lokakuuta 31, 2018

Parveke on vihdoin syksyisessä asussa


Tarkkailin koko viime viikonlopun tiiviisti mitä Pekka Pouta ja muut säätieteilijät lupaavat alkuviikoksi. Tein sitten sunnuntai iltapäivällä päätöksen, että täydessä kukassa olevat pelargoniat on viisasta siirtää nyt sisätiloihin talvehtimaan. Muutamana vuonna ne ovat jääneet ensilumen alle mutta tänä vuonna olin talvea ovelampi nippa nappa! Tosin eivät pelargoniat ole siitä pikku lumisateesta olleet ollenkaan moksiskaan vaan jatkaneet kasvuaan ihan iloisesti.

Siirsin pelargoniat talvehtimaan isäni luokse olohuoneen ikkunalaudalle odottamaan ensi kevättä ja uutta kasvukautta. Mielenkiintoisen tästä pelargonia siirrosta teki se, että isäni asunto on ollut nyt putkiremontin alla viikon verran. Asunnossa ei ole sähköjä eikä vettä. Sain vietyä "kukkakassini" ruukkuineen kunnialla muovitetun vetoketjuseinän toiselle puolelle. Projektista teki vain äärimmäisen mielenkiintoisen asunnon sähköttömyys. Minulla ei tietenkään ollut taskulamppua mukana. Kännykkää ei voi laittaa suuhun kuten taskulampun mutta jollain ilveellä sain kukat perille ehjänä  siellä pimeydessä. Yksi ylimääräinen käsi olisi näissä tilanteissa todella kätevä :D



Nuo puisessa parvekelaatikossa olevat callunat hankin jo varmaan kohta 2-3 viikkoa sitten kun otin viimeiset tupakkakukat pois laatikosta. Hyvin kestivät koko kesän vaikka olivat minulle uusi tuttavuus parvekekukkina. Päätin keväällä vaihtaa rakastamani marketat paremmin kuumuutta kestävään lajikkeeseen ja tupakkakukkaa suositeltiin eteläparvekkeelle. Toimi hyvin! Sen verran trooppiset olosuhteet parvekkeellani on viime kesänä ollut, että kaksi murattia ruskistui ja pudotti vähitellen kaikki lehtensä. Tai sitten niissä oli joku "sairaus"... Muut samaan aikaan ostetut muratit vihertävät edelleen ja ovat elinvoimaisia.


Tänä vuonna en ostanut perinteistä kartiotuijaa tähän siniseen korkeaan ruukkuuni vaan korvasin sen rehevällä, isolla vihreällä callunalla. Onneksi parvekkeella vielä murattien lisäksi vihertää pari lehtikasvia, jotka nappaan sitten viimeistään pois kun tulee pakkasia.


Kävin taas perinteisesti ostamassa syys/talvikukat Tammiston Plantagenista. Aiemmin ostamani callunat taisin napata mukaan Lommilan K-Raudasta kun kävin siellä tekemässä pikkuhankintoja kotiin. Koska syksy on ollut niin hurjan lämmin tähän saakka huomaan, että callunat ovat kastelustani huolimatta vähän liian kuivia ja niiden väri on haalistunut myös verrattuna uusiin nyt hankittuihin.
Pystyn elämään tämän "värieron" kanssa kuitenkin. Marjakanervia piti saada muutama koska kaikki koristekaalit olivat jo loppu.



Minulle tarttui Plantanegista mukaan myös pari koristekurpitsaa. Vaikka meillä ei kummemmin mitään Halloweenia vietetä ovat kurpitsat ihanan värikkäitä ruokapöydällä. Tuon hopeoidun vadin löysin vuosi sitten elokuussa Lielahden VINSTAGE-tapahtumasta. Tapahtuma järjestettiin myös nyt elokuussa kolmatta kertaa ja harmittaa kun en päässyt sinne mukaan. Ensi kesänä sitten.


En uskalla kysyä onko teidän lukijoiden parvekkeet/pihat jo syys/talviasussa.
Itsehän "kesänvenyttäjänä" jätän tämän hyvin myöhäiseen syksyyn. 
Toisaalta olisi sääli laittaa vielä kukkivia kasveja pois aloittaakseen syksyn jo elokuun lopussa.
Pyhäinpäivä on usein taimistoissa/kukkaliikkeissä taitekohta eli kovin pitkälle ei hankintojaan enää kannata venyttää jos mielii callunoita, kanervia tai jotain muuta syysjuttua itselleen.


lokakuuta 29, 2018

Sininen hetki - ensilumi - lokakuun loppu


Tänään satoi hentoinen ensilumi joten oli aika mennä kokemaan myös talvinen valoilmiö. Kurvasin autolla Kaivopuiston rantaan nähdäkseni tämän sinisen hetken. Ilmiön, joka on minusta aina yhtä maaginen! Hetki, joka nostaa ihoni kananlihalle. Sininen hetki koskettaa ja sitä on kuvattu lukemattomia kertoja kuvataiteissa ja kirjallisuudessa. Se puhuttelee sinertävyydellään ja ihanalla romanttisuudellaan. Sininen hetki ei koskaan kestä pitkään. Vain ohikiitävä hetki, jonka havaitsee juuri auringon laskettua. Kun auringon valoa näkyy vielä ilmakehän kautta taivaalla. Hetki, jossa ollaan läsnä jokaisella solulla ja sydämellä.


Istun pysäkillä
Laitan luurit korviin
Lempilaulu repeatilla
On kaupunki kumman hiljaa
Tarkkailen tuntemattomia, 
kuka kertoo niiden tarinan
Pariskunta tuijottaa toisiaan, 
et ne ei huomais edes maailmanloppua



Mietin, et suuteleekohan joku muakin vanhana niinkun oltas nuoria
Säilyykö ensirakkaus perhoset, mahanpurut, soiko kirkossa urut
Et paraneeko kolhut ja sydänsurut



Nytkö mä tunnen sen mun hetken sinisen
Maailma pyörii mä oon paikoillaan
Aijon tarinani kirjoittaa

En aina tiedä, minne mennä, mut ainakin teen kaiken käsi sydämellä
Sanon suoraan, jos on asiaa ja hymyilen, kun on aihetta
Mä oon ujo, jos me ei tunneta, mut sit ku jää sulaa nii sulla on lupa tarttuu mun
käteen, kun sua pelottaa ja olla viimeinen joka jää sun kaa aamukuuteen 
tanssimaan


 Mietin, et suuteleekohan joku muakin vanhana niinkun oltas nuoria
Säilyykö ensirakkaus perhoset, mahanpurut, soiko kirkossa urut
Et paraneeko kolhut ja sydänsurut



Nytkö mä tunnen sen mun hetken sinisen
Maailma pyörii mä oon paikoillaan
Aijon tarinani kirjoittaa

Nytkö mä tunnen sen mun hetken sinisen
Maailma pyörii mä oon paikoillaan
Aijon tarinani kirjoittaa

Ellinoora sävelsi ja sanoitti uuden Fazerin Sinisen Hetken yhdessä Samuli Sirviön kanssa. 


Ellinooran ihana uusi Sininen Hetki - katsele ja kuuntele ajatuksella!

 ♥ Mukavaa uutta viikkoa ♥ 


lokakuuta 28, 2018

Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit ovat herkkusuiden paratiisi


Jos olet lakritsin ja/tai salmiakin ystävä niin nyt kipin kapin kohden Kajanokan Wanhaa Satamaa. Siellä käynnistyi nimittäin hetki sitten Lakritsi- ja Salmiakkifestivaalien toinen päivä. Jos makeahammasta kolottaa ja haluat maistelemaan vanhoja tuttuja herkkuja sekä myös uusia makuelämyksiä Lakritsi- ja Salmiakkifestarit ovat siihen oivallinen paikka. Eilen starttasi jo Suomen viides Lakritsi- ja Salmiakkitapahtuma. Ja mikä parasta nyt on otettu yksi lisähalli näyttelytilaa tapahtumaan mukaan joten käytössä on kokonaiset 2500 neliömetriä tilaa messuilla ja herkutella!


Tapahtumassa voit törmätä veikeään Klovni Rosalii -hahmoon, joka viihdyttää ja naurattaa!


Ehdottomasti kannattaa kurkistaa myös mitä kaikkea kivaa löytyy Elvarin -osastolta. Näitä taidokkaasti oikeita englanninlakuja muistuttuvia "lakuja" ei kuitenkaan kannata maistella vaan ne voi ripustaa kaulaansa, korviinsa tai kietoa ranteeseensa. Pääsin itse kokemaan Elvarin huikeaa vaaleanpunaista energiaa, englanninlakuja ja tutustumaan myös Hömelöpöllöseen viime syksyn korunteko pajassa Vihdissä Elvarin tehtaalla. Ihan käsittämättömän hauska päivä!


Tapahtumasta löytyy myös yksi perinteisimmistä salmiakin valmistajista Haganol. Minä muistan, että kun lapsena kävin vanhempien kanssa apteekissa asioimassa sain rasiallisen näitä salmiakkeja kotiin viemiseksi. Haganolin Apteekin salmiakkia on valmistettu 1950-luvulta saakka. Collianderin kemistipariskunta perusti Haganol-yrityksen jo vuonna 1951 Helsingin Haagaan ja aloitti salmiakin valmistamisen omalla reseptillään. Nykyään salmiakkia saa myös ruokakaupoista.


Itselleni makoisa uusi tuttavuus oli Haupt Lakrist Ruotsista. Yritys on perustettu 2014 ja sille on tärkeää tuotteiden alkuperä, valmistusmenetelmät ja puhtaat raaka-aineet. Yritys sijaitsee Tukholmassa. Itse pidin erityisesti noista vadelmaisista Hallon lakuista! Myös muut kausimaut olivat minusta kutkuttelevan hyviä.


Lakritsfabriken tulee Ruotsista ja se on valmistanut gluteenitonta lakritsia vuodesta 2011. Lakritsfabrikenin lakumassa on riisijauhopohjaista ja näin olleen luontaisesti täysin gluteenitonta. Lakuissa ei myöskään ole transrasvoja, liivatetta eikä valkoista sokeria. Lakritsfabrikenin lakua saa verkkokaupasta ja heidän omasta myymälästä (Töölöntorinkatu 5).



Lakritsi- ja Salmiakkifestivaaleilla oli käynnissä myös Lakukakun koristelukisa. Katsokaa nyt näitä ihan huikeita luomuksia mitä taitavat kakkujentekijät ovat loihtineet. Todella huikeita taidonnäytteitä ja lisäksi vielä todella herkullisen näköisiä. Kisa ratkesi jo eilen ja ao. valkomusta unelmakakku selvisi voittajaksi. Kakun oli taiteillut @palakakkuu. Yleisön suosikiksi nousi puolestaan @sweetlover_by_parich. Itse pidin eniten tuosta Fazerin salmiakki rasiaa muistuttavasta kakusta.


Kouvolan Lakritsi on suomalaista lakritsia parhaimmillaan jo vuodesta 1945. Ystäväni Arjen helmiä -bloggaaja Krisse on vahva tämän tuotteen puolestapuhuja  :) "Ihanan maun takana ovat perinteiset valmistusmenetelmät, oikeat ihmiset, hiottu resepti, sylillinen rakkautta ja toimitusketju, joka takaa jokaisen lakritsinpalan tuoreuden ja pehmeyden." lupaa Kouvolan lakun nettisivu.



Møn Bolcher & Møn Dragée tulevat puolestaan Tanskasta Møn saarelta. En osannut tehdä näppisellä tuota viivaa o:n keskelle joten kopioin sen eli siksi tekstissäni näyttää vähän hassulta :) Käsintehtyjä kovia dropseja ja drageita. Nämä herkut on tehty käsityönä korkealaatuisista raaka-aineista.  Drageita lakriksilla, mantelilla ja saksanähkinöillä sekä useilla muilla mauilla. Allergisena jouduin jättämään kaikki pähkinäiset väliin.



Namituvan osastolla pääset ihan karamellitehtaan tunnelmaan. Namituvan karamellileipuri valmistaa salmiakkitikkareita ja prässää vanhalla pillerikoneella puristepastilleja paikan päällä. Namitehdas sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella ja kuuluisa salmiakeistaan. Viime vuonna tuli Salmiakki Finlandian voitto näillä Rakkaussalmiakeilla.



Huhtasrinteen Salmiakki & Hunaja on ehdottomasti kokeilemisen arvoista. Ostin viime vuonna tätä Askolan mehiläistarhalla tuotettua hunajaa, joka on siis maustettu salmiakilla. Sopii erittäin hyvin nautittavaksi luonnonjugurtin kanssa.


Uusi hauska tuttavuus festivaaleilla oli PikkuSet - lakuaiheisia vaatteita aikuisille ja lapsille.


Ensi vuonna haluan ehdottomasti osallistua myös lakritsityöpajaan festivaaleilla! Kotitalousopettaja ja ravintolakokki Inka Valima ohjaa työpajassa tässä puuhassa. Inka on aiemmin järjestänyt Vantaan aikuisopistoja näitä suosittuja kursseja. Tämä voisi olla hauskaa puuhaa ja kovin keskittyneitä osallistujat olivat lakritsinteon tuoksinassa.


Kauttuan Ruukinpuiston Makeistamon tuotteet löysin viime vuoden festareilta! Jänniä makuja kuten tämä toffeesalmiakki, johon taisin jäädä koukkuun. Ruukinpuistossa on monisatavuotiset käsityöperinteet ja yhdistyvät Makeistamon sokeripajassa makuelämyksiin. Ensi kesänä täytyy lähteä käymään ihan paikan päällä. "Tervetuloa sinne missä Ruukinpippuri kasvaa – Makeistamolle."


Nuts N´More oli myös minulle uusi tuttavuus. Gourmeepähkinöitä, -suklaata ja -lakritsia eri päällysteillä ja mauilla. Yritys on tanskalainen. Valkosuklaa ja sitruunapäällystetty salmiakki on yksi suosikkeja ja kun maiston niitä ymmärsin miksi.



Ihana Pieni Suklaatehdas Porvoo on kokemisen arvoinen paikka! Vuonna 2005 syntynyt keittiömestari Peter Westerlundin luomus, joka syntynyt intohimosta suklaaseen. Festivaaleilla mukana salmiakkisuklaata ja pääset maistamaan myös jännän makuista suklaa-lakritsi teetä. Omnomnom!


Kotimaisiin LIQ lakuihin tutustuin jo viime vuonna festivaaleilla ja pidin. Kotimaisia käsityönä tehtyjä ja pienissä erissä valmistettuja herkkuja. Brändin paketit saavat minulta suuren plussan. Äärimmäisen kauniita!


Yleisön suosikki Lakukakun koristelukisassa oli tämä herkkusuu!


Myös kuppikakkuja päästiin eilen koristelemaan ja kisailemaan siinäkin. Aika taidokkaita näytteitä osallistujat väkersivät. Ihmisiä ja myös eri-ikäisiä näyttää nämä kisat kyllä kiinnostavan!

Oma suosikkini Lakukakun koristelukisassa oli tämä Salmiakki-rasiaa muistuttava kakku.

Lakuista pääsi myös taiteilemaan taideteoksia ja kisaamaan  namipalkinnon saadakseen.


Makulaku Lakritsa Oy on myös kotoisin Porvoosta ja ensimmäiset lakut ovat nähneet päivänvalon 1998. Lakritsifestivaalien tällä osastolla taisi olla eniten värikkäitä lakuja tarjolla.

Lakritsi- ja Salmiakkifestivaaleilla oli myös työpaja lakritsakukkasten tekemisestä varten. Marjon HerkkuKakku järjestää festareilla kaksi workshopia, joilla oppia tätä taitoa. Marjo on yksi Suomen palkituimmista kakkutaiteilijoista ja hän on saavuttanut kultaa myös kahdesti Euroopan suurimmassa kakkukisassa, Cake Internationalissa Lontoossa. Huikeita luomuksia!


Makoisia festareita!

lokakuuta 27, 2018

Terveisiä Viini ja Ruoka sekä Helsingin Kirjamessuilta


Suomen suurin ja herkullisin ruokatapahtuma on Messukeskuksessa 25.- 28.10.2018. Itse suuntasin bloggaajapassilla Pasilaan eilen ottamaan haltuun sekä Viini ja Ruoka että myös vähän Helsingin kirjamessut tapahtumaan. Väkeä oli perjantai iltapäivällä todella runsaasti liikkeellä. Joukossa näytti olevan myös paljon kirjamessuille meneviä koululaisia ja opiskelijoita opettajiensa kanssa. Mutta kyllä Viini ja Ruoka hallissa 5 myös kuhisi. Ja miksi ei olisi kuhissut sillä tarjolla oli herkkuja kyllä ihan jokaiselle. Viime vuonna Messukeskuksessa kävi muuten vastaavissa tapahtumissa yhteensä 84 000 ihmistä joten jännä nähdä tämän vuoden kävijämäärä!




Minä suurena Italian ja italialaisen ruoan ystävänä käytin taas eniten aikaa saapasjalkamaan tuotteiden parissa. Tarjolla oli vaikka mitä herkkuja. Ehdottomasti kannattaa kokeilla levypizzaa ja nauttia vaikka kaksikin palaa hyvällä omallatunnolla. Välillä voi käydä maistelemassa juustoja tai vaikka suussa sulavaa parmesankiekossa valmistettavaa risottoa. 



Eikä todellakaan kannata unohtaa italialaisia jäätelöä siis gelatoa. Jo pelkästään gelaton rakenne, joka on hieman venyvää, tiivistä ja pehmeän makuista tekee siitä maistamisen arvoista. Muistan ikuisesti reppureissulla Roomassa syödyt valtavan kokoisen gelaterian tarjoamat gelatot, joita tuli ahmittua sen matkan aikana luvattoman paljon koska gelato on vain niin syntisen hyvää. Mi piace!





Toinen italialainen ikisuosikkini on ilmakuivattu Parman kinkku siis Prociutto di Parma! Voisin kesällä syödä vain Prociutto con Melone annoksia yhden toisensa jälkeen niin hyvää se minusta on. Olen haaveillut, että joskus keittiössäni on oma ilmakuivattu kinkku, josta käyn aina leikkaamassa terävällä veitsellä paperinohuita viipaleita. Omnonom!



Messuilla on viikonloppuna paljon erilaista ohjelmaa tarjolla messuvieraille. Lauantaina 27.10. on luvassa Viini-lehden järjestämä Rypäleenpoljennan suomenmestaruuskilpailu. Tämä hauska kisa on järjestetty kahdesti aiemmin vuosina 2011ja 2017. Viime vuoden hallitseva mestaripari Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff ovat mukana myös tänä vuonna polkemassa. Lisäksi kolme muuta innokasta rypäleenpolkijaparia kisaa mestaruudesta. Saa nähdä miten Madventuresin käy nyt kisassa.




Lauantaina heti aamusta klo 10.30 on mahdollista Atrian koekeittiössä käydä katsomassa kun hyönteiskokki Topi Kairenius valmistaa syötäväksi hyönteisiä.

Atrian Pihvikoulu starttaa klo 13.30 ja Atrian Mestari Jarmo Ritvanen opettaa lihan leikkaamista fileestä pihviksi, maustamista ja matalalämpökypsentämistä. Hyödyllisiä vinkkejä meille kaikille.

Hanna G:n kokkaamista voit seurata klo 14.30 kun Hanna Gullichsen nousee lavalle.




Sunnuntain tarjonnasta nostaisin esille klo 14.30 Maijan ruokavuodet eli kokki/yrittäjä Maija Silvennoinen kertoo uransa vaiheista, tapaamistaan ihmisistä ja ruokakulttuurin muutoksesta. Maija esittelee suosikkireseptinsä 60-luvulta tähän päivään.

Alex Nurmi ja Elisa Johansson kokkaavat klo 15.30 alkaen herkkuja Viini-lehden resepteillä. Samalla he myös kertovat miten lehden ruokajuttu syntyy.





Ehdottomasti kannattaa käydä myös katsastamassa Street Food tarjonta. Ilmanvaihto Messukeskuksessa on paljon parempi kuin viime vuonna joten nyt ei tarvitse ruoankäryssä istua syömässä annoksiaan. Paikalla mm. Muru & Sue Ellen, Fisu & Ranet ja Naughty Brgr sekä Foodin. Upea juttu, että viime vuoden ikävä käryongelma on ratkaistu!











Helsingin Kirjamessuilla on tänä vuonna yli 1000 esiintyjää! Esiintyjissä on poliitikkoja, taiteilijoita, toimittajia ja vaikuttajia mukana. Messuilta löytyy peräti 15 ohjelmalavaa ja itse messuosastoilla löytyy myös ohjelmapisteitä, joissa pidetään kirjailijahaastatteluja ja sieltä voi halutessaan saada kirjailijoilta myös signeerauksia kirjoihin.


Kävin Helsingin Kirjamessuilla kuuntelemassa identtisten kaksosten Harri ja Ilkka Virolaisen äärimmäisen mielenkiintoisen luennon Mielen voimasta oppimisessa"Suurimmat esteet oppimiselle ovat rajoittavissa uskomuksissa ja itselle heikosti toimivien opiskelutapojen käytössä." Virolaisen veljekset ovat molemmat hankkineet neljä akateemista loppututkintoaja ja yhden tohtorin tutkinnon joten he ovat oppimisessa ihan "ammattilaisia".


Ohjelmalavoilla voi nähdä Kari Hotakaisen, Katja Ketun, Olli Jalosen, Riikka Pulkkisen, Anja Snellmanin, Jari Tervon ja Jaakko Yli-Juonikkaan. Itse onnistuin kuuntelemaan hetken Jari Tervon haastattelua. Luontevaa jutustelua ja ehdottomasti jos olet paikalla kannattaa mennä kuuntelemaan Tervoa. Uutuuskirjaa Aamen en ole vielä ehtinyt lukea.



Osuin myös sopivasti paikalle kun Ella Kannisto haastatteli Mojo Erämetsään. Erämetsän valokuvateos Helsingin tutuista kadunkulmista pysähdyttää. Erämetsän kuvissa on yhdistetty vanhoja arkistokuvia hänen ottamiinsa uusiin otoksiin kuvankäsittelyn keinoin. Erämetsän kuvat haastavat meidät katsojat pohtimaan elämää muuttuvassa kaupungissa. Mielenkiintoinen teos!



Sankaritarinoita tytöille -teos on minulla myös seuraavaksi omalla lukulistalla. Kirja kertoo rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Kirjan naiset ovat sankareita, jotka ovat rohkeasti kulkeneet omia polkujaan saaden siten aikaiseksi jotain tärkeää. Nämä naiset ovat tehneet ennakkoluulottomia valintoja ja puhkoneet lasikattoja.


Mielenkiintoista ja antoisaa messuilua kaikille! 

Template designed by Rainy Day