maaliskuuta 11, 2017

Aulangon puisto - kaunis luonnonsuojelualue ja elämyksellinen kulttuurimaisema


"Aulanko on yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista ja Aulangon puisto yksi merkittävimmistä puistotaiteen kokonaisuuksista, mittavin 1800-luvun lopun puutarhataiteen edustaja. Aulangon maisemapuistossa yhdistyvät sekä arkeologiset, kulttuurihistorialliset, maisemalliset että luonnonarvot." RKY Museovirasto 


Kartta lainattu luontoon.fi nettisivuilta.



Reilun tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta pääsee tutustumaan todella kauniiseen puistoalueeseen, joka on myös yksi maamme tunnetuimmista matkailukohteista ja samalla myös luonnonsuojelualue. Olen käynyt täällä lukemattomia kertoja ja muistan tämän paikan jo kaukaa lapsuudestani. Viime sunnuntain Metsänkylän Navetta reissun jälkeen oli pakko taas poiketa katsomaan kaunista suomalaista metsää ja totta kai myös huikeita maisemia korkealta aurinkoisessa kevätssäässä. Vaikka lunta ei pelloilla enää juurikaan ollut niin metsässä oli vielä lunta ja liukasta liikkua poluilla. Minulla ei ollut perinteisiä talvikenkiäni Icebugeja mukana mutta selvisi kyllä reissusta Merrellin Capra Glacier Ice+ ulkoilukengilläni. 


Huvimaja Ruusulaakson paviljonki


Hämeenlinnan keskustasta puistoon on todella helppo löytää vain seuraamalla Aulanko kylttejä. Ajomatkaa kertyy noin neljä kilometriä. Aulangon puiston pinta-ala on noin 100 hehtaaria ja se on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Matkalla luonnonsuojelualueelle ohitimme upean 1930-luvulla rakennetun Hotelli Aulangon, joka on yksi Suomen ensimmäisiä kongressihotelleita. Tämä hohtavan valkoinen funkionalismin yksi merkittävimmistä rakennuksista on valittu myös kansainvälisen DOCOMOMO -järjestön listalle valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia. Hotellin ovat suunnitteleet arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Valitettavasti tällä päiväretkellä emme ehtineet tutustua itse hotelliin tarkemmin mutta tänne kyllä palataan vielä...ja ai, miten niin - koska olen SUURI funkisfani :)


Aulankovuori on ollut jo 1800-luvun lopussa suosittu retkikohde ja sitä se oli viikko sitten sunnuntainakin. Meitä metsässä samoilevia ja huipulle kipuavia oli myös Suomen rajojen ulkopuolelta kielten sekamelskasta päätellen. Itse Aulangon puiston alueelle pääsee ajamaan autolla ja luonnonsuojelualuetta kiertää asfalttipäällysteinen rengastie, jota pitkin saa ajaa klo 8-23. Rengastiellä ei ole talvikunnossapitoa mutta hyvin siellä pystyi silti ajamaan näin maaliskuisessa kelissä. Rengastien varrelta löytyy viisi pysäköintialuetta ja jos jäät valokuvaamaan jotain kohdetta autosta pidä huoli siitä ettet tuki tietä takaa tulevilta. Tällä tiellä ei ole mahdollisuutta ohittaa kuin pysäköintipaikoilla :)




Aulangon valtaisan puiston rakennustöiden takana on aatelinen eversti Hugo Standertskjöld. Tämä puisto liittyi hänen Karlbergin kartanoon ja sen suunnittelusta vastasivat ruotsalaiset Erik ja Karl Zätterlöf. Englantilaistyyppisen puiston rakentaminen aloitettiin 1883. Everti teetti puistoonsa myös kaksi tekojärveä Joutsenlampi ja Metsälampi, joissa on myös tekosaaret lintuja varten. Aulangon puistoon rakennettin myös huvimajoja: Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Ruusulaakson paviljonki on tehdyn Joutsenlammen rannalla. Alueelle on rakennettu myös Karhuluola, johon emme tällä retkellä uskaltaneet lähteä liukastelemaan 322 kivirappusta alas. Rappuset alas Aulangonjärven rannalle täytyy käydä laskeutumassa ehdottomasti kesällä ja samalla voidaan sitten myös ihailla tätä Aulangonvuoren kallioon hakattua syvennystä ja kuvanveistäjä Robert Stigellin Karhuluola patsasta vuodelta 1906.

Kuva on lainattu Aulangon Tornikahvilan nettisivulta. 



Aulangon näkötorniin me sitä vastaan kipusimme mutta vain ensimmäiselle tasanteelle koska yläkerta oli vielä kiinni. Kun vanhassa metsänvartijan mökissä aloittaa 22.4. toimintansa taas Aulangon Tornikahvila kesäsesongin startattua pääsee myös tuonne ylös torniin. Aulangon kivisen näkötornin suunnitteli arkkitehti Valdemar Aspelin ja se valmistui 1907. Tämä graniittinen torni on 33 metriä korkea ja sieltä näkee kyllä todella kauas ja kauniita maisemia. Aulankovuoren laki on 150m merenpinnasta ja 70m viereisestä Aulangonjärvestä. Tämä Vanajaveden laakso on yksi Suomen kansallismaisemista ja ymmärrän kyllä miksi.




Näkötornin edustalla on vuonna 1935 valmistunut näköalatasanne ja sen alapuolella olisi ollut taidemaalari Lennart Segerstrålen samana vuonna maalaama metsästyaiheinen fresko mutta nämä jäiset kiviportaat eivät houkutelleet laskeutumaan sitä katselemaan. Samoja portaita olisi päässyt myös alas Karhuluolaan ja Karhuperhe patsaan luokse mutta seuraavalla kerran sitten kun ei ole jäätä.


Aulangon Linnavuoresta on muodostunut eräs suomalaisen kansallismaiseman ikoneista. Nämä maisemat ovat rakentaneert meidän suomalaisten kansallista maisemaidentiteettiä jo vuosisatojen ajan. Hämeenlinnassa syntynyt kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen on kerrottu saaneen innostusta Finlandialle juuri näissä maisemissa. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi minä lupaan käydä näissä maisemissa vielä toisenkin kerran tänä vuonna vähän fiilistelemässä. Kun tuo kesäkahvilakin on taas auki niin pääsen patikoimaan tuonne Aulangonjärven rannalle vähän turvallisemmissa olosuhteissa. Haluan myös piipahtaa noissa huvimajoissa sisällä ja haistella suomalaisten kansallismaiseman tuoksua kuumana kesäpäivänä.


Aulangon puisto Suomen luonto suomalaisuus

6 kommenttia:

  1. Upean näköinen paikka. Minua alkoi heti kiinnostaa kaikki nuo rakennukset, olisin varmaan niissä vaan pyörinyt, koskenut seiniä ja ajatellut menneitä aikoja. Ihanaa!
    Mukavaa viikonloppua Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noissa huvimajoissa on ehdottomasti taas käytävä kesällä. Kun olin pieni tyttö minusta ne olivat prinsessa majoja tai siis linnoja. Aulangon puistosta löytyy myös Graniittilinnna, jota käytetään kesällä teatteriesityksiin. Graniitilinna on myös rakennettu puistoon eli sitä ei ole siellä ollut aiemmin.
      Mukavaa sunnuntai iltaa Outi ♥

      Poista
  2. Oi mikä upea puisto ja mitkä näkymät. Mielenkiintoisia juttuja, kesälläkin puisto on varmasti upea. Lokoisaa iltaa sinne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puisto on upea kaikkina vuodenaikoina mutta talvi ja liukkaus asettaa vähän rajoitteita...
      Suosittelen tutustumista ensi kesänä.
      Hauskaa sunnuntai iltaa ♥

      Poista
  3. Oi miten hienon näköinen paikka! Pitääpä tehdä retki tuonne joku kesäpäivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti teet! Uskon, että täällä viihtyvät myös lapset kun paikka on niin "historiallinen ja jännä".
      Mukavaa sunnuntai iltaa Kati ♥

      Poista

Template designed by Rainy Day