaristossa sijaitsevan Pentalan saaren. Tai jos ihan tarkkoja ollaan niin sen osan saarta, jossa sijaitsee nyt kesäkuussa avattu uusi Saaristomuseo Pentala. Pentala tuntui saatavilla olevan infon perusteella kovin mielenkiintoiselta paikalta. Saaresta löytyisi nimittäin kalastajan kotimuseo, luontoreitti, hieno hiekkaranta, sisäjärvi saarella ja lampaitakin kesälaiduntamassa niityllä. Aivan loistava kohde!


Pentalaan pääsee nyt museon avauduttua käyttämällä Espoon saaristoliikennettä. Aiemmin Pentalaan on ollut mahdollista mennä vain omalla veneellään rantautuen Esbo segelföreningin laituriin. Pentala on muuten Etelä-Suomen korkein saari ja kooltaan se on 130 hehtaarin kokoinen. Noin puolet saaresta on luonnonsuojelualuetta. Lisäksi saaressa on edelleen yksityisiä kesähuviloita tontteineen Espoon kaupungin omistaman alueen lisäksi. Ympärivuotisia asukkaita ei saaressa tosin enää asu. Aiemmin Pentalassa on ollut muutaman kymmenen asukkaan kalastajakylä.


Merimatkamme alkoi Soukan Klobbenin laiturista ja meno-paluu lippu maksoi 3 euroa. Mukaan pitää muistaa varata käteistä ja mielellään myös tasaraha. Soukasta matka Pentalaan kesti noin 20 minuuttia. Mm. Kivenlahdesta ja Suomenojalta pääsee myös Pentalaan. Minä jätin auton Soukan vierasvenesatamaan ja sinne myös sitten palattiin saaripäivän jälkeen. Laivalla oli tarjolla kahvia ja virvoitusjuomia.

Menomatkalla istuttiin yläkannella nauttien auringosta ja maisemista mutta päivän mittaan tuuli yltyy sen verran voimakkaaksi, että paluumatka vietettiin aluksen sisätiloissa. Mennen tullen saaristoalus oli lähes täynnä. Uusi saaristokohde näyttää selkeästi kiinnostavan monia ja totta kai myös helteiset säät houkuttelevat merelle.

Saaristovene rantautuu reittiliikennelaiturille, josta se myös lähtee takaisin mantereelle. Aikataulut kannattaa myös katsastaa etukäteen ja vähän suunnitella aikaa, jonka viettää saarella.


Koska Pentalassa on niin paljon katsottavaa ja koettavaa ajattelin tässä ensimmäisessä postauksessa keskittyä saaren luontoon, mereen ja kävelyyn Pentalan luontopolulla. Teen myöhemmin toisen postauksen mielenkiintoisista rakennuksista ja Gurlin talosta, johon pääsee vain oppaan kanssa.

Matkalla luontopolulle kuljettiin ihanan lauman ohi, joka laidunsi aidatulla niityllä. Ja olihan siellä joukossa pari sarvellista pässiäkin. Nämä veijarit olivat ahvenanmaanlampaita. Komeita poikia!
Merlin, Linus, Albert, Väinö, Leo ja Robin näyttivät niin tyytyväisiltä niityllä mutustellessaan.



Pentalan luontopolun pituus on 2,3 km ja se on merkitty sekä viitoituksella että keltaisilla merkeillä puiden kyljissä. Maasto ei ole vaikeakulkuista mutta silti se ei korkeuserojen takia minusta sovellu rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuville. Lastenvaunujen kanssa voi olla myös hankaluuksia. Välillä kuljetaan myös pitkospuilla etteivät jalat kastuisi. Nyt tosin kuivuuden takia tästä ei ollut pelkoa. Sammalkin näytti niin kuivalta, että varmaan se olisi murentunut käsiin kuin jäkälä jos siihen olisi koskenut. Luonto kaipaa vettä kyllä ankarasti tässä kuivuudessa.


Maisemat luontopolulla ovat todella vaihtelevia. Välillä ollaan ihanan vehreässä lehdossa, jossa linnut pitävät melkoista konserttoa laulullaan. Yritin metsästää kameraani edes yhtä lintua siinä en onnistunut. Harmitti kun sain kuvattu vain yhden lokin ja kaksi varista reissulla!

Hetken kuluttua metsä luontopolun ympärillä synkkenee ja muuttuu melkein aarniometsäksi. On ihanan hiljaista eikä oikeastaan lintuja lukuunottamatta kuulu kuin puiden huminaa tuulessa. Muutamia kosteikkojakin nähdään matkanvarrella mutta ne näyttävät hyvin kuivilta juuri nyt.

On mielenkiintoista nousta kallion laelle, jossa kasvaa kaunista harmaata jäkälää ja hieman käkkäräiset männyt kurottelevat aurinkoa kohden. Osa puista on kelottuneita ja ne on käyty nokkimassa ravinnon toivossa reikiä täyteen.


Vaikka ulkona on lähes +30C ei täällä metsässä liikkuessa tunnu yhtään tukalalta liikkua. Päinvastoin liikkuminen on mukavaa vaikka tosin vähän hikistä puuhaa. Ehdottomasti vesipullo ja hyvät jalkineet ovat parhaat ystävät tällaisella reissulla. Luontopolulla ei missään vaiheessa ole ruuhkaa ja välillä saa kulkea pitkiä pätkiä metsän siimeksessä törmäämättä yhteenkään vastaantulijaan.


Saapuminen Pentalanjärvelle on myös elämyksellinen! Yhtäkkiä metsän keskellä on vettä ja täällä on siis todella makeanveden järvi, joka on noin 6,1 hehtaarin kokoinen. Pentalanjärvi on muuten Espoon ja koko pääkaupunkiseudun eteläisin järvi. Järven yleisilme on luonnontilainen, karu ja suhteellisen erämainen. Järvessä voi myös halutessaan uida ja virkistäytyä luontoreitin ponnisteluista. Emme uineet mutta vesi näytti hyvin kirkkaalta.

Pentalanjärven keskisyvyys on vain 180cm. Sen rannoilta löytyy ruovikkoista luhtaa ja saravaltaista nevaa. Osa rannoista myös kallioisia. Erikoisinta tässä järvessä on mielestäni siinä oleva 0,15 hehtaarin saari. Siis meressä on saari, jossa on järvi ja siinä on saari :) Ja kuulemma tässä saaressa on vielä lähde, kuulin Pentalanjärven rannalla seistessäni toisen seurueen jutuista. Pysyittekö kärryillä... :D




Kulkiessani luontopolulla yritin toiveikkaasti katsella sieniä mutta eipä niitä näkynyt kuin nämä kaksi (joita en edes tunnista) ja yksi valkoinen kärpässieni. Tästä vuodesta ei taida kuivuuden takia tulla kovin hyvää sienivuotta. Sääli kun sienestys on niin hauskaa puuhaa ja sienet todella herkullisia.

Yritin myös katsella näkyisikö puissa naavaa mutta sitäkään en nähnyt tai en osannut katsoa oikeissa paikoissa. Mustikanvarpuja, tuuhean korkeita saniaisia ja kanervia sen sijaan näimme. Aina välillä oli myös hyvä kuvaamisen ohessa katsella jalkoihin ettei kaatuisi polulla oleviin juuriin.





Luontoreitti kiertää ympyrän metsässä ja sen varrella on mahdollista poiketa myös merenrantaan katsomaan Diksandin hiekkarantaa. Tämä on ehdottomasti Espoon saariston hienoin luonnontilainen hiekkaranta joten kannattaa käydä katsomassa ja kokemassa paikka. Pentalan kaakkoisrannalla sijaitseva Diksandin hiekkaranta on suojellun luontotyypin kohde. Itämeren rehevöitymisen ja rantojen rakentamisen vuoksi tällaisia rantoja ei enää juurikaan ole.

Aallot olivat aika hurjat tuulen vuoksi mutta rannalla oli muutamia ihmisiä uimassa ja ottamassa aurinkoa. Diksandin uimarannalla on siis luvallista uida Pentalassa ollessaan. Harmitti kun en ollut ottanut uikkareita mukaan. Aivan mieletön paikka kaiken kaikkiaan!






Rannan jälkeen paluu takaisin viileälle metsän siimeksessä kulkevalle luontopolulle. Kohta palattiinkin takaisin tielle, joka kulki ahvenanmaanlammas aitauksen ohi. Lampaat olivat nyt ryhmittäytyneet lähelle porttia kun katsastaakseen ketä luontopolulta palaa ja missä järjestyksessä.

Pentalaan saa viedä koiran mukanaan kun pitää sen kytkettynä. Minnie ei ollut tällä reissulla mukana. Saaressa on sekä punkkeja että kyykäärmeitä joten russeliriiviö jäi kotiin lepäilemään.

Aivan ihana luontoreitti ja monipuolisesti katsottavaa saaristoluonnossa. Metsässä aistit valpastuvat ihan eri tavalla kuin kaupunkiympäristössä. Kuulet lintujen ääniä vaikka et välttämättä näkisikään niitä metsässä. Aistit monia metsäisiä tuoksuja. Olet osa tätä metsää. Jos me viettäisimme enemmän aikaa luonnossa voisimme paremmin ja olisimme vähemmän stressaantuneita.

Kannattaa siis mennä metsään ja vaikka yhdistää siihen vielä merellisyys kuten täällä Pentalassa.
Palataan myöhemmin mitä muuta mielenkiintoista Saaristomuseo Pentala tarjosi meille! 


14 kommenttia:

  1. Pentalassa olen ollut pari kertaa työnantajan mokillä. Saari(sto) on todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että olet päässyt tänne ja vielä työnantajasi mökille. Netissä näyttäisi olevan nyt myynnissä ihana vanha seitsemän huoneen huvila Pentalassa. Pitää varmaan laittaa lotto vetämään... :D

      Poista
  2. Upean näköinen paikka ja ihania nuo pässinpäät :)
    Tuolla olisi pitänyt olla tosiaan se uikkari mukana!
    Mukavaa iltaa Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti olisi pitänyt olla uikkarit mukana. En jotenkin ajatellut kun lähdettiin, että niitä saattaisi tarvita. Pässinpäät olivat suloisia ja selkeästi jo tottuneita ohi meneviin luontopolkulaisin.
      Mukavaa työpäivää Outi <3

      Poista
  3. Ihania kuvia!! Pentala on ollut minunkin haaveissani, mutta en ole vielä sinne ehtinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rva Kepponen :) Pentala on paikka, johon varmasti tulen palaamaan toisenkin kerran. Sen monipuolisuus, luonto ja meri koukuttivat.

      Poista
  4. Tuosta paikasta en ole aiemmin kuullutkaan, täytyy ehdottomasti suunnata joku kerta tuonne luontopolulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Saaristomuseo Pentala, johon siis luontopolku kuuluu osana avattiin vasta nyt kesäkuussa 2018 joten ei ihme jos et ole kuullut. Soveltuu myös lapsille ja eläimet varmasti kiinnostavat myös heitä. Uintimahdollisuus on suuri plussa :)

      Poista
  5. Metsässä sielu lepää! <3 Ihanan näköinen paikka.:) Pitäisi enemmän kuljeskella luonnossa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maisa kommentistasi! Metsä ja luonto ylipäätänsä on minulle äärimmäisen tärkeä elementti. En tiedä voisinko pitkään olla pelkässä "betoniviidakossa".

      Poista
  6. Olipas ihania kuvia ja mielenkiintoinen paikka. Lähiseudulla on usein kivoja paikkoja, joista ei välttämättä tiedä mitään ;)

    Kivaa lomanjatkoa sinulle ja rapsut Minnielle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulanneli ♥ Pentalassa olisi Hans kyllä viihtynyt.
      Meri, saaristo ja kesä tekevät minulle kesäfiiliksen ja kaikki se yhdistyi täällä.

      Mukavaa perjantaita ♥

      Poista
  7. Ihania kuvia olet ottanut! :) eipä ollut minulle lainkaan tuttuja paikkoja. Täytyypä ehkä joskus lähteä tutustumaan Espoon saaristoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Espoon saaristoon :) Meillä on tuo rantaraitti, jota pitkin voi ensin vaikka ottaa haltuun merenrantaa.

      Poista

Template designed by Rainy Day