Humala ja Krapula - hyvän taiteen alkulähteet

Hyvinkäänkylässä seisoo vierekkäin kaksi tänä vuonna 100 vuotta täyttävää identtistä hirsitaloa. Arkkitehti Wäinö Palmqvistin piirtämät huvilat näyttävät ulkoapäin melko tavallisilta uusmaalaisilta vanhoilta taloilta jos ei kiinnitetä huomiota talojen ateljeeikkunoihin. Hirsiseinien sisällä on kuitenkin syntynyt huomattava määrä legendaarista suomalaista taidetta ja talojen asukkaat ovat olleet hyvinkin värikkäitä ja puhuttavia persoonia omana aikanaan ja sen jälkeenkin. Talojen tupaantuliaisiakin vietettiin aikoinaan peräti kaksi viikkoa ja pitkäksi venähtäneissä juhlissa talot kastettiin lopulta  Humalaksi ja Krapulaksi.

Nuoret työläistaustaiset taiteilijat Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski olivat jollain Helsingin reissullaan tavanneet hyvinkääläisen maanviljelijän, joka tarjosi ateljeepulasta kärsiville taiteilijoille tonttia mailtaan sekä puutavaraa talojen rakentamiseen. Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikan innoittamina olivat eri alojen taiteilijat perustaneet erämaa-ateljee huviloita (Kalela, Visavuori josta löytyy täältä blogista postauskin). Myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (Ainola, Halosenniemi) oli syntynyt samoihin aikohin. 

Sallinen ja Ruokokoski halusivat ehkä myös piruilla edellisen sukupolven kollegoilleen antamalla huviloilleen tietoisesti hieman karkeammat nimet. Olihan Tyko Sallinen haukkunut julkisesti Akseli Gallen-Kallelaa paskahousuksi minkä seurauksena hänet ajettiin ulos taiteilijaseurankokouksesta - varsinainen oman aikansa kapinallinen nuori mies selkeästi! Värikkäiden taiteilijamiesten kodit tarvitsivat myös hieman värikkäämmät nimet!

Humala ja Krapula :)

Hyvinkään taidemuseoon on koottu näyttely Humala ja Krapula - 5 taiteilijaa, jossa avataan ovet taiteilijakotien sisälle sekä siihen taiteeseen mitä viisi erilaista taiteilijaa on tehnyt näiden talojen tiloissa. Hyvinkään taidemuseo oli itselleni uusi mutta erittäin mielenkiintoinen kokemus. Museokorttikohde ja äärimmäisen hyvät parkkimahdollisuudet suoraan taidemuseon allaolevassa parkkihallissa - plussaa näistä! Näyttelyn ripustus on huikean hyvä myös. Pidin erityisesti väriseiniin valituista intensiivisistä värisävyistä. 

Tyko Sallinen, taidemaalari 

Tyko Sallisen persoona sekä maalaukset herättivät aikoinaan paljon kohua. Sallinen oli suomalaisten eksperssionistien henkinen johtaja - taiteilija, joka murskasi täysin aiemmat taidekäsitykset ja maalasi brutaalisti. Ateneumin taidemuseo jopa palautti Sallisen työn koska sitä ei pidetty soveliaana taidemuseoon. Sallisen maalaukset olivat liian rujoja ja rumia. Sallisen tunnetuimpia päätöitä ovat Hihhulit ja Jytkyt sekä maalaukset hänen ensimmäisestä vaimostaan "Mirristä".

Mirri vihreässä puvussaan, 1911

Jytkyt, 1918

Neiti Anna Räsänen, 1912

Jalmari Ruokokoski, taidemaalari

Myös Jalmari Ruokokoski kuului eksperssionistiseen Marraskuu ryhmään, joka kokoontui ja istuskeli aina Brondan kahvilassa Esplanadin varrella. Boheemitaiteilijoiden suosima talo purettiin jo 1970-luvulla mutta samassa kulmassa sijaitsee edelleenkin ravintola nimeltään Bronda, jossa me käymme nauttimassa huippukokkien ruokaa ja lasillisella :) Ruokokoski menestyi taitelijana jo eläessään ja pääsi pitämään näyttelynkin Ateneumissa mutta hänen rahansa kuluivat juhlimiseen.

Rouva Bertha Stenmanin muotokuva, 1913

Itselleni tuntemattomampia taidemaalareita ovat Anton Lindforss ja Paavo Leinonen. Lindforss osti Humala-ateljeen Jalmari Ruokokoskelta 1921. Lindsforss oli omaperäinen maisemamaalari ja teki usein retkiä Lappiin ja Jäämeren rannalle maalaamaan luontoa. Myös Lindsforss oli kuulunut nuorena Marraskuu ryhmäläisiin

Taidemaalari Paavo Leinonen oli tekemässä parinkin maailmannäyttelyn Suomen Paviljonkia. Leinosta on pidetty "hiljaisen harmonian mestarina" koska on maalasi kirkkotaidetta 30 vuoden ajan mutta Leinoselta löytyy myös herkkiä akvarelleja.

Kuvanveistäjä Terho Sakki

Kuvanveistäjä Terho Sakki osti molemmat taiteilijatalot vuonna 1956. Sakki työskenteli ja asui taloissa perheensä kanssa. Hyvinkään taidemuseon näyttelyssä esitetään lyhytelokuva kuvanveistäjästä ja oli äärimmäisen mielenkiintoista katsella kuinka hän teki Tampereen Kalevan kirkon ulkopuolella olevaa Kaleva-muistomerkkiä. Koska muistomerkki oli niin suuri ei sitä voinut tehdä ateljeessa vaan pihalle oli pystytetty muovinen teltta-ateljee. Kuvanveistäjän pikkutytöt kävivät filmissä katsomassa isäänsä ja pääsivät jopa kipuamaan veistoksen päälle. Ihana ajankuva 60-luvun lopulta. Suosittelen katsomaan lyhytelokuvan!

Näyttely on avoinna 4.syyskuuta saakka osoitteessa Hämeenkatu 3 D joten vielä ehtii katsomaan miten erilaista taidetta viisi taiteilijaa on luonut Humalassa ja Krapulassa.

Lisäksi itse Humala ja Krapula -ateljeetalot ovat avoinna yleisölle

15. - 21.8. klo 12-18

29.8. - 4.9. klo 12-18

Hyvinkäälle huristaa nopeasti Tampereen moottoritietä ja Hyvinkäänkylä on ihan lähellä taidemuseota. Hieno näyttely ja museolta löytyy tapahtumaan liittyvää oheisohjelmaa paljon klik!