Terveisiä Porin asuntomessuilta

Kohde 26 Talo Haltiatar

Terveisiä Porin asuntomessuilta 2018! Tulin pikaisesti piipahtamaan täällä blogin puolella ja jakamaan teille muutamia messukuvia fiilistelyä varten. Marjon matkassa Instagram Mystoryssa on highlight kuvia päivän osalta ja lisää postauksia on tulossa. Valokuvia reissulta kertyi reilu 700 ja askeleita päivän aikana tuli 11600! Sää Porissa oli aurinkoinen ja melkein hellelukemiinkin päästiin. 

Messualue rajautuu Karjarannan ja Kokemäenjoen väliin. Joelta tuuli onneksi vilvoittavasti päivän mittaan. Sää oli hieman painostava ja valtava sade alkoikin kun ajoin kotiinpäin. Karjarannan alue on liikkumisen kannalta helppo. Ollaan tasaisella jokirannalla joten korkeuseroja alueella ei ole. Talot on sijoitettu ruutukaava-arkkitehtuurin mukaan ja alue on erittäin helposti hallittavissa.

Kohde 13 Talo Lintula

Asuntomessualueelta löytyy erilaisia Porin murteella kirjoitettuja kylttejä ja opasteita. Hauskoja! Tässä lyhyt oppimäärä "Mu Pori o kaunis" -sanakirjasta. Jos vaikka kaffen kanssa ottaisit sen öörfiilan! Ja päädyt Räpsöön puolelle messupäivän lopuksi. 

Ei mittään  =  Nyt minun pitääkin jo lähteä. Oli mukava tavata ja nähdä taas!

fiirat  =  huimaa, olla sekaisin, juhlia

houniminen  =  ahmia liikaa

kloosut  =  nalkuttaa, haukkua

kreetupytty  =  kantelija

lankoki  =  lautakäytävä

pirrakoid  =  harmitella

Räpsöö  =  Reposaari

takatälläri  =  tavarateline

trykfeeli  =  painovirhe, virhe

öörfiila  =  korvapuusti

Kohde 20 Casakivi

Kohde 22 a Wienerberger Jokiduo

Porin asuntomessut ovat avoinna 6.7. - 5.8. Huomenna avajaiset juontaa Peter Nyman ja klo 10.30 rouva Jenni Haukio lausuu avaussanat. Ministeri Kimmo Tiilikainen pitää avajaispuheen. Lauantaina 7.7. artistivieraita messuilla Neljä Ruusua ja Remix. Koko lauantai päivä on täynnä erilaista ohjelmaa, joka kestää klo 23.00 saakka. Messualueelle pääsee sisään klo 21.00 saakka.

Kohde 33 Dekotalo Villa Vaski

Porilaisten viikko on 9. - 15.7. Viikolla on paljon tapahtumia mm. keskustelua paremmasta asumisesta, trendeistä ja tulevaisuudesta. Älykäs Pori 3.0 pohtii miltä Pori näyttää tulevaisuudessa. Dekon blogi-palkinnon luovutus, sisustustrendit 2018 ja Alvar Aalto kotisuunnittelijana.

Kohde 14 Goto Gloria

Naapurien viikkoa vietetään 16. - 22.7. Alueella asuntomessuasukkaat kautta aikojen - Reunion. Puolustusvoimien taistelunäytös ja SuomiAreena Goes Asuntomessut: Rakentaminen ympäristötekona.

Tulevaisuudenviikko on puolestaan 2. - 29.7. lupaa mm. keskustelun: Asuminen ja liikkumisen tulevaisuus. 26.7. pidennetty aukio-olo 21.00 saakka ja artistivieraana Elias Kaskinen.

Kohde 12 Sievitalo Kultakoivu 187

Hyvän arjen viikko 30.7. - 5.8. SuomiAreena Goes Asuntomessut: Asumisen tulevaisuus. Keskustelemassa Marcus Grönholm, ministeri Jari Lindholm ja seuraavan asuntomessupaikan Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka. Pidennetty ilta ja Mikael Gabriel sekä Remix.

Kohde 8 Jukkatalon Taimi

Ehdottomasti kannattaa hankkia Dekon suuri messuluettelo. Sieltä löytyy talojen osalta paljon hyödyllistä tietoa. Lisäksi lehti tarjoaa vinkkejä sisustajan ja herkuttelijan Poriin. Yyterissä olin miettinyt pistäytyväni tämän päivän messuilun jälkeen mutta aika vain loppui kesken. Yyteriin täytyy matkata joku toinen kerta kesällä. Ihana kesäpaikka!

Yyteristä löytyy asuntomessujen oheiskohde legendaarinen Virkistyshotelli Yyteri, joka on uudistettu. Muita oheiskohteita on Porin Teatteri, joka on peruskorjauksessa kunnostettu upeasti. Porin Teatteri on muuten Suomen vanhin suomenkielinen teatteritalo.

Karhukortteliin Porin keskustassa tuleva Asunto Oy Porin Otso on asuntomessujen kolmas kohde. Täällä pääsee tutustumaan yhteen jo valmistuneeseen asuntoon tässä korttelissa.

Kohde 16 Bunkkeri

Lisää messuista tulossa joten pysythän kuulolla!

Olohuone sai kesäisen ilmeen ja sinne muutti Lomonosov leijona

Kirjoittelin täällä blogissa jo huhtikuun alussa, että Fanni K aloitti sinisen kauden taas kodissamme. Silloin päivitettiin ruokailutilan ilmettä uudella matolla ja torkkupeitolla. Sinivalkoisuus jäi kytemään mieleeni ja kesäkuun alkupuolella löysin Indiskasta aivan ihanan sinivalkoisen pöytäliinan. Tämä on vilahdellut jo jossain Insta kuvissani.

Kun aloittaa sisustamisen niin se saa aikaan sellaisen jännän lumipallo efektin, että joku toinenkin paikka alkaa huutavasti kaivata jotain uudistusta. Piipahdin Indiskassa ihan vain katselemassa mitä uutta sinne olisi tullut kun huomasin todella kauniit valkoiset verhot, joiden reunoissa oli kirjaillut pitsit. Samalla silmiini osui myös valkoiset sinisellä käsinkirjotut verhot. Molemmat näistä kolahtivat heti mutta jossain pihiyden puuskassani ajattelin, että ostan vain nuo valkoiset. Tämä tapahtui pari viikkoa ennen juhannusta.

Kotona ripustaessani verhoja huomasin, että vanhat valkoiset verhoni eivät todellakaan sopisi näiden uusien yhteyteen olohuoneeni ikkunaan. Näyttivät niin eri värisiltä, että ihan hirvitti! Vähän harmittelin mielessäni etten ottanut niitä toisiakin verhoja samalla kertaa.

Juhannuksen jälkeen piipahdin taas Indiskassa ja sydämeni melkein pysähtyi kun en löytänyt enää sinikirjottuja verhoja. Ääni väristen kyselin myyjältä olisiko niitä ehkä jossain muussa liikkeessä? Myyjä vastasi iloisesti, että "tuolla ale-pöydässä niitä löytyy vielä meiltäkin". Tadam, kannatti siis olla pihi silloin kun sain nyt verhot puoleen hintaan. Samalla nappasin tuon hauskan lippunauhan myös mukaan.

No on kun kerran aloitetaan sisustuksen muuttaminen niin olin jo pikkuhiljaa ostellut tyynynpäällisiä sohvien irtotyynyihin. Pakko muuten todeta tähän väliin, että arvostan erillisenä tyynynpäällisiä myyviä kauppoja todella paljon. Monissa ketjuliikkeissä kun myydään vain "kokonainen tyyny päällisineen" tai jos ostat/haluat vain päällisen maksat koko hinnan tyynyineen päivineen. Mihin ihmeeseen minä hukkaisin aina ne edelliset tyynyt kun haluan vaihtaa päällisiä?

Gant Home tyynynpäällinen (alinna vasemmalla kuvassa) on Ellokselta samoin tuo tummempi sininen, vähän "aaltomainen" päällinen (alinna oikealla). Herttanen Design & Deli oli löytöpaikka Svaneforsin valkoisille ja sinisille reikäpäällisille. Herttasella oli -50% päivät ja siellä kannatti Loviisassa piipahtaa kesäkuussa. Tuo salmiakkikuvioinen päällinen (vasen toinen ylhäältä) löytyi niin eksoottisesta kaupasta kuin Minimani Porvoossa. Sieltä tarttui myös Marjon matkaan sinivalkoinen kukallinen vahakangas, joka sekin on jo näkynyt Instassa.

Minulla on kesällä aina tarve ottaa myös esille simpukoita, joita on itse tullut kerätty hiekkarannoilla. Tosin makuuhuoneen hyllyllä pidän ympäri vuoden Pentikin kulmikkaassa purkissa "omaa pientä hiekkarantaa simpukoilla". Kurkistaessaan tuonne "hiekkaranta purkkiin" talvella kun ulkona sataa lunta ja tuuli ulvoo nurkissa tulee kesäinen fiilis aina. Nuo siniset meritähdet ovat myös Svaneforsin ja Herttasesta Loviisasta hankittuja.

Muistatte varmaan, että olen jo aiemmin kirjoitellut täällä blogissani "viehtymyksestäni Made in USSR tuotteisiin". Siis tavaraan, joka on valmistettu entisessä Neuvostoliitossa. Olin kesäkuun alussa työmatkalla Hämeenlinnassa ja jätin auton parkkiin Fidan eteen Palokunnankadulle. Muistan kuinka kerran nappasin itselleni parkkisakot juuri tästä samasta kohtaa muutamia vuosia sitten. Joten nyt olin superhuolellinen ja laitoin vähän extraa parkkiaikaan.

Kun tulin tapaamisen jälkeen autolle ajattelin, että piipahdan Fidassa kääntymässä josko siellä vaikka olisi "jonkun romu eli minun aarteeni". No, siellä vitriinissä oli Lomonosovin sinivalkoinen leijonakarahvi. Ja juuri se Made in USSR merkintä pohjassa ja totta kai myös Lomonosovin leima.

Lomonosov posliinitehtaan perusti keisari Pietari Suuren tytär keisarinna Elizabeth 1744. Nevan posliinitehdas valmisti aluksi astioita vain keisarilliselle perheelle. Lomonosov oli ensimmäinen posliinitehdas Venäjällä ja kolmas posliinitehdas koko Euroopassa. Keisari Nikolai II:n aikana tehtaan tekniikka ja teknologia nousivat huippuunsa.

Tehdas nimettiin vuonna 1765 venäläisen kirjailijan ja tieteilijän Mihail Lomonosovin mukaan kunnianosoituksena hänen tekemästään työstä isänmaalleen.

Vuonna 1918 vallankumouksen jälkeen tilanne muuttui ja tehdas kansallistettiin kuten kaikki muukin Neuvostoliitossa. Se alkoi myös tuottaa ns. propagandaposliinia - mm. astioita, joissa oli sirppi ja vasara aiheita.  Lomonosovin tehtaan tuotannossa on ollut myös paljon eläinfiguureita, joihin törmää kirppareilla ja antiikkiliikkeissä nykyäänkin ja niillä on vankka keräilijäkuntansa.

Lomonosovin tehdas on myös tehnyt näitä hyvinkin koristeellisia eläinhahmoja, joissa näkyy hyvin itänaapurimme runsas ja värikäskin tyyli. Usein näkee juuri Lomonosovin sinivalkopunaisia riikinkukko sirottimia suolalle ja pippurille. Tällaista leijonakarahvia en ole aiemmin koskaan nähnyt mutta nyt omistan oman Lomonosovin. Joku tässä leijonassa vain viehättää tuon USSR leiman lisäksi.

Huomenna aamulla kukonlaulun aikaan suuntaan Porin asuntomessujen pressipäivään joten Insta storyn puolella voi sitten jo nähdä esimakua messuilta. Lupaan ottaa paljon valokuvia ja ehkä jo viikonloppuna saadaan tänne blogiin  myös ensimmäisen messupostauksenkin. Odotan hyvää ja antoisaa messupäivää Porissa ja toivon ettei siellä sataisi ainakaan kovin paljoa :)

Minulla on russeli kuume ja se vaan pahenee....

Minulle on nyt heinäkuun kunniaksi iskenyt ihan hirveä russeli kuume. Se ei tunnu helpottavan sitten millään! Pyörin netin syövereissä illasta toiseen ja etsin itselleni toista sopivaa russelia. Mieluisia vaihtoehtoja on todella paljon joten tässähän ollaan nyt valinnan vaikeuden äärellä kirjaimellisesti. Kaikkia näitä russeleita en vain yksinkertaisesti pysty talouteeni sijoittamaan vaikka kaikkihan minä ne haluaisin. Pitäisi siis valita se yksi ja oikea, joka muuttaisi meille. Mutta kuka ihme se näistä monista ehdokkaista oikein mahtaa olla? Sitä tässä nyt jo kolmatta iltaa peräjälkeen mietitään kuumeisesti! Ja russeli kuume sen kun vaan pahenee...

Ihan pienen pieni selvennyksen sananen tähän väliin. Toista karvaista russeliriiviötä meille ei missään tapauksessa voi muuttaa asumaan. Minnie the Dog on luonteeltaan niin vaativa ettei se enää 12 vuotiaana sulattaisi ketään toista nelijalkaista tässä huushollissa. Hän on prinsessa, joka päivittäin käy valtataistelua kuningattaren - siis emäntänsä kanssa siitä kummalla meistä on valtikka. Toistaiseksi olen onnistunut sen kuningatar tittelin itselläni pitämään mutta tahto Minniellä on kova saada se itselleen. Sitä se terrierin luonne on - pieni ja pippurinen mutta valtavan egon omaava kaiken muun lisäksi.

Kuin tilauksesta pyöriessäni Facebookissa Jack Russel Lovers sivulla sieltä pistää silmään mainos, jossa on russelitennarit. Klik klik ja seuraavaksi ollaankin sitten Ottedesigns sivuilla, josta tämä pirullinen russelikuume sitten alkaa. Tennareita ja sneakerseja näyttää olevan erivärisiä ja mallisia. Ottaisinko vaaleansiniset vai murretut vihreät? Vai sittenkin hennon vaaleanpunaiset? Vai iloisen keltaiset vai .... Hirveän vaikea valita!

Vai olisiko sittenkin parempi valinta tuollainen t-paita varustettuna tekstillä "Every snack you make, every meal you bake, every bite you take, I'll be watching you". Tämä kun on niin tuttua Minnien kanssa. Jääkaapin ovea ei koskaan voi avata niin hiljaa etteikö karvakaveri kuulisi sitä vaikka olisi sikiunessa makuuhuoneessa. Hetken kuluttua kun nostat huulillesi jääkaapista otetun ruokapalasen tunnet napittavien silmien poltteen selässäsi. "Hei, minäkin olen täällä joten pliis makupaloja!" on viesti valkomustalta. 

Vai olisiko se ehkä tuo laukku russelin kuvalla varustettuna? Siihen on saatu ikuistettua se tyypillinen russeli ilme kun olet menossa kylpyhuoneeseen "asioillesi". Kylpyhuoneen ovea ei meillä voi koskaan laittaa kiinni vaan se jätetään aina hieman raolleen karvakaverin takia. Kun sitten "istahdat alas" huomaat yhtäkkiä puolikkaan yksisilmäisen koiran tarkkailevan sinua ovenrakosesta. Pentuna Minnie tuli istumaan suihkuverhon taakse kuin pitääkseen silmällä etten karkaa suihkutilan ikkunan kautta. Tästä tavasta ollaan onneksi jo päästy eroon.

Tuotteiden hinnat ovat dollareissa ja minusta ne ovat ihan kohtuullisia. Tennarit ja sneakersit 59,66 USD, t-paidat 24,99 USD ja hupparit 38,99 USD. Laukku puolestaan 49,99 USD. Näyttäisi onnistuvan toimitus myös tänne Pohjolan perukoille. Vielä tässä arvotaan mikä näistä russeleista meille muuttaa. Näitä en vain yksinkertaisesti pysty vastustamaan! Ja uskon Minnie the Dogin myös hyväksyvän nämä russelit meillä ihan murisematta :)

PS. Jos omistat jonkun toisen koirarodun (esim. mäyräkoira, bulldog, mopsi, 

saksanpaimenkoira) tai kissan löytyy niille omia tuotteita Ottedesigns sivuilta :)

Kaikki postauksen kuvat on lainattu Ottedesigns nettisivulta.

Mäntän kuvataideviikot 2018 - avajaistunnelmaa ja taide-elämyksiä

Mikko Paakkonen, Wonder Puff 1-12, 2017-2018 

Mäntän kuvataideviikot starttasivat 17.kesäkuuta Pekilossa avaten Mäntän taidekesän. Pääsin itse kurkistamaan Mäntän nykytaidetarjontaan jo edellisenä päivänä avajaisten merkeissä kutsuvieraana. Entisen rehujalostamon Pekilon pihamaalla kuhisi avajaisvieraita sekä taiteilijoita. Vuodesta 1993 järjestetyt Mäntän kuvataideviikot ovat Suomen merkittävin kesäinen nykytaiteen katselmus.

Silmiini osui heti todella jännät kierrätysmateriaalista tehdyt dinosaurusveistokset sisäänkäynnin lähellä. Näihin täytyy tulla tutustumaan lähemmin myöhemmin, tuumin. Tästä olisi selkeästi tulossa mielenkiintoinen ja hyvä taide-ilta! Ja onnea 25-vuotisesta taidetapahtuma taipaleesta Mäntälle.

Kirsi Pitkänen, Lanka installaatio 2018

Kuvataideviikkojen 2018 kuraattori eli taiteellinen johtaja on galleristi ja kriitikko Veikko Halmetoja. Vuosittain vaihtuva kuraattori tuo näyttelyyn aina oman tuoreen näkökulmansa nykytaiteesta. Halmetoja on itse kasvanut Mäntässä viettäen siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Hän on tehnyt myös aiemminkin töitä kuvataideviikkojen kanssa. Minusta oli todella liikuttavaa, että Halmetoja on valinnut myös entisen työväenopiston maalauksenopettajansa Riitta Rannan töitä mukaan näyttelyyn. Halmetoja haluaa hänen töillä muistuttaa taidekasvatuksen merkityksestä.

Mäntän näyttelyn nimi on Kartasto. Veikko Halmetoja on valinnut näyttelyyn 56 taiteilijaa johdattamaan näyttelykävijöitä polveilevalle tielle läpi maailman. Mukana on hyvinkin erilaisia taiteilijoita, eri ikäisiä, entisten kuvataideviikkojen kuraattoreita, tuttuja ja vähän tuntemattomiakin.

"Kartasto käsittelee ihmisten tarvetta ymmärtää ja hallita ympäröivää todellisuutta. Se käsittelee rajoja ja vallankäyttöä." kuraattori Veikko Halmetoja kiteyttää kuvataideviikkojen nettisivuilla.

Maa, luonto ja ihmisyys ensimmäisessä kerroksessa

Timo Vuorikoski, Maalauksia teossarjasta Stazione di Venezia Santa Lucia 2018
Aleksi Liimatainen ja Mikko Paakkonen, Ratapiha installaatio 2018

Pekilon ensimmäinen sisääntulokerros on"maleksijan paratiisi". Kun astut isoon halliin on edessäsi ratapiha installaatio, jonka läpi saa vapaasti kävellä. Teoksen Suomi Finland 5926 ovat tehneet Aleksi Liimainen ja Mikko Paakkonen. Jo avajaisissa kiskoilla taiteiltiin ja sora kenkien alla narskui kuin ihan oikeallakin ratapihalla. Tunsin jopa nenässäni ratapölkkyjen tervan tuoksun. 

Rautatieasemilla kuten monissa muissakin julkisissa tiloissa on mukavaa "vain maleksia" mutta niissä on "asiaton oleskelu" kiellettyä ihan virallisilla kieltotauluilla. Nyt se on Pekilossa ihan sallittua ja täällä saa maleksia viihtyen pitkäänkin "tällä rataosuudella". 

Timo Vuorikosken maalaukset rautatieasemilta toivat mieleen muistoja omalta reppureissulta Keski-Euroopasta. Tuttujen asemien nimiä vilahti Vuorikosken tauluissa, jotka loivat hauskan nostalgisen olotilan. Nuoruus ja hulluus: junamatkailu, vapaus, kesä, aurinko, ohikiitävät maisemat... :)

Tiina Kivinen, Onnennotko 2017

Joel Karppanen, Suomalainen pastoraali 2016-2018

Maan, luonnon ja ihmisyyden lisäksi löytyy ensimmäisestä kerroksesta myös ihanaa värikkyyttä. Emmi Kallion tauluista on kuraattori Halmetoja todennut "Emmi Kallio karnevalisoi häpeilemättä abstraktin maalaustaiteen ja erityisesti action paintingin perinnettä. Teosten hauskat nimet, glitterin käyttö ja pastellisävyillä leikittelevä värimaailma pitävät kuitenkin sisällään vakavamman pohjavireen. Kallion maalaukset ovat kuin muotokuvia Y-sukupolven elämästä."

Jokainen Emmin maalaus olisi ollut mieluinen minun omalle kotiseinälleni ripustettavaksi. Värit ja iloisuus puhuttelivat sekä huikeat nimet. "Pieni pyörremyrsky kutitteli puumajan lehvästöä", "Tulkitsin sanoistasi ehkä enemmän kuin tarkoitit", "Yökiitäjä unohti siipensä narikkaan" ja "Skumppatorni ampui tähtii ja tähdet itkivät onnesta". Voi miten runollisia taulujen nimiä!

Emmi Kallio, absraktinen teossarja 2017

Pekka Paikkari, Hauras aika (veden puute) 2018

Stefan Bremer on ensimmäistä kertaa mukana Mäntän kuvataideviikoilla. Hänen suurikokoiset, värilliset valokuvansa puhuttelevat. Ne myös herkistivät avajaishulinankin keskellä. Valokuvasarja pakolaisista ja heidän kännykkänsä tärkeimmästä kuvasta pysähdyttää. Kurdi isän kännykkäkuvassa istuu onnellinen mies Irakissa sylissään kolme pientä lasta.  Keskimmäinen tytär hukkui pakomatkalla Turkista Kreikkaan...

Stefan Bremer, Tärkein Kuva sarjasta Borderline 2015-2018

Neljännen kerroksen shamanistia maalauksia ja pyhiä kirjoja

Pekilon ylimmästä kerroksesta löytyy ihan erilainen satujen, myyttien ja uskontojen maailma. Itse koukutun Rannveig Helgadottirin mandaloihin. Jännää, että islantilainen kuvataiteilija on erikoistunut maalaamaan mandala-aiheita. Mandala on maailmankaikkeuden symboli ja Kartasto -näyttelyssä se kuvaa jatkuvuutta ja symboloi taiteen tehtävää maailman selittäjänä. Olisin voinut tuijottaa tätä Mandala seinää vaikka kuinka pitkään. Se on hypnoottinen!

Rannveig Helgadottir, Mandala 2017-2018

Outi Heiskanen, Kolmas perhe 2010

Outi Heiskasen grafiikkavedokset ihastuttavat aina kuten nyt myös Mäntän kuvataideviikoilla. Pensastuulikansan taruolennot luovat kiehtovan mystisen satumaailmatunnelman grafiikkaan.

Hannamari Matikaisen pienissä eläimissä on muuten jotain hyvin samanlaista kuin Heiskasen töissä. Nämäkin ovat omalla tavallaan outoja, vähän muotopuolisia mutta silti niin söpöjä ja hellyttäviä. "Mielestäni söpöjä eläimiä pitää olla kaikissa näyttelyissä" totesi Veikko Halmetoja HS:n haastattelussa. Olen täysin samaan mieltä hänen kanssaan. Taidenäyttely tarvitsee myös söpöyttä!

Hannamari Matikainen, Katsojat 2018

Yhteiskunnallinen keskustelu ja filosofia kolmannessa kerroksessa

Siirryttäessä kerrosta alemmaksi Pekilossa tullaan politiikan ja filosofian äärelle. Täällä nähtävät teokset käsittelevät yhteiskunnallista keskustelua, valtaa ja sen lieveilmiöitä. Kalle Hammin Ei-toivotut II on vaikuttava työ jo kokonsa puolesta (200x445cm) mutta myös värit ja tunnelma kuvassa puhuttelevat. En onnistunut nappaamaan siitä ihmisvilinässä yhtään hyvää kuvaa mutta tästä sitä pääsee kurkistamaan. 

Kalle Hamm, Ei-toivotut II 2017

Kaj Stenvallin ankat ovat vaihtuneet ihan erilaisiin aiheisiin. Tauluissa on nyt suurvaltojen johtajat yhdessä ja erikseen: Putin, Trump ja Kim. Venäjän johtaja halailee yhdessä taulussa minikokoista itseään. Toisessa maalauksessa Trump seisoo puolestaan lapio kädessä "höyryävässä kasassa" pellolla. Ei ole vaikeaa arvata mikä kasa on kyseessä :) Minua puhutteli eniten ehkä Global Warning -teos, jossa Trump  ja Kim seisovat yhdessä "globaalina vaarana ilmaston lämpenemiselle". On Stenvallin taide sitten kitschiä tai ei niin tämä kolahti ja kovaa! 

Kaj Stenvall, Global Warning 2017

Ville Räty, Nopeutettu hävittäminen 2018

Melina Paakkonen, Kollaasi 2017-2018

Kirsi Pitkänen, Lanka installaatio 2018

Vaikuttava on myös Kirsi Pitkäsen Lanka installaatio. Teos on toteutettu valkoisesta muurausnarusta eli linjalangasta. Teoksen pituus on 26,5 m, leveys 5,5m ja korkeutta sillä on 10m. Muurausnarua kului teokseen 74kg. Teos sopii juuri Pekilon suureen ja avaraan tilaan esitettäväksi. 

Paul Gustafsson, Kameli 2018

Ja ne dinosaurukset, jotka näin jo sisään kiirehtiessä ovat Anna Pekkalan tuotantoa. Valmistettuja kierrätys puusta ja kierrätys metallista. Sopivat Pekilon pihapiiriin kuin olisivat olleet siinä aina.

Anna Pekkala, Pushing Daisies (Luonnoksia dinosauruksista II) 2018

Mäntän kuvataideviikkojen yhteydessä on runsaasti myös oheisohjelmaa. Avajaisissa saatiin jo esimakua kun Taidevankkuri Linnuntie, tirehtööreinä Tapani Kokko ja Virpi Kanto esiintyi Pekilon pihamaalla. Hauska esitys ja kobrakin saatiin lopulta tanssimaan :) Lisää oheisohjelmaa löytyy tästä. 

Taidevankkuri Linnuntie, Kanto ja Kokko

Mänttä - taidetta, historiaa ja makunautintoja!

Mäntän kuvataideviikot ovat avoinna 17.6. - 31.8.2018 eli hyvin ehtii vielä Mänttään katselemaan ja kokemaan nykytaidetta heinä-elokuussa. Tänä vuonna Mänttä tarjoaa mielestäni tunnettujen nimien lisäksi myös yllättävän paljon taideopiskelijoiden ja keski-ikäisten naisten tekemään taidetta. Hyvä juttu! Kuvataideviikkoihin voi yhdistää halutessaan myös Gösta ja Gustaf taidemuseot. Ja jos yöpyminen Mäntässä kiinnostaa vahva suositus Mäntylinnalle.