Vanhankaupunginkosken pato hehkuu punaisena jouluvalaistuksessa

 

Tuliko jouluna syöty liikaa ja kaipaatko vähän liikuntaa näihin välipäiviin! Tässä tulee kävelyvinkki Helsingissä, jossa voi samalla reissulla sekä polttaa kinkkua lanteilta että nähdä värikkään "vesinäytelmän" pimenevässä talvi-illassa. Olin melkein unohtanut yhden lempipaikkani talvivalaistuksen mutta onneksi ystäväni Päivin kuva Facebookin kuvavirassa joulukuun 12.päivänä muistutti minua Vanhankaupunginkoskesta. Vanhankaupunginkosken patoa valaistaan LED-värivaloin, jotka vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Tämä upea valaistus on käytössä elokuusta toukokuuhun. Nyt joulun kunniaksi on värisävynä punainen, joka saa padon näyttämään todella upealta. 

Liikkuminen näissä maisemissa on myös melkoinen aikamatka menneeseen. Tälle paikalle Helsinginjoen (nyk. Vantaanjoki) varteen kun kuningas Kustaa Vaasan toimesta perustettiin jo 12.kesäkuuta 1550 uusi kaupunki Helsinki. Näissä koskimaisemissa asui aikoinaan 600 ihmisen yhdyskunta. Helsingin oli kaupunkina määrä kilpailla Tallinnan kanssa Suomenlahden kaupasta ja samalla rajoittaa myös talonpoikien käymää laitonta kauppaa. 

Vajaan sadan vuoden ajan ehti Helsinki sijaita Vanhankaupunginlahden rannalla. Jatkuvien tulvien vuoksi Pietari Brahe siirsi Helsingin hallinnollisen keskustan Vironniemelle vuonna 1640. Vironniemellä Helsingin keskusta sijaitsee näinäkin päivinä. 

Vanhankaupunginkoskella on pituutta 200 metriä ja pudotusta puolestaan 6 metriä. Joen koskien väliselle saarelle kuningas Kustaa Vaasa perusti aikoinaan kuninkaankartanona. Nyt tuota kartanoa ei enää ole mutta tällä joen uomien väliin jäävällä Kuninkaankartanonsaarella on mielenkiintoinen Tekniikan museo. Ehkä ensi kesänä ehdin vierailla sielläkin tutustumassa tekniikan saloihin. 

Vanhankaupunginkoski laskee mereen jännästi kahdesta uomasta ja niiden väliin jää oma pieni saari. Läntisellä puolella todella kuohuu ja kun olimme siellä Minnien kanssa 2020 kesällä niin monia vesipisaroita saatiin niskaamme tuolla reissulla. Tästä voit kurkistaa miltä kesäinen Vanhankaupunginkoski näyttää ja lukea myös enemmän alueen historiasta jos kiinnostaa. Alue on toki myös talvella upea paikka ulkoilla ja ihailla joen kuohuntaa. Syksyiset värit ja keväinen vihreä antavat taas maisemalle erilaiset puitteet. 

Ystäväni kertoi myös Facebook päivityksessään joulukuun puolivälissä, että joen itäisellä haaralla oli myös havaittu koskikara. Koskikara on nyt viimeisen kerran bongattu alueelta 25.joulukuuta ja jos osaan näitä lintuhavaintoja tulkita oikein alueella on vain yksi yksilö liikkeellä. Me olimme niin myöhään liikkeellä joulupäivän iltana, että lintuja ei enää ollut koskessa vaan olivat jo vetäytyneet yöpuulle. Pieni valkomusta varpuslintu on kyllä melko karaistunut. Välillä koskikara nimittäin sukeltaa kokonaan veden pinnan alle hakemaan pohjassa eläviä eläimiä. Lintu taitaa sietää harvinaisen hyvin kylmää vettä. Tästä linkistä näet kuinka koskikara sukeltaa veteen nappaamaan ruokaa. Aika rohkelikko!

Mukavaa lenkkeilyä Vanhankaupunginlahdella ja kosken kuohujen sekä padon ihailua. Ehdottomasti lämpimästi vain päälle. Hyvä kerrospukeutuminen pitää kylmän parhaiten loitolla. Sekä pää että sormet kannattaa suojata myös hyvin näillä pakkasilla. Omaan termospulloon voi ottaa kuumaa juomaa mukaan niin halutessaan. Ehkä koskikara näyttäytyy teille!